Valtioneuvosto esittää, että tasavallan presidentti päättää perustuslain 93 §:n 1 momentin nojalla, että Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton (Nato) jäsenyyttä, kun eduskuntaa on kuultu.
Siinä se.
Koruton lause, joka jää taatusti Suomen tasavallan historiaan.
Pysyvästi.
Kun eduskunta saa maanantaina alkavan puhemyllytyksensä Nato-jäsenyydestä käytyä tiistaihin mennessä, Suomi jättää hakemuksen ja on viimeistään vuoden sisään sotilasliitto Naton jäsen.
Huolimatta politikoinnista, joka 30 Nato-maan ratifiointiprosessista saattaa vielä seurata.
Lue lisää: Turkin ulkoministeriltä vaatimuslista Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle
Suomi on käynyt pitkän tien.
Mutta Naton kannalle Suomi päätyi todellakin historiallisen nopeasti, vajaassa kolmessa kuukaudessa.
Koska päätös on oikeasti historiallinen, se kannattaa asettaa arvonsa mukaisesti myös historialliseen viitekehykseensä.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) ja pääministeri Sanna Marin (sd) tiivistivät oleellisen sunnuntain tiedotustilaisuudessa:
– Tavoite on, ettei Suomi joudu sotaan enää milloinkaan.
Nato-hakemuksesta päätöksen teki lopullisesti presidentti Sauli Niinistö.
Lue lisää: Nato-selonteko maanantaina eduskunnan pöydällä – IS seuraa
”Kuivukoon käteni, joka on pakotettu tällaisen paperin allekirjoittamaan, Kallio kirjoitti päiväkirjaansa.
Nato-päätöksestä kannattaakin vetää sarja niihin Niinistön edeltäjiin, jotka ovat joko allekirjoittaneet tai valtuuttaneet jonkun muun allekirjoittamaan Suomen kannalta historiallisia valtiosopimuksia.
Suomen Nato-hakemus hyväksyttiin hallituksessa kaatuneiden muistopäivänä.
Senkin takia historiallisessa ketjussa ensimmäisenä tulee mieleen presidentti Kyösti Kallio, joka joutui ”talvisodan raskaimpana päivänä” 12. maaliskuuta 1940 allekirjoittamaan talvisodan lopettaneen rauhansopimuksen.
– Kuivukoon käteni, joka on pakotettu tällaisen paperin allekirjoittamaan, Kallio kirjoitti päiväkirjaansa.
Seuraavan joulun alla Nivalaan lähdössä ollut sairas Kallio menehtyi Helsingin rautatieasemalla marsalkka G. G. E. Mannerheimin käsivarsille.
Sauli Niinistö tuskin odottaa kätensä kuivumista.
Sekä poliitikot että kansa ovat liki yksituumaisesti Nato-jäsenyyden takana. Suomen turvallisuus kasvaa.
Talvisota syttyi Neuvosto-Venäjän häikäilemättömän hyökkäyksen johdosta, mitä on syystäkin verrattu Venäjän rikolliseen hyökkäykseen Ukrainaan.
Vastaava estetään Suomen osalta nyt Nato-jäsenyydellä.
Sotien jälkeen mitään turvallisuuspolitiikan länsisopimuksia ei voinut edes kuvitella. Se ei ollut mahdollista. Nyt on.
Jatkosotaan Suomi lähti presidentti Risto Rytin johdolla.
Rytin kohtaloksi jäi lopulta allekirjoittaa omissa nimissään jatkosodan jatkaminen ns. Ribbentrop-sopimuksella Hitlerin Saksan kanssa.
Se oli kallis allekirjoitus.
Ryti tuomittiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä kymmeneksi vuodeksi kuritushuoneeseen, josta hän kärsi kolme vuotta.
Rytin jälkeen Mannerheimista tuli presidentti, joka vei Suomen rauhaan Neuvostoliiton kanssa syyskuussa 1944.
Mannerheimin jälkeen presidentiksi nousi J. K. Paasikivi, jonka junailemalle YYA-sopimukselle ja sen hengelle – siis että Suomi on osa Venäjän etupiiriä – lyötiin selkeä piste viimeistään nyt, siis 15. toukokuuta 2022.
YYA-sopimuksen allekirjoitti pääministeri Mauno Pekkala 6. huhtikuuta 1948 Paasikiven valtuuttamana.
Presidentti Urho Kekkonen varjeli YYA-sopimusta sitten kuin silmäteräänsä ja pyrki pitämään Suomen sananvaltaa niin suurena kuin pystyi.
Seuraava merkittävä sopimus ajoittui presidentti Martti Ahtisaaren valtakaudelle, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi 1995.
Ahtisaaren edeltäjä Mauno Koivisto piti EU-jäsenyyden tärkeimpänä motiivina turvallisuuspolitiikkaa, Suomen turvallisuutta.
Ja nyt ollaan matkalla Natoon.
Presidentti Sauli Niinistö soitti asiasta etukäteen myös Venäjän presidentille Vladimir Putinille.
Puhelun sanoma oli sama, diplomaattisemmin todettuna, jonka Niinistö kertoi yhteisessä tiedotustilaisuudessa Englannin pääministeri Boris Johnsonin kanssa keskiviikkona:
– Te aiheutitte tämän. Katsokaa peiliin.
Kun historia muuttuu, se muuttuu todella nopeasti.
Se muuttui Suomen osalta kolmessa kuukaudessa.
Sauli Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa, että päivä on historiallinen; uusi aikakausi aukeaa.
– Syntyy suojattu Suomi.
Saamme turvaa, sanoi Niinistö.
Emmekä ole yksin, totesi Marin.
Mitäpä tuohon lisäämään.
