Näin valtiojohto vei Suomen Natoon – sisäpiiriläiset kertovat: ”Siinä tuli raju virhe Venäjälle”

Suomen Nato-prosessi vietiin läpi kevään aikana ”hiljaisen tietämisen kautta”, IS:lle kuvaillaan.

Venäjän presidentti Vladimir Putin piti 1. joulukuuta 2021 Moskovassa ulkomaisille diplomaateille puheen, jolla oli kauaskantoisia seurauksia.

Putin oli puhunut Naton itälaajentumista vastaan useasti aikaisemminkin, mutta tällä kertaa Putinin viesti oli poikkeuksellisen jyrkkä.

Putin kertoi Venäjän vaativan Yhdysvalloilta ja heidän liittolaisiltaan kirjalliset sopimustakuut siitä, ettei Nato laajene enää lainkaan kohti itää.

– Me tarvitsemme nimenomaan oikeudelliset, juridiset takuut, koska länsimaiset kollegat eivät ole täyttäneet aiemmin antamiaan suullisia vakuutuksia, Putin alleviivasi.

Sanamuodoista oli pääteltävissä, että Putinin vaatimus koski myös Suomea ja Ruotsia. Oli jopa tulkittavissa, että Putinin mielestä Suomi kuului Venäjän etupiiriin.

Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi joulukuun alussa, että Venäjä haluaa saavuttaa pitkäaikaiset, vahvat ja luotettavat takuut omasta turvallisuudestaan. Venäjä oli keskittänyt Ukrainan vastaiselle rajalleen tuolloin jo yli 100  000 sotilasta.

Venäjä ja Putin ovat ajaneet Suomen Nato-jäsenyyteen, siinä se inhottava totuus on karmeimmillaan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi Putinin puhetta tuoreeltaan sanomalla, ettei Venäjän kriittisyys Naton laajentumista ja sotilaallista toimintaa kohtaan ole uusi asia. Niinistö vakuutti Suomen pitävän yllä mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Putinin puhe herätti huolta päättäjien keskuudessa. Yksi hallituksen sisäpiiriläinen puhuu ”joulukuun pelottavasta vaiheesta”.

Toinen sisäpiiriläinen katsoo Venäjän tehneen virhearvion ukaaseillaan.

– Siinä tuli raju virhe Venäjälle viedä Suomea ja Ruotsia natottomuuteen niin vahvasti.

Niinistö toi IS:n tietojen mukaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa joulun alla esiin vakavan huolensa siitä, ollaanko Suomessa valmistauduttu kansainvälisen tilanteen kiristymiseen.

Tilanteen kiristyminen huomioitiin myös pääministeri Sanna Marinin (sd) kalenterisuunnittelussa. Koronaryhmän johtoon istutettiin Marinin sijasta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd).

Suomi ei saanut joulurauhaakaan, sillä Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova ilmoitti jouluaattona, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon johtaisi vakaviin sotilaallisiin ja poliittisiin seurauksiin, jotka vaatisivat Venäjältä asianmukaisia vastatoimia.

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova sanoi jouluaattona, että Nato tekee määrätietoista työtä vetääkseen Suomen ja Ruotsin ”omien intressiensä ja opportunistisen politiikan piiriin”. Kuva on vuodelta 2019.

Seuraavana päivänä Venäjä ilmoitti vetävänsä Ukrainan rajoilta pois 10 000 sotilasta. Harjoituksen katsottiin tältä osin päättyneen.

Suomessa tämä tulkittiin Putinin shakinpeluuksi, jossa yksi lähetti siirtyi lähtöruutuun. Jälkikäteen oli helppo nähdä, että kyse oli venäläisten bluffista.

Katso video: Suomen Nato-polku selitettynä alle 3,5 minuutissa.

Zaharovan ulostulo kiihdytti Nato-keskustelua.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne ilmoitti, että Nato-optio olisi syytä lunastaa viipymättä. Vasemmistoliitossa ihmeteltiin, haluaako vihreät kaataa hallituksen.

Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo haastoi puolueita käymään keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuista, mikä herätti vastareaktion keskustassa. Kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk) huomautti, ettei muste ole ehtinyt edes kuivua parlamentaarisesti hyväksytyissä selonteoissa. Rkp:n ryhmänjohtaja Anders Adlercreutz vaati Natoon liittymisprosessin käynnistämistä ja Ruotsin ottamista samaan junaan.

Presidentin uudenvuodenpuheeseen kohdistui Nato-kohdan osalta poikkeuksellisia odotuksia. Puheessaan Niinistö lausui, että Venäjän joulukuussa esittämät ukaasit Yhdysvalloille ja Natolle koskevat Eurooppaa ja ovat ristiriidassa Euroopan turvallisuusjärjestyksen kanssa.

– Ja todettakoon taas kerran: Suomen liikkumatilaan ja valinnanmahdollisuuksiin kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme, Niinistö sanoi.

Marin totesi uudenvuodentervehdyksessään, että Suomi pitää liikkumatilastaan ”vahvasti kiinni”.

Presidentti Niinistö lainasi uudenvuodenpuheessaan amerikkalaista konkaridiplomaattia Henry Kissingeriä, jonka mukaan ”silloin, kun sodan välttäminen on ollut joidenkin valtioiden ylimpänä tavoitteena, on kansainvälinen järjestelmä ollut armottomimman jäsenensä armoilla”.

Niinistön puhe sai osakseen kansainvälistä huomiota.

Niinistön tulkittiin ilmoittaneen, että jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, Suomi liittyy Natoon. Brittiläinen Financial Times kertoi pääuutisissaan, että Venäjän sapelinkalistelu Ukrainan kanssa on avannut Suomessa keskustelun mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

Muutamaa päivää myöhemmin Niinistö toppuutteli hänen uudenvuodenpuheestaan tehtyjä tulkintoja.

– Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on vakaa. Se on rakennettu kestämään vaikeitakin aikoja, Niinistö totesi.

Puolueet eivät olleet vielä valmiita Suomen Nato-jäsenyyteen. Valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ilmoitti uudenvuodenpäivänä, ettei keskusta kannata Suomen Nato-jäsenyyttä.

IS:n kysely eduskuntaryhmien puheenjohtajille osoitti, että enemmistöä jäsenyyden tueksi ei löytynyt. Nato-jäsenyyden hakemista kannattivat varauksettomasti vain kokoomus ja Rkp.

Kulisseissa Niinistö halusi varmistaa, että Nato sivuuttaa Putinin Suomeakin koskevat ukaasit ja keskusteli Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa 7. tammikuuta.

Stoltenberg vahvisti Naton olevan sitoutunut avoimien ovien politiikan jatkumiseen. Niinistö puhui Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin kanssa 18. tammikuuta.

Samoihin aikoihin sattui episodi, joka herätti hämmästystä.

Marin sanoi 19. tammikuuta uutistoimisto Reutersille, että on ”hyvin epätodennäköistä”, että Suomi hakisi Naton jäsenyyttä hänen pääministerikautensa aikana.

Esimerkiksi Suomen Nato-selvityksen tekoon vuonna 2016 osallistunut ranskalainen turvallisuuspolitiikan erityisasiantuntija François Heisbourg ihmetteli Twitterissä, oliko lausunto viisas senhetkisissä olosuhteissa.

IS:lle selitetään pääministerin ulostuloa sillä, ettei kansan tai eduskunnan enemmistö ollut Suomen Nato-jäsenyyden takana.

– Ei ollut momentumia, hallituslähde sanoo.

Marinin lausunto sattui hankalaan saumaan, sillä Niinistö puhui Putinin kanssa puhelimessa kaksi päivää myöhemmin 21. tammikuuta.

Venäjällä ei tiettävästi kiinnitetty Marinin lausuntoon huomiota. Oppositiolähde pitää Marinin ulostuloa yhä ”mokana”.

– Hän oli silloin vielä täysin juoksuhaudassa, se oli täydellinen virhearvio tilanteessa, jossa Ukrainan rajoilla oli jo 160 000 sotilasta. Meillä on Nato-optio, ja pääministeri sanoo, että ei minun aikanani, mikä tarkoittaa, että optiota ei käytetä.

Keskustelu turvallisuuspolitiikasta alkoi vilkastua pääministeripuolueessakin.

Eduskunnassa pidettiin 28. tammikuuta kokous, jossa olivat Sdp:stä paikalla ainakin Marin, varapuhemies Antti Rinne, Erkki Tuomioja ja Kimmo Kiljunen.

– Natosta keskusteltiin tammikuussa paljon, luonnollisesti jouduimme miettimään, miten Suomi asemoituu. Puolueen sisällä oli erilaista ajattelutapaa, mutta valtavirta-ajattelu on kokonaisuudessaan ollut, että sotilaallisella liittoutumattomuudella on 75 vuotta pärjätty ja sillä mennään eteenpäin, demarilähde kertoo.

Niinistö paljasti IS:lle myöhemmin, että hänen ajattelussaan käännekohta oli joulukuun alku.

Putinin vaatimukset kertoivat Niinistön mielestä siitä, että Venäjä näkee Suomen osaksi etupiiriään.

Niinistö tuli joulukuun ja tammikuun aikana siihen johtopäätökseen, ettei Suomen asemointi enää toiminut, vaikka ei ollut välttämättä vielä tammikuussa valmis liputtamaan Nato-jäsenyyden puolesta.

Heti helmikuun alussa Suomessa ihmeteltiin outoa kirjettä.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vaati EU- ja Nato-maille lähettämässään kirjeessä turvallisuustakuita Venäjälle.

– Haluamme saada selkeän vastauksen kysymykseen, miten kumppanimme ymmärtävät velvollisuutensa olla vahvistamatta omaa turvallisuuttaan muiden valtioiden turvallisuuden kustannuksella turvallisuuden jakamattomuuden periaatteeseen sitoutumisen perusteella, Lavrov tivasi.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vaati vastauksia kirjeeseen jokaiselta valtiolta erikseen, ”ei minkään blokin puolesta tai osana”. EU:n puolesta kirjeeseen vastasi EU:n ulkosuhteista vastaava korkea edustaja Josep Borrell.

Ajattelin, että jos emme olisi EU:n jäsen ja olisimme yksin vastaamassa Venäjälle nootin muotoiseen kirjeeseen, niin olisimme hankalassa tilanteessa.

Niinistö oudoksui valtiopäivien avajaisten yhteydessä pitämässään tiedotustilaisuudessa kirjeen saamaa laajaa huomiota.

Lavrovin kirje herätti joka tapauksessa huolta päättäjien keskuudessa. Yksi hallituslähde puhuu ”pelottelukirjeestä”.

– Se oli hetki, jossa ajattelin, että Euroopan mekanismit sotien ehkäisemiseksi eivät enää toimineet. Venäjä ei halunnut käydä keskustelua enää Etyjin kautta ja lätkäisi kaikille EU- ja Nato-maille kirjeen pöytään. Ajattelin, että jos emme olisi EU:n jäsen ja olisimme yksin vastaamassa Venäjälle nootin muotoiseen kirjeeseen, niin olisimme hankalassa tilanteessa, yksi keskeinen hallituslähde kertoo.

EU:n ulkosuhteista vastaava korkea edustaja Josep Borrell vastasi koko EU:n puolesta, että erimielisyydet tulee ratkaista diplomatian keinoin ja Venäjän tulee vetää joukkojaan pois Ukrainan lähettyviltä ja Valko-Venäjältä.

Hallituslähteen mukaan nyt on nähtävissä, että kirje oli osa Venäjän suunnitelmaa ”kohti sodan alkamista”.

– Silloin oltiin tuntemattoman edessä, että mitä Venäjä seuraavaksi tekee. Oli varmaan pettymys Venäjälle, että vastaus oli niin yhtenäinen.

Helmikuulle mahtui vielä jakso, jonka aikana valtiojohdossa eläteltiin toiveita tilanteen rauhoittumisesta.

Niinistö arvioi politiikan toimittajien yhdistyksen tapaamisessa 4. helmikuuta, että ratkaisu Ukrainan pattitilanteeseen voisi löytyä syksyllä 2014 solmitusta Minskin sopimuksesta, jossa voitaisiin mennä ainakin selvästi eteenpäin. Niinistö tosin lisäsi, että ”aika monet tuntuvat enteilevän suurta sotimista”.

Valtiojohdossa ennakoitiin, että Venäjän hyökkäys voisi tapahtua Pekingin talviolympialaisten jälkeen.

Olympialaiset päättyivät sunnuntaina 20. helmikuuta. Suomessa juhlittiin jääkiekon olympiakultaa – finaalissa kaatui olympialaisten päätöspäivänä Venäjä maalein 2–1.

– Leijona kesytti karhun. Onnea vakaa ja vahva joukkue! Niinistö onnitteli kiekkoilijoita Twitterissä.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan torstaina 24. helmikuuta.

Ukrainalaisten kärsimys ja venäläisjoukkojen raa’at teot tulivat suomalaisten iholle uutisten ja sosiaalisen median kautta.

Kuva Tshernihivistä Ukrainasta, joka oli kuukauden venäläisten saartama.

Niinistö ja Marin pitivät samana päivänä poikkeuksellisesti yhteisen tiedotustilaisuuden, jossa presidentti kertoi, että ennakkovaroituksista huolimatta Venäjän hyökkäys oli kaikille järkytys.

– Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät, Niinistö sanoi.

Hyökkäyksellä oli järisyttävät vaikutukset kansalaisten ja poliitikkojen turvallisuuspoliittiseen ajatteluun.

– Torstai meni vielä sisäistäessä asiaa, viikonloppuna alkoi laskea, mitä tämä tarkoittaa. Jos pitäisi sanoa joku päivä, jolloin tajusin, mitä kello on lyönyt, niin kyllä se on perjantai, Natoon aiemmin kriittisesti suhtautunut hallituslähde tarkentaa.

Venäjän hyökkäys käänsi myös keskustalaisten kannat. Eräs keskustavaikuttaja kertoo, että 24. helmikuuta oli ”tehomoottori, joka käänsi epäröivien ja kriittisten mielipiteet”.

– Venäjä ja Putin ovat ajaneet Suomen Nato-jäsenyyteen, siinä se inhottava totuus on karmeimmillaan. Kun suomalainen katsoo tv-ruudusta joka päivä, mitä Venäjän armeija tekee Ukrainassa, niin olisihan se ihme, jos se ei ihmiseen vaikuta, keskustavaikuttaja sanoo.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kertoi myöhemmin IS:lle Suomen Nato-prosessin käynnistyneen tuona päivänä. Haavistolle Venäjän sotaharjoitukseksi verhoama hyökkäysoperaatio oli shokki.

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden 24. helmikuuta. Tilaisuudesta jäi mieleen Niinistön puheet naamioiden riisumisesta. Marin sanoi myöhemmin IS:lle, että Putin on näyttänyt ”pahuuden kasvot”.

Valtioneuvoston piirissä alettiin miettiä aika nopeasti, että Venäjällä oikeasti on kyky operaatioon ilman liikekannallepanoa.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta kokoontui hyökkäyspäivänä Niinistön johdolla.

Kokousta kuvaillaan IS:lle ”hätkähdyttäväksi”. Päivä oli Venäjän hyökkäyksen vuoksi dramaattinen, minkä pystyi aistimaan läsnäolijan mukaan tunnelmasta.

– Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, valtioneuvoston piirissä alettiin miettiä aika nopeasti, että Venäjällä oikeasti on kyky operaatioon ilman liikekannallepanoa. Siihen tarvittaisiin turvaa, hallituslähde sanoo.

Keskeisten päättäjien keskuudessa katsottiin, että viimeistään Venäjän hyökkäys osoitti, mihin suuntaan Suomen oli asemoiduttava.

Nato-prosessin kannalta merkillepantavaa on, että hallituksen selonteko turvallisuusympäristön muutoksesta lähti liikkeelle tp-utvasta, ja selvitystyötä lähdettiin tekemään jo helmikuun loppupuolella.

28. helmikuuta julkaistiin Ylen Nato-gallup, jonka tulos oli historiallinen: ensimmäistä kertaa enemmistö, 53 prosenttia, oli Suomen Nato-jäsenyyden kannalla.

– Ylen gallupista alkoi se kiirehtiminen. Päättäjät näkivät, ettei päätöstä tarvitse tehdä ilman kansan tukea, hallituslähde sanoo.

Samana päivänä Suomi ilmoitti antavansa Ukrainalle rynnäkkökiväärejä ja kertasinkoja. Päätöstä voi pitää yhtenä merkkipaaluna.

– On ollut se näkemys, että kriisialueille ei aseita toimiteta. Kaikki varmaan ymmärsivät, että se on selvä linjaus. Venäjän muistutukset tulivat, ja kaikki avunantajat lueteltiin epäystävällisiksi maiksi, sisäpiiriläinen kertaa.

Maaliskuun alussa eduskunnan auditoriossa järjestettiin Marinin koolle kutsuma kokous, jota useat lähteet pitävät merkittävänä.

Aiheena piti olla valmiuslain uudistus, mutta agenda ”muutettiin lennosta” ja puolueiden puheenjohtajat, eduskuntaryhmien puheenjohtajat sekä puhemiehistö keskustelivat Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja sen vaikutuksesta ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen.

– Oli äärettömän tärkeätä, että yhteinen johtopäätös oli, että turvallisuustilanne on muuttunut, se pitää arvioida ja tehdä johtopäätökset. Tiesi, että vanhaan ei ole paluuta, oppositiopuolueesta kommentoidaan.

– Siinä pystyi selvästi aistimaan tunnelman muuttumisen. Päivä päivältä kävi selvemmäksi, että tarvitaan maksimaaliset turvatakuut, hallituslähde kertaa.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) esitti, että hallitus antaisi eduskunnalle selonteon, jonka yhteydessä eduskunta pääsisi linjaamaan Suomen Nato-jäsenyydestä.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) teki maaliskuun alkupuolella hallitukselle aloitteen Nato-jäsenyydestä linjaavasta selonteosta. Vanhanen kertoi torstaina, että Nato-selonteko käsitellään eduskunnassa ensi tiistaihin mennessä.

IS:lle arvioidaan, että Nato oli jo maaliskuun alussa A-vaihtoehto Suomelle, vaikka joissakin puolueissa käytiin keskusteluja yhteistyön syventämisestä Ruotsin tai Yhdysvaltojen kanssa.

Niinistö tapasi presidentti Bidenin Washingtonissa 4. maaliskuuta. IS:n tietojen mukaan Niinistön ja Bidenin keskustelu koski pääasiassa Suomen Nato-jäsenyyttä.

Keskustelua käytiin myös Suomelle tarjottavasta turvasta sille ajanjaksolle, kun Suomi olisi päättänyt hakea Nato-jäsenyyttä, mutta ei ole vielä Naton jäsen.

IS:n tietojen mukaan Biden toi yleisellä tasolla esille huolensa tilanteen eskaloitumisesta. Aikaisemmin Saksasta ja Ranskasta oli tullut samankaltaisia viestejä eskalaation vaarasta.

Vaikka viestejä ei yhdistetty suoraan Suomen Nato-pyrkimyksiin, tällaisenkin tulkinnan saattoi tehdä.

Hallituksen sisäpiiriläinen tähdentää Yhdysvaltojen pyrkimyksenä olleen se, että Ukrainan ja Venäjän sota jäisi lyhyeksi eikä se laajenisi.

– Silloin ajateltiin varmaan muuallakin, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemus ei ole ihanteellinen juuri siihen hetkeen.

Suomelle ”harmaan vyöhykkeen” aikana tarjottavaa turvaa käsiteltiin jo presidentti Niinistön ja presidentti Bidenin tapaamisessa 4. maaliskuuta Washingtonissa.

Päivä päivältä kävi selvemmäksi, että tarvitaan maksimaaliset turvatakuut.

Yhden hallituslähteen mukaan kovien virkamiesasiantuntijoiden näkemyksenä oli, että ”nyt täytyy hetki malttaa ja katsoa, mihin nämä palikat asettuvat”.

Eräs virkamies sanoo, että kun Niinistö tuli Washingtonista, ei ollut vielä mitenkään selvää, että ”oikeasti alkaisimme pohtimaan Nato-jäsenyyttä”.

Tuumaustauko ei kestänyt pitkään. Kävi ilmi, että sota pitkittyy ja Ukraina kykenee puolustautumaan.

Tilanteessa, jossa kaikki EU-maat antoivat käytännössä suoraa aseapua Ukrainalle, Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ei katsottu lisäävän erityisesti jännitteitä Venäjään.

Suomalaisdiplomaatit tunnustelivat, miten Naton jäsenmaat suhtautuisivat, jos Suomi ja mahdollisesti Ruotsi hakisivat jäsenyyttä.

Ruotsissa suhtautuminen Natoon oli vielä nihkeää. Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson katsoi, että Ruotsin hakeutuminen Naton jäseneksi horjuttaisi turvallisuustilannetta Euroopassa.

Suomessa Nato-juna puksutti eteenpäin. Niinistö tapasi puhemiehistöä, ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien puheenjohtajat sekä eduskuntaan valittujen puolueiden johtoa 10. maaliskuuta .

Paikalla oli myös puolustusvaliokuntaa johtanut kokoomuksen Ilkka Kanerva, joka oli erään läsnäolijan mukaan vielä työkykyinen ja asioissa kiinni, vaikka liikkuminen oli jo vaivalloista.

Ilkka Kanerva osallistui presidentin vetämään keskusteluun 10. maaliskuuta. Kuva on otettu eduskunnassa 10. helmikuuta, jolloin Kanerva oli vieraana Haapala-tv:ssä. Kanerva kuoli 14. huhtikuuta.

Paikalla olleilla alkoi olla IS:n tietojen mukaan tarkka käsitys siitä, mihin suuntaan laiva on kääntymässä. Kokouksessa päätettiin ottaa selvää kaikesta, mikä Natoon liittymiseen liittyy, vaikka Natosta ei suoraan puhuttu.

– Sellainen hiljaisen tietämisen kautta eteneminen on ollut kaikkien ymmärtämää ja hyväksymää, IS:lle kuvaillaan sisäpiiristä.

Niinistö sanoi, että mahdollinen päätös Suomen Nato-jäsenyydestä tehtäisiin, kun eduskunta on analysoinut eri vaihtoehdot ja niihin sisältyvät mahdolliset riskit.

Niinistön tiedetään pohtineen, että ratkaisu, johon tuntee houkutusta, on syytä käydä läpi erityisen kriittisesti, jotta voi olla varma siitä, että päätös on vakaalla pohjalla.

Hallitus käynnisti virallisesti selonteon valmistelun Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja huoltovarmuudesta 17. maaliskuuta.

– Oli selvää, että kun hallituksessa ja tp-utvassa päätettiin, että selonteko menee noin pitkälle, niin Nato on ainoa vaihtoehto, hallituslähde katsoo.

Selonteossa muun muassa arvioitiin, että Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi Natossa nykyistä huomattavasti suurempi, sillä sen takana olisivat koko liittokunnan suorituskyvyt. Liitteissä käytiin tarkasti läpi Natoon liittymisen vaiheet.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ovat informoineet Nato-prosessin aikana eduskunnan suojatiloissa kansanedustajia, jotka eivät kuulu ulkoasiainvaliokuntaan tai puolustusvaliokuntaan ja saa tietoa sitä kautta. Kuva otettu 24. helmikuuta, jolloin Kaikkonen ja Haavisto kommentoivat Venäjän hyökkäystä medialle.

Selonteon sisällöstä oli pientä kitkaa hallituksessa. Keskusta halusi sisällyttää selontekoon huoltovarmuuden, osa olisi pitäytynyt turvallisuuspolitiikassa.

– Päätettiin, että se on fifty-fifty, hallituslähde kertoo.

Maaliskuun puolivälissä paine Natoon liittymiseksi kasvoi entisestään. Ylen gallupissa jo 62 prosenttia oli jäsenyyden kannalla. IS:n kyselyssä peräti 74 prosenttia suomalaisista oli huolissaan Venäjän aiheuttamasta sotilaallisesta uhasta.

Samaan aikaan Saarikko antoi vihjeen keskustan kannanmuutoksesta todettuaan, ettei keskustalla ole ideologisia esteitä Natoon liittymiselle.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) oli tullut sille kannalle, ettei EU:sta ole tulossa puolustusliittoa, vaan sotilaalliset turvatakuut Suomelle tarjoaa ainoastaan Nato.

Sdp:n myönteinen Nato-suunta oli selvä jo puoluehallituksen kokouksessa 24. maaliskuuta, mutta puolueen saaminen päätöksen tueksi vaati oman prosessinsa. Erityisesti entisen ulkoministerin Erkki Tuomiojan katsottiin hallinneen puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua.

Eduskuntaryhmien johdossa arvioitiin jo tässä vaiheessa, että selvä enemmistö eduskunnasta on Nato-jäsenyyden kannalla, jos presidentti ja hallitus sitä esittävät.

Keskusta kääntyi Naton kannalle pian Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Keskustan puoluevaltuusto antoi Annika Saarikon johtamalle keskustalle mandaatin Nato-hakemuksen jättämiselle Vaasassa 9. huhtikuuta pidetyssä kokouksessa.

Oppositiopuolue perussuomalaisten eduskuntaryhmä asettui Nato-jäsenyyden tueksi lähes yksimielisesti maaliskuun lopussa. Keskusta ja vihreät asettuivat Nato-jäsenyyden tueksi virallisesti huhtikuussa. Vasemmistoliitto päätti toukokuussa, ettei Nato-jäsenyyden hakeminen ole sille este jatkaa hallituksessa. Sdp:n linjaa Nato-jäsenyydestä viimeisenä, 14. toukokuuta.

Suomi on ollut valmis etenemään Nato-asiassa ilman Ruotsiakin. Pääministeri Sanna Marin tapasi Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin Tukholmassa 13. huhtikuuta ja viestitti, että maiden olisi suotavaa kulkea ”samaan suuntaan ja samaan tahtiin”.

Nato-prosessiIN on liittynyt salamyhkäisyyttä. Puolueiden piirissä on arvuuteltu esimerkiksi presidentti Niinistön Nato-kantaa sekä näkemystä kansanäänestyksen järjestämiseen.

– Ei tavallaan ehkä uskallettu astua varpaille, jos presidentti olisi lähtenyt rakentamaan kansanäänestysprojektia. Kaikki pidättivät hengitystä, mihin tämä kääntyy, hallituslähde kuvailee.

Maaliskuun lopulla Niinistö totesi, että kansan tuki jäsenyydelle on osoitettu jo mielipidekyselyissä, eikä kansanäänestystä tarvita.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön myönteistä Nato-kantaa pidettiin selvänä viimeistään maaliskuun lopussa, jolloin Niinistö sanoi Ylen Ykkösaamussa, että Nato-jäsenyys tarjoaisi Suomelle riittävimmän turvan.

Ei tavallaan ehkä uskallettu astua varpaille, jos presidentti olisi lähtenyt rakentamaan kansanäänestysprojektia. Kaikki pidättivät hengitystä, mihin tämä kääntyy.

Niinistö on suhtautunut pitkään Natoon varauksellisesti, ja Niinistöllä on ollut vanhan puolueensa kokoomuksen kanssa jännitteitä Nato-kysymyksessä.

Niinistö suhtautui ensimmäiseen Nato-myönteiseen mielipidemittaukseen varovaisesti ja totesi, että päättäjien on otettava huomioon myös Venäjän mahdolliset vasta-askeleet.

Kokoomuksesta kerrotaan, että Niinistön myönteinen Nato-kanta alkoi hahmottua maaliskuun puolivälin tienoilla – erikseen mainitaan Niinistön esiintyminen MTV:llä Asian ytimessä -ohjelmassa 23. maaliskuuta, jossa Niinistö kertoi, että hänen Nato-kantansa on ”aika selkeä”.

Marinin ajattelussa muutos alkoi hahmottua jo varhaisessa vaiheessa.

– Sannalla oli selvä suunta heti siitä hyökkäyksen alkamisesta lähtien, hän on ollut ikään kuin aika etunojassa, hallituslähde näkee.

IS:n haastattelussa huhtikuun lopulla Marin ilmoitti, että ”meidän pitää yhdessä varmistaa, että Suomessa ei ikinä tapahdu niin kuin Ukrainassa nyt tapahtuu tai kuten Suomessa on aiemmin tapahtunut.”

Entä Niinistön ja Marinin yhteispeli? Onko se toiminut?

– Heidän yhteispelinsä on kehittynyt tämän hallituskauden kestäessä. Pääministeri ei ole ehkä samalla tavalla niin kouliintunut ulkopoliittinen toimija ja reagoi joskus voimakkaasti asioihin. Tämä kevät on ollut erinomaisen hyvä, toinen hallituslähde arvioi.

Valtiojohto oli ”samalla sivulla” esimerkiksi tilanteessa, jossa tehtiin päätös ensimmäisestä aseapupaketista Ukrainalle.

Oppositiosta annetaan tunnustusta pääministerille siitä, että Marin on hoitanut ”Ruotsia, Saksaa ja omaa puoluettaan”, vaikka samaan hengenvetoon todetaan, että ”Niinistö on heiluttanut tahtipuikkoa”.

Pääministeri Sanna Marin (sd) vieraili Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin kanssa Saksassa 3. toukokuuta tapaamassa Saksan liittokansleria Olaf Scholtzia. Kaikki kolme ovat puoluekannaltaan sosialidemokraatteja.

Kukaan ei ole sanonut ääneen kevään aikana, että haluan Natoon, vaan kaikki ovat katsoneet toisiaan syvälle silmiin ja todenneet, että varmaan kaikki muutkin haluavat, niin minäkin haluan.

Sdp oli valmis lykkäämään omaa Nato-päätöksentekoaan viikolla, jotta Ruotsi ehtisi samaan Nato-junaan.

Yksi kokoomuslainen sanoo, että Marin otti Nato-asiassa ”aika varhaisessa vaiheessa asentonsa ja on ollut tässä erinomainen".

Marinin oma puolue Sdp on pysytellyt Natosta koko kevään hiljaa. Tämä on herättänyt ihmetystä, ovathan kansanedustajat tekemässä historiallista päätöstä.

IS:lle perustellaan puolueen sisältä äänettömyyttä sillä, että jos Sdp:n kansanedustajat olisivat lähteneet liputtamaan Nato-kantojaan, se olisi luonut painetta Marinille kertoa oman kantansa, mikä puolestaan olisi luonut painetta Niinistön suuntaan.

– Valtiojohdolle haluttiin antaa kaikki mahdollinen liikkumatila ajoituksen suhteen. Se on syy, miksi demarit eivät lähteneet liputtelemaan, vaikka moni olisi mielellään voinut kerätä poliittisia irtopisteitä.

Toinen perustelu on se, että pääministeripuolueen edustajien ulostulot olisivat voineet pidentää niin sanottua vaaran aikaa, jolloin Suomen Nato-kanta on ilmaistu, mutta Suomea ei ole hyväksytty vielä jäseneksi.

Yksi hallituslähde sanoo, että prosessia on ”pitänyt kävellä varovasti, vaikka tämä on näyttänyt kuurupiiloilulta”.

– Voi kuvata asiaa niin, että kukaan ei ole sanonut ääneen kevään aikana, että haluan Natoon, vaan kaikki ovat katsoneet toisiaan syvälle silmiin ja todenneet, että varmaan kaikki muutkin haluavat, niin minäkin haluan.

Niinistö ja Marin julkistivat myönteiset Nato-kantansa torstaina 12. toukokuuta.

– Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Naton jäsenenä Suomi vahvistaisi koko puolustusliittoa. Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi, Niinistö ja Marin linjasivat yhteistiedotteessaan.

Presidentinkanslian verkkosivuilla Niinistö kiitteli Nato-prosessia.

– Nopearytmisessä maailmassa on entistäkin arvokkaampaa tietää, milloin kiiruhtaa, milloin malttaa, totesin uudenvuodenpuheessani. Tähän olemme tänä keväänä Suomessa kyenneet hienolla tavalla. Olemme yhdessä sekä kiiruhtaneet että malttaneet. Suomalainen kansanvalta on näyttänyt ainutlaatuisen voimansa.

Näin valtiojohto junaili Suomen kulisseissa Natoon

Joulukuu

1.12.2021 Venäjän presidentti Vladimir Putin pitää etupiiripuheen ja haluaa takuun siitä, ettei Nato laajene enää itään.

2.12.2021 Presidentti Sauli Niinistö vastaa Suomen pitävän kiinni mahdollisuudesta hakea Nato-jäsenyyttä.

24.12.2021 Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova viestittää, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon johtaisi vakaviin sotilaallisiin ja poliittisiin seurauksiin.

26.12.2021 IS:n kysely: Lähes puolet suomalaisista kokee Venäjän uhan kasvaneen

30.12.2021 Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne vaatii lunastamaan Nato-option. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo perää puolueilta Nato-kantoja.

31.12.2021 Pääministeri Sanna Marin sanoo uudenvuodentervehdyksessään Suomen pitävän yllä mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz esittää Nato-prosessin käynnistämistä.

Tammikuu

1.1.2022 Niinistö sanoo uudenvuodenpuheessaan, että Suomen liikkumatilaan ja valinnanmahdollisuuksiin kuuluu mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko linjaa, ettei keskusta kannata Suomen Nato-jäsenyyttä.

4.1.2022 Niinistö toppuuttelee uudenvuodenpuheestaan tehtyjä tulkintoja.

5.1.2022 IS:n kysely: Eduskuntaryhmien puheenjohtajat täysin eri mieltä Natosta, keskustalta ehdoton ei

19.1.2022 Marin sanoo Reutersin haastattelussa pitävänsä Suomen Nato-jäsenyyttä ”erittäin epätodennäköisenä” virkakautensa aikana.

Helmikuu

1.2.2022 Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov lähettää kirjeen EU- ja Nato-maille ja vaati Venäjälle turvallisuustakuita.

24.2.2022 Venäjä hyökkää Ukrainaan. Niinistö ja Marin pitävät yhteisen tiedotustilaisuuden.

28.2.2022 Ylen julkaisee gallupin, jossa enemmistö (53 %) suomalaisista on kääntynyt Naton kannalle.

Maaliskuu

1.3.2022 Marin tapaa eduskuntapuolueet.

4.3.2022 Niinistö matkustaa Washingtoniin tapaamaan Yhdysvaltain presidenttiä Joe Bidenia.

5.3.2022 Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja puolustusministeri Peter Hultqvist saapuvat Helsinkiin kuulemaan Yhdysvaltain-terveiset.

7.3.2022 Marin vierailee Tallinnassa. Viron pääministeri Kaja Kallas lupaa ratifioida Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden salamannopeasti.

8.3.2022 IS:n kysely: Venäjän sotilaallinen uhka suomalaisten suurin huolenaihe

10.3.2022 Niinistö tapaa eduskuntaan valittujen puolueiden puheenjohtajat, puhemiehistön ja valiokuntien puheenjohtajat.

12.3.2022 Naton ex-pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen sanoo, että Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset voitaisiin hyväksyä päivässä.

14.3.2022 Nato-jäsenyyden kannatus vahvistuu, Ylen gallupissa 62 prosenttia kannattaa liittymistä.

15.3.2022 Niinistö JEF-kokouksessa. Iso-Britannia tukee Suomen Nato-jäsenyyttä ja tarjoaa turvaa.

16.3.2022 Marin hakee Saksalta tuen Nato-jäsenyydelle.

21.3.2022 Niinistö hakee tuen Ranskasta.

23.3.2002 Niinistö kertoo MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa oman Nato-kantansa oleva melko selkeä, mutta ei paljasta sitä.

24.3.2022 Sdp:n puoluehallitus käsittelee Nato-jäsenyyttä.

26.3.2022 Niinistö sanoo Ylen Ykkösaamussa Naton olevan riittävin turva Suomelle ja valmistelee kansalaisia jäsenyysprosessin riskeihin.

29.3.2022 Niinistö käy läpi Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa Naton menettelyt uusia jäseniä hyväksyttäessä.

31.3.2022 Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kannattaa Nato-jäsenyyden edistämistä lähes yksimielisesti.

Riikka Purra ja Ville Tavio kertoivat perussuomalaisten Nato-kannasta maaliskuun lopussa.

Huhtikuu

2.4.2022 Sdp:n puoluevaltuusto käy lähetekeskustelun Natosta.

7.4.2022 Suomalaiset ja ruotsalaiset yrityselämän vaikuttajat kokoontuvat Helsinkiin taivuttelemaan Ruotsia Nato-jäsenyyden kannalle. Presidentti Niinistö käyttää puheenvuoron tilaisuudessa.

9.4.2022 Keskustan puoluevaltuusto antaa hyväksyntänsä Nato-jäsenyyden hakemiselle.

13.4.2022 Marin tapaa Ruotsin Anderssonin Tukholmassa. Turvallisuusympäristön muutosta koskeva selonteko annetaan eduskunnalle.

21.4.2022 Ruotsi aikaistaa kahdella viikolla Nato-selvityksensä valmistumista Suomen paineen vuoksi. Ruotsalaisista yli puolet sanoo gallupeissa kyllä Natolle.

23.4.2022 Vihreiden puoluevaltuuskunta tukee Suomen Nato-jäsenyyttä.

29.4.2022 KD:n puoluevaltuusto tukee Nato-jäsenyyttä.

Toukokuu

7.5.2022 Vasemmistoliitto päättää jatkaa hallituksessa Natoon hakeutumisesta huolimatta.

9.5.2022 Ylen kyselyssä 76 prosenttia haluaa Suomen Natoon.

12.5.2022 Niinistö ja Marin julkistavat Nato-kantansa ja katsovat, että Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi.

13.5.2022 Ruotsin Nato-selonteko valmistuu.

14.5.2022 Sdp päättää Nato-kannastaan.

15.5.2022 TP-utva ja valtioneuvosto esittävät Nato-jäsenyyden hakemista. Ruotsin sosialidemokraatit päättävät Nato-kannastaan.

16.5.2022 Eduskunta keskustelee Nato-jäsenyyden hakemisesta.

17.–18.5.2022 Presidentti Sauli Niinistö matkustaa valtiovierailulle Ruotsiin kuningas Kaarle XVI Kustaan kutsusta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?