Uusi maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) ei suomalaisten enemmistön tapaan osannut vastata oikein tietovisojen klassikkokysymykseen.
Aikoinaan kansakoulussa oppilaille opetettiin lehmän mahat.
IS on tavannut esittää uusille maa- ja metsätalousministerille vakiokysymyksen: kuinka monta mahaa lehmällä on ja mitkä ovat niiden nimet?
– Muistelin, että niitä on kolme, mutta olen ollut sellaisessa pöydässä, jossa oli voimakkaita nauta-alan ihmisiä. Ja tuli keskustelu, että kolme vai neljä?
– En kyllä muista nimiä. Pötsi, pötsi. Ei se (ministeriys) ehkä tästä jää kiinni. Jätän lypsyrobotit ja lehmien poikimiset ammattilaisille ja hoidan hoidan juristina esimerkiksi elintarvikemarkkinalakia, Kurvinen vastasi IS:lle.
Oikea vastaus on neljä mahaa: verkkomaha, pötsi, satakerta ja juoksutusmaha.
Kurvisen muistissa todennäköisesti oli viiden vuoden takainen tiedotustilaisuus, kun keskusta valitsi Jari Lepän (kesk) uudeksi maatalousministeriksi ja IS esitti Lepälle saman kysymyksen lehmän mahoista. Maitotilallinen Leppä ei vastausta tiennyt ja sanoi mahojen määräksi kolme, ja silloinen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) auttoi mahojen nimeämisessä.
Lue lisää: Lepän tiedotustilaisuus 2017.
Tiilikainen, kuten moni 1970- ja 1980-luvulla nuoruuttaan elänyt osaa nimetä kolme neljästä lehmänmahasta. Kolme mahaa – verkkomaha, pötsi, satakerta – kun mainitaan Eppu Normaalin kappaleessa Lainelautaileva lehmänmaha rock’n’roll.
Kurvinen aloitti maa- ja metsätalousministerinä viime perjantaina osana keskustan ministerikierrätystä ja Kurvinen piti tänään ensimmäisen tiedotustilaisuutensa.
Antti Kurvinen lopetti perjantaina kulttuuriministerinä ja aloitti maa- ja metsätalousministerinä. Tänään tiistaina maatalousministeri Kurvinen esitteli tiedotustilaisuudessaan ensi kertaa ajatuksiaan uudesta ministerisalkustaan.
Viisi vuotta maa- ja metsätalousministerinä toiminut Jari Leppä (kesk) ilmoitti vetäytyvänsä politiikasta ensi huhtikuun vaalien jälkeen, ja halusi antaa salkun vaaleissa ehdolla olevalle keskustalaiselle.
Keskusta valitsi Lepän paikalle Kurvisen, joka toimi aiemmin kulttuuri- ja tiedeministerinä, ja kulttuuriministeriksi keskusta nosti varapuheenjohtaja Petri Honkosen (kesk).
Maa- ja metsätalousministeri Kurvinen piti tärkeimpänä tehtävänään kotimaisen ruuantuotannon turvaamista.
– Vuoden ministeriyteni avainsanoma on omavaraisuus ja huoltovarmuus. Niistä pitää pitää kiinni ja niitä pitää pystyä vahvistamaan, Kurvinen kertoi.
Maatalous on ollut pitkään kannattavuusongelmissa. Ongelmia ovat lisänneet viime vuoden kehno sato ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, joka on nostanut raaka-aineiden ja lannoitteiden hintoja.
Hallitus on päättänyt 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketista maataloudelle, ja Kurvisen mukaan paketti on vain ensiapua.
– Mikä on ratkaisu suomalaisen ruokamarkkinan toimintaan ja maatalouden parempaan kannattavuuteen? Ratkaisun avaimet ovat suomalaisella kaupan alalla, suomalaisella elintarviketeollisuudella.
– Hyvät kaupan edustajat, hyvät teollisuuden edustajat – te ratkaisette sen, onko tulevaisuudessa suomalaista ruokaa vai ei. Nyt kaikkien on kannettava vastuu. Tämän viestin haluan välittää ennen kaikkea suomalaiselle päivittäistavarakaupalle, joka on tehnyt historiallisen suurta tulosta korona-aikana, Kurvinen sanoi.
Kurvinen siis toivoo, että kauppa alkaisi maksaa tuottajille parempia hintoja.
– Ruokamarkkinassa pitää saada kitkettyä pois kaikki epäterveet kauppatavat ja epäeettinen markkinavoiman hyväksikäyttö. Suomen ruokamarkkinassa päivittäistavarakauppa on niin keskittynyt, että kaupan jäteillä on valtava markkinavoima suhteessa yksittäisiin tiloihin, Kurvinen sanoi.
– Toivon, että reilu markkinatalous toimii tässä paremmin. Kaupalla on suuri valta, se tuo suuren vastuun. Emme pysty turvaamaan Suomen ruokaomavaraisuutta, jos kauppa ei kanna omaa vastuuta. Katson tarkkaan, mitä toimia asiassa voidaan tehdä ja palataan yksityiskohtiin myöhemmin, Kurvinen jatkoi.
Toinen Kurvisen huoltovarmuusasia ruuan lisäksi koskee energian omavaraisuutta.
Venäjältä Suomeen on tuotu puuhaketta, ja nyt venäläinen puuhake pitäisi korvata kotimaisella puuhakkeella ja turpeen nostoa lisäämällä.
– Esimerkiksi metsähakkeen tuonti oli toissa vuonna 1,8 miljoonaa kuutiometriä eli 24 prosenttia lämpölaitosten käyttämästä energiahakkeen kokonaismäärästä. Jokainen ymmärtää, että on aivan valtava loikka, kun joudumme korvaamaan tämän määrän kotimaisella tuotannolla, Kurvinen sanoi.
– Jos tätä ei saada korvattua, emme saa pidettyä koteja lämpimänä. Tietenkään sellaiseen tilanteeseen ei koskaan jouduta, vaan me tämän haasteen ratkaisemme, Kurvinen vakuutti.
Kurvinen ei yrittänyt esiintyä kaikkitietävänä ministerinä.
Hän on kotoisin Kauhavalta, joka Kurvisen mukaan on Suomen neljänneksi merkittävin maatalouskunta.
– On maalaispojalle suuri hetki ja valtava etuoikeus, että jo 35-vuotiaana saa jo toisen kerran tulla nimitetyksi Suomen hallitukseen hoitamaan merkittäviä tehtäviä.
– Vaikka kotiseutuni on Suomen merkittävämpiä elintarvikealueita, niin yli 60 vuoteen Etelä-Pohjamaalta ei ole ollut ministeriä maa- ja metsätalousministeriössä. Tämä on siinäkin mielessä suuri ilo ja suuri kunnia, Kurvinen tuumi uudesta ministeripestistään.
Kurvinen ehti toimia kulttuuri- ja tiedeministerinä vajaan vuoden viime toukokuun lopulta.
Kurviselle aukesi kulttuuriministerin pesti, kun keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk) siirtyi opetusministeriöstä valtiovarainministeriksi.
Kurvinen toimi vaalikauden ensimmäisen puoliskon keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana.
