Niinistö: Venäjä näki Suomen etu­­piiriinsä kuuluvana alueena

Tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä on takanaan poikkeuksellinen viikko.

Maanantaina tuli lähtö sairaalaan pitkittyneiden koronaoireiden vuoksi. Niinistö kotiutui sairaalasta keskiviikkona.

– Korona hellitti – keuhkokuume iski. Vajaat pari vuorokautta Meilahdessa; tulehdusarvot laskussa, kuumeesta kolme astetta pois. Tehokasta, ammatillista, ystävällisen huolehtivaa hoitoa, Niinistö kiitti keskiviikkona Facebook-sivuillaan.

Niinistö on tehnyt etätöitä siitä lähtien, kun presidentin koronatartunnasta tiedotettiin viime viikon tiistaina. Tämänkin haastattelun Niinistö antaa virka-asunnoltaan Mäntyniemestä etäyhteyksien päästä.

Haastattelun teemaksi on sovittu Suomen Nato-päätös. Sairaalakäyntiä ei siis tässä yhteydessä käsitellä.

Haastattelua edeltävänä päivänä Niinistö puhui puhelimessa Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa. Tämä antoi Niinistön mukaan ”jälleen vahvan tukensa Suomen valinnalle sekä valotti Naton käsittelyjärjestystä”.

Tällä hetkellä polttavin asia on se, onko Suomella turvaa sen arviolta kuukausien mittaisen ajanjakson ajaksi, joka jäisi Nato-hakemuksen jättämisen ja Naton jäseneksi hyväksymisen väliin.

Aftonbladetin mukaan Ruotsille on luvattu Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian taholta ”konkreettisia lupauksia turvasta” Nato-hakemusprosessin ajaksi.

Niinistö tekee IS:n haastattelussa selväksi, että Suomi ja Ruotsi ovat samalla viivalla.

– Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja kuvaili niitä takuita, joita Ruotsille on annettu. Ne ovat täysin identtisiä verrattuna siihen, mistä olen keskustellut Stoltenbergin, Bidenin, Johnsonin ja Macronin kanssa, Niinistö painottaa.

Niinistö kertoo keskustelleensa ”takuista” myös Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin kanssa. Niinistö tapasi Bidenin Washingtonissa 4. maaliskuuta. Kuva: Jim Watson / Lehtikuva

Ruotsin valtiopäivien puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Pål Jonson sanoi Helsingin Sanomille, että Naton jäsenmaat voisivat antaa Suomelle ja Ruotsille tukea muun muassa kattavampien sotilasharjoitusten muodossa, mikä voisi tarkoittaa esimerkiksi Britannian ja Yhdysvaltain laivastojen suurempaa läsnäoloa.

– Mitä kaikkea on mahdollisuus saada? Se riippuu tietysti tilanteesta, mutta kun todetaan, että kaikki mahdollinen tuki, ei virallisia turvatakuita, mikä tarkoittaisi maissa parlamenttisopimuksia, mutta kaikki muu apu – on viitattu sotilaalliseen läsnäoloon Nato-maista ja harjoitustoimintaan, moniin sellaisiin asioihin, jotka katsotaan tilanteen mukaan. En mene sen syvemmälle siihen.

Niinistö tähdentää, että ”tällaiset tuet” oli taattu Suomelle sitäkin tilannetta ajatellen, että Suomi liittyisi Natoon, mutta Ruotsi ei. Nyt näyttää siltä, että Suomi ja Ruotsi kulkevat kohti Natoa samassa tahdissa.

Kremliä lähellä olevan Izvestija-lehti kertoi tällä viikolla, että Venäjä saattaa purkaa Suomen kanssa tehdyn Saimaan kanavan vuokrasopimuksen, mikäli suhteita maiden välillä arvioidaan uudelleen Suomen mahdollisen Natoon liittymisen vuoksi.

Oliko tämä ilmoitus esimakua siitä, mitä tulevina viikkoina ja kuukausina saattaa olla luvassa?

– On täysin odotettavissa, että tällaiset sopimusperäiset asiat ainakin nostetaan pöydälle. Nyt täytyy muistaa, että Nato ei muuta maantiedettä, ja näin ollen meillä on paljon käytännön kysymyksiä Venäjän kanssa, osa sopimusperäisiä, osa käytäntöjä, erityisesti tuossa rajalla. Niiden suhteen riittää varmasti jatkossa keskusteltavaa.

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova on sanonut, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä olisi ”merkittäviä sotilaallis-poliittisia seurauksia”.

Venäjän entisen presidentin, nykyisin Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtajana toimivan Dmitri Medvedevin mukaan Venäjä aikoo ryhtyä toimiin Itämerellä, mikäli Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon.

Miten tulkitsette näitä puheita?

– Tämä on aika johdonmukaista jatkoa, mitä olemme kuulleet jo vuosia sitten muun muassa presidentti Putinin suusta. Se tarkoittaa varmasti sitä, että kun itärajalla on nyt liki tuhannen kilometrin tyhjiö, jossa ei ole sotilaallista läsnäoloa, niin tulemme varmasti näkemään, että Venäjä ryhmittää tai tuottaa tuolle alueelle mahdollisesti uusia tukikohtia, sotaväkeä sekä myöskin aseistusta. Tämä on aika selväksi tullut. Mitä Itämereen tulee, niin täytyy muistaa, että Kaliningrad on venäläisten ajattelussa hyvin keskeinen ja saattaa olla, että läsnäoloa Itämerellä vahvistetaan.

Niinistö sanoo pitävänsä selvänä, että EU-maiden on kannettava suurempi vastuu itsestään Naton sisällä, ja huomauttaa, että samaa viestiä ovat toistaneet kaikki Yhdysvaltojen presidentit tällä vuosituhannella, ei ainoastaan Donald Trump. Kuva: Antti Hämäläinen

Eduskunnalle annetussa selonteossa arvioidaan, että ”Suomi varautuu poikkeuksellisten, laaja-alaisten ja monitahoisten hybridivaikuttamisen keinojen kohteeksi joutumiseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä”.

Vaikuttamiseen voi sisältyä selonteon mukaan sotilaallista painostamista tai sotilaallisen voiman käyttöä.

Niinistö näkee hybridivaikuttamisen konkreettisimpana mahdollisuutena.

– Mitä tulee spekulaatioihin sotilaallisesta vaikuttamisesta, ne ovat ääripäätä näissä arvioissa, mutta ymmärrän hyvin, että nekin on otettava huomioon ja pidettävä ainakin pöydällä, jotta meillä on valmius vastata, jos näin kävisi. Tällä hetkellä minusta näyttää, että jotkut välittömät sotilaalliset toimet eivät olisi kovin todennäköisiä.

Eli kansalaisten ei mielestänne tarvitse pyörittää ajatusta Venäjän sotilaallisista toimista nukkumaan mennessään?

– Kaikki skenaariot on pidettävä mielessä kuitenkin.

Ja Puolustusvoimat on hereillä?

– Valveilla on.

Hallitus esitteli torstaina uuden valmiuslakipakettinsa.

Oppositio on haukkunut pakettia torsoksi. Hallituksesta on vakuutettu, että Suomi on varautunut erilaisiin hybridivaikuttamisen keinoihin.

Sisäministeri Krista Mikkosen (vihr) mukaan lainsäädäntöä silti vielä ”trimmataan”, ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) mukaan komission kanssa käydään keskusteluja ennen kuin valmiuslakiin tulee uusi poikkeusolomääritelmä.

Onko olemassa vaara, että kansainvälisiä sopimuksia tulkitaan liian kireästi? Onko Suomella valmius sulkea itäraja tarvittaessa?

– Ensinnäkin toteaisin, että on erittäin hyvä asia, että valmiuslaki vihdoinkin etenee, olen pitänyt sitä tässä tilassa (Mäntyniemessä) esillä vuodesta 2014 puolueitten puheenjohtajien palavereissa. En halua ottaa kantaa siihen, mikä valmiuslain sisältö tällä hetkellä on. Suomessa on tulkittu äärimmäisen tarkoin kansainvälisiä sopimuksia, pilkkua myöden, ja näyttää siltä, että joissakin maissa ehkä käytetään väljempääkin tulkintaa.

Hallituksella on ollut koronakiireitä, mutta olisiko pykäliä voinut tarkastella jo aikaisemmin?

– Vuodesta 2014 ei ole ollut koronaa. Valmiuslain tarve alkoi näyttäytyä hyvin vahvasti, kun puhuttiin pienistä vihreistä miehistä Krimillä. Samaan aikaan meillä oli maahanmuuttoa, ja sekin tarkoitti valmiuslain kohdalla vaatimuksia, hybridimaailma kehittyi koko ajan, näimme Yhdysvalloissa hyökkäyksiä, sekin oli lisätekijä. Vähän samanlainen historiikki kuin tiedustelulain kohdalla, jossa vuosikausia pöydän ääressä puhuttiin tiedustelulakien uusimisen tarpeesta, kunnes ne onneksi tulivat.

Eli kun on pakko, niin tehdään?

– Tässä on ymmärrettävästi käynyt niin, että olemme saaneet elää kauniita vuosia, ja silloin kaikki varautuminen johonkin sellaiseen, jota ei ole juuri hetki sitten ole nähty konkreettisena asiana, helposti jää. Eikä tämä koske pelkästään Suomea, näemme Euroopan laajuisesti saman esimerkiksi suhtautumisessa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.

Ratkaisevat hetket Suomen Nato-prosessissa koittavat toukokuun puolivälin paikkeilla.

Niinistö aikoo julkistaa Nato-kantansa viimeistään torstaina 12. toukokuuta. Kuva: Antti Hämäläinen

”

Olemme saaneet elää kauniita vuosia, ja silloin kaikki varautuminen johonkin sellaiseen, jota ei ole juuri hetki sitten ole nähty konkreettisena asiana, helposti jää.

Pääministeri Sanna Marin (sd) aikoo kertoa Nato-kantansa jo ennen lauantaina 14. toukokuuta pidettävää Sdp:n puoluevaltuuston kokousta.

Niinistö tarkentaa IS:lle nyt, että hän aikoo kertoa Nato-kantansa viimeistään torstaina 12. toukokuuta, jolloin eduskuntaryhmät pitävät kokouksensa.

Hetki kannanotolle on luonteva, sillä eduskunnassa puolueet ovat saaneet todennäköisesti käsiteltyä tuolloin turvallisuusympäristön muutosta koskevan selonteon.

Valtiojohdon sisällä voi nähdä jopa pientä kilpajuoksua kannanottojen julkistamisessa Nato-käsittelyn ollessa loppusuoralla.

– En pidä päivämääräkeskusteluja ja marssijärjestyksiä ihan ensiarvoisen keskeisinä puheenaiheina ottaen huomioon, että olemme tekemässä Suomen historian kannalta aivan keskeistä ratkaisua, Niinistö kuittaa.

Niinistö ei siis julkista Nato-kantaansa vielä tässä haastattelussa, mutta rivien välistä voi tulkita Niinistön liputtavan Nato-jäsenyyden puolesta.

Niinistö esimerkiksi sanoo, että jos Suomi liittyy Natoon, ”yleinen turvan tilanne muuttuu, meillä on kate”.

Niinistö pitää käännekohtana ajattelussaan joulukuun alkupuolta, jolloin Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati ”konkreettisia sopimuksia” siitä, että sotilasliitto Nato sitoutuu olemaan laajentumatta enempää itään.

– Se Venäjän vaatimus koski myös Suomea ja Ruotsia ja muodosti uuden rakenteellisen tilanteen. Siinä missä Ruotsi ja Suomi olivat nähneet itsensä sotilaallisesti liittoutumattomina, Itämeren vakauden vahvistajina, niin tämä Venäjän ilmoitus vei ajatuksissani pohjaa pois siltä, että venäläiset tunnistaisivat Suomen selkeästi sotilaallisesti liittoutumattomana, vakauden haltijana. Venäjä on korostanut aina Ruotsin ja Suomen merkitystä Itämeren vakauttajina, mutta esittämällä rajoittavia vaatimuksia meidän valintavaltaamme, Venäjän itse rakentama pohja Suomen ja Ruotsin roolille romahti.

Oliko joulukuun alku todella käännekohta? Eivätkö Putinin puheet Naton itälaajentumista vastaan ole olleet jo paljon kauemmin esillä?

– Tietysti, mutta sisältö on ollut erilainen. Nyt Venäjä esitti Natolle vaatimuksen, että se ei enää saa ottaa uusia jäseniä. Siihen asti oli puhuttu, että jos Suomi ja Ruotsi, niin seuraa tätä ja tätä. Nyt ollaan siinä vaiheessa, kun Nato päättäväisesti torjui Venäjän kieltovaatimuksen.

”

Tämä EU:n oma kehitys jäi polkemaan paikoilleen.

Natoon kielteisesti suhtautuvat kansanedustajat ovat kaivanneet vaihtoehtoja sotilasliitolle. Esimerkiksi Erkki Tuomioja (sd) on väläyttänyt vaihtoehdoksi Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa.

Yksi vaihtoehto olisi pitää nykytilanne voimassa. Niinistö lausui Suomen Kuvalehdelle, että ”jatkaminen entiseen tapaan ei ole meille riittävä turva.”

Lausunto on kiinnostava, sillä siitä voi päätellä, ettei esimerkiksi EU anna Niinistön mielestä Suomelle riittävää turvaa. Niinistö on kysellyt useasti EU:n turvatakuulausekkeen merkityksen perään.

– Tämä EU:n oma kehitys jäi polkemaan paikoilleen, mutta käynnistyi kyllä, sanotaan viime vuoden aikana, ja samaan aikaan pöydällä oli mielenkiintoinen asia, nimittäin EU:n ja Naton yhteistyön kehittäminen, mutta se ei ennätä näihin hätiin, Niinistö sanoo.

Tarvitseeko Suomi siis Natoa, koska Venäjän uhka on kasvanut suuremmaksi?

– Meidän turvallisuustilanteemme on tietysti muuttunut. Ensimmäinen muutos oli se, että Venäjällä oli pyrkimys rajoittaa itsemääräämisoikeutta ja luoda etupiiriä. Toinen oli se, että Venäjä on käyttänyt sotilaallista voimaa uskomattoman kovalla tavalla. Ja kun naapuri käyttäytyy sillä tavalla, niin totta kai siihen on väistämättä kiinnitettävä huomiota.

Suomi ja Ruotsi ovat kulkemassa kohti Natoa samassa rintamassa. Kuvassa Niinistö, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Niinistön mukaan ”kokonaisratkaisussa täytyy nähdä, että globaali rakenne muuttuu nyt aivan selvästi”.

– Pelkään pahoin, että olemme menossa kylmää sotaa kylmempään tilanteeseen, ellei sitten peräti tulikuumaan. Jättääkö se tilaa Suomen ja Ruotsin perinteiselle politiikalle? Venäjän vaatimukset joulukuussa kertoivat, että Venäjä ei näe meitä sellaisena kuin se on kertonut näkevänsä eli sotilaallisesti liittoutumattomana, täysin suvereenina vakauden haltijana, vaan se näkikin meidät tietyllä tavalla etupiiriinsä kuuluvina tai alueina, joihin muilla ei ole asiaa. Jos katsomme tulevaisuuden valtapolitiikkaa, niin mihin siinä asemoidumme? Näen, että meillä on asemoinnin pakko juuri sen vuoksi, että meiltä on haluttu pois se mahdollisuus, että olisimme itse määräämässä sijaintimme. Sen vuoksi meidän täytyy sitä itse määrätä.

Niinistö niputtaa Suomen ja Ruotsin osaksi samaa kokonaisuutta ja korostaa tarvetta vakaalle Pohjolalle.

– Jos käy niin kuin näyttää, että Suomi ja Ruotsi liittyvät (Natoon), niin meille syntyy uudenlainen Pohjola, vastuunsa kantava, vakaa ja vahva. Kaikkeen sotimiseen liittyy hybridipuoli, jossa teknologinen osaaminen on äärettömän tärkeä asia. Ja kuinka ollakaan, Ruotsilla ja Suomella on – kiitos esimerkiksi Nokian ja Ericssonin – länsimaisittain arvioituna jopa vahvin asema monessa suhteessa. Tämäkin osaaminen on osa meidän turvallisuutemme rakentamista.

Rakennetaanko tässä pohjoista linnoitusta Venäjän uhkaa vastaan?

– Tässä rakennetaan pohjoista omaa turvapaikkaa, omaa turvalinnoitusta. Emme saa unohtaa Baltiaa. Juuri Ruotsin liittyminen on paitsi Suomelle myös Baltialle tärkeää, koska se antaa syvyyttä puolustukseen. Jos olemme jotakin Ukrainassa oppineet, niin juuri nämä huolto- ja täydennyslinjat, sillä on suuri merkitys, että takana on ystävällinen tai samanmielinen naapuri. Sen vuoksi painotan Ruotsin merkitystä.

Niinistö tekee puolisonsa Jenni Haukion kanssa valtiovierailun Ruotsiin 17.–18. toukokuuta 2022 kuningas Kaarle XVI Kustaan kutsusta. Vierailussa on helppo nähdä ajankohdan vuoksi yhteistyön symboliikkaa.

Niinistö uskoo, että valtiovierailun aikana Suomen ja Ruotsin tahtotila Nato-asiassa on jo selvillä.

– Vähintään se. Ja itse asiassa, jos se on selvillä, niin onkin jo paljon selvillä. Loppuhan on periaatteessa enemmän päätöksentekotekniikkaa. Jos tiedetään, mitä mieltä ollaan.

Niinistö kiitti keskiviikkona Facebook-sivuillaan hoitohenkilökuntaa tehokkaasta ja ystävällisen huolehtivasta hoidosta. Niinistö vietti Meilahdessa vajaat pari vuorokautta keuhkokuumeen iskettyä.

”

Pelkään pahoin, että olemme menossa kylmää sotaa kylmempään tilanteeseen, ellei sitten peräti tulikuumaan.

Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on herättänyt keskustelua uudesta lautaskiistasta.

Asiantuntijat ovat arvioineet, että presidentin ja pääministerin välille voisi syntyä kinaa edustamisesta, sillä perustuslaista ei löydy suoraa vastausta siihen, katettaisiinko Naton huippukokouksissa Suomen lautanen presidentille vai pääministerille.

Pääministeri Marin sanoi IS:lle, että asia on avoin. Hänen mukaansa asiasta on hyvä käydä keskustelua kaikkien puolueiden kanssa sekä instituutioiden välillä.

Niinistön kanta asiaan on selvä – Suomea edustaisi Naton huippukokouksissa presidentti.

– Olen ollut Naton huippukokouksissa muutamankin hallituksen aikana, tosin kumppanimaan ominaisuudessa mutta kutsuttuna. Silloin ei kukaan edes keksinyt esittää tällaista kysymystä. Meillä on ulkopolitiikan suhteen aika selvä sääntö, presidentti johtaa sitä yhteistoiminnassa ja kaiken lisäksi presidentti on ylipäällikkö. Näitä nyt pyöritellään vähän väliä. Pyörittelijöiden kannattaisi lähteä muuttamaan perustuslakia, jos ovat tyytymättömiä. Olen myös havainnut, että ne, jotka ovat valtiosäännön asiantuntijoita, ovat aika yksimielisiä.