Tällaisen kirjeen Suomi vie Natolle ja ilmoittaa kiinnostuksesta liittyä jäseneksi

Suomen toiveena on, että liittymiskeskustelut päästään aloittamaan jo alkavalla viikolla.

Natolle toimitetaan letter of interest eli ilmoitus kiinnostuksesta aloittaa neuvottelut.

14.5. 20:53

Valtioneuvosto antaa eduskunnalle sunnuntaina selonteon, jossa se esittää liittymistä Natoon.

Eduskunta ryhtyy käsittelemään selontekoa maanantaina ja käsittely saataneen päätökseen tiistaina.

Lue lisää: Eduskunnassa varaudutaan jopa 16 tunnin Nato-vääntöön – tällaisen selon­teon presidentti ja hallitus tuovat keskusteluun

Eduskuntakäsittelyn jälkeen tasavallan presidentti Sauli Niinistö tekee päätöksen halukkuudesta aloittaa liittymisneuvottelut valtioneuvoston esittelystä.

Sen jälkeen Natolle toimitetaan letter of interest eli ilmoitus kiinnostuksesta aloittaa neuvottelut. Kirje on julkinen vasta tasavallan presidentin istunnon jälkeen.

– On hahmoteltu, että siinä on lyhyesti päätöksentekomenettely eli miten Suomessa on päätetty kiinnostuksen ilmoituksesta. Siinä näkyy siten se, että on kuultu eduskuntaa ja tasavallan presidentti on sen päätöksen tehnyt, ulkoministeriön oikeuspäällikkö Kaija Suvanto kertoo IS:lle.

Lisäksi kirjeessä ilmoitetaan lyhyesti Suomen halukkuudesta aloittaa liittymisneuvottelut.

– Varmaankin on hyvä todeta jollakin tavalla se, että jäsenyys nauttii parlamentaarista ja kansan suurta tukea.

Sen tarkemmin kirjeessä ei ole tarkoitus kertoa, mistä johtopäätös kansan tuesta on tehty tai kuinka suuri osa kansasta kannattaa Nato-jäsenyyttä mielipidemittausten mukaan, vaan kirje tulee olemaan lyhyt, muutaman rivin mittainen.

– Nato itsekin seuraa Suomen mielipidemittauksia ja prosesseja tarkasti. Naton tiedossa on kyllä Suomen tilanne.

Kiinnostuskirjeen allekirjoittaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ja sen toimittaa Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille Suomen Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen.

– Nyt kun menettely on niin nopea, voitaneen hyödyntää kopiota kirjeestä ja toimittaa alkuperäinen myöhemmin. Suomen pysyvä edustaja Natossa, suurlähettiläs Klaus Korhonen sopii tapaamisen Naton pääsihteerin kanssa ja luovuttaa sen, Suvanto kertoo.

Alkuperäinen kirje toimitetaan fyysisesti perässä mahdollisimman pian.

Lue lisää: Tämä mies vie Natolle ensimmäisen kirjeen Suomen Nato-jäsenyydestä

Kirjeen toimittamisaikataulu on sidoksissa eduskunnan päätöksentekoon. Vielä ei ole varmuutta, milloin eduskunta on saanut käsiteltyä selonteon Natoon liittymisestä.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) on arvioinut, että eduskunnan päätös olisi tehty tiistaina.

– Kun eduskunta päättää työnsä, siihen juoksutetaan mahdollisimman pian valtioneuvoston yleisistunto ja tasavallan presidentin esittely ja sen jälkeen voimme ilmoittaa edustustoon suurlähettiläs Korhoselle, että hän voi toimittaa kirjeen.

Suvanto arvelee, että Korhonen on jo alustavasti hahmotellut tapaamisajankohtia Stoltenbergin kanssa.

Kirjeen toimittamisen jälkeen Naton neuvosto kokoontuu ja päättää, että Suomi saadaan kutsua neuvotteluihin.

– Toiveena ja odotettavissa on, että päästäisiin neuvottelemaan jo samalla viikolla, kun kiinnostuksen ilmoitus on annettu.

Tämä tarkoittaa sitä, että liittymiskeskustelut voitaisiin aloittaa jo ensi viikolla. Neuvotteluista käytetään nimitystä liittymiskeskustelut (accession talks), koska niiden arvioidaan olevan ohi jo päivässä tai kahdessa.

– Keskustelujen jälkeen Suomi kirjallisesti vahvistaa aiekirjeellä, että kaikki se, mitä keskusteluissa on käyty läpi, pystytään toteuttamaan. Tämä edellyttää jälleen tasavallan presidentin päätöstä eli tarvitaan valtioneuvoston yleisistunto ja tasavallan presidentin istunto, joissa päätetään aiekirjeen antamisesta.

Aiekirje (letter of intent) toimitetaan jälleen Natolle, ja vasta tämän jälkeen ryhdytään järjestämään Suomen liittymispöytäkirjan allekirjoitustilaisuutta Nato-maiden kesken.

– Kuinka nopeasti allekirjoitustilaisuus on riippuu siitä, miten Naton jäsenvaltioilla on valmiudet allekirjoittaa se.

Osalla jäsenmaista on pysyvä valtuus, osa joutuu hakemaan kansallisesti allekirjoitusvaltuudet.

– Voi mennä viikko tai muutama Suomen aiekirjeestä, ennen kuin päästään allekirjoittamaan liittymispöytäkirja, Suvanto arvioi.

Liittymispöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen alkaa ratifioimisprosessi ja Suomi jää odottamaan, että jäsenvaltiot ovat ratifioineet liittymispöytäkirjan.

Kun viimeinenkin jäsenvaltio on ratifioinut pöytäkirjan, Naton pääsihteeri kutsuu Suomen Naton jäseneksi.

– Suomen täytyy sitten antaa oma hallituksen esitys liittymisestä eduskunnalle ja pyytää eduskunnan hyväksyntä liittymiselle.

Suvanto toteaa, että ratifiointikierroksen kestoksi on arvioitu neljästä kahteentoista kuukautta.

Haavisto sanoi tiistaina, että kesto saattaa olla lähempänä neljää kuukautta, mikä tarkoittaisi sitä, että Suomi voitaisiin kutsua Naton jäseneksi lokakuussa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?