– Hätätilassa jouduimme käytännössä sulkemaan koko yhteiskunnan. Se ei ole hyvä tapa hoitaa tarttuvia tauteja, THL:n johtaja Mika Salminen sanoo.

Koronavirus sulki koko yhteis­kunnan kaksi vuotta sitten – THL:n Mika Salminen vastaa, mitä tekisi nyt toisin

THL:n johtaja painottaa, että yhtä tautia ei voi ikuisesti laittaa kaikkien muiden tautien edelle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtaja Mika Salminen sanoo IS:lle, että laajamittaisiin rajoitustoimiin ei pitäisi enää ryhtyä. Nyt on aika katsoa tulevaisuuteen ja oppia menneestä.

Siksi vuosi 2022 merkitsee eräänlaista käännekohtaa pandemian suunnassa. Korona­pandemia ei ole poistunut maailmasta, mutta epidemian akuutti vaihe näyttää taittuneen.

Salmisen mukaan Suomessa pohditaan nyt uutta varautumisen mallia tulevaisuuden varalle.

Tässä mallissa on muun muassa otettu huomioon asioita, jotka olisi pitänyt hoitaa eri tavalla koronapandemian alettua. Lisäksi se auttaa viranomaisia, päättäjiä ja asiantuntijoita toimimaan tilanteessa, jossa mahdollinen kokonaan uusia pandemia saapuisi Suomeen.

Tästä ja monesta muusta muutoksesta Salminen haluaa puhua kuukauden päästä koittavan kesän kynnyksellä.

Mika Salminen suhtautuu tulevaisuuteen positiivisin mielin.

”Yhteiskunnan sulkeminen ei ole hyvä tapa hoitaa tarttuvia tauteja”

Mitä Salminen haluaisi tehtävän toisin, jos Suomi olisi nyt uudestaan vuoden 2020 alkuvuoden kaltaisessa tilanteessa?

– Hätätilassa jouduimme käytännössä sulkemaan koko yhteiskunnan. Se ei ole hyvä tapa hoitaa tarttuvia tauteja, Salminen sanoo.

Vaihtoehtoja tälle olisi pitänyt miettiä jo aiemmin globaalilla tasolla esimerkiksi rokotteiden kehittämisen ja yhtenäisemmän jakelun muodossa.

Voisiko tästä siis tehdä päätelmän siitä, että Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell oli maltillisemmassa koronalinjassaan osittain oikeassa?

– Asia on tältä osin paljon monimutkaisempi. Tegnell ei mielestäni ollut oikeassa, koska hän otti liian ison riskin ilman riittävää tietoa. Siksi Ruotsin ottama linja tarkoitti isoa riskiä joka erityisesti ikääntyneiden kohdalla myös valitettavasti toteutui.

Moni maa jäi pandemian alettua itsenäiseksi toimijaksi, eikä asioita hoidettu yhdessä globaalisti riittävän tiiviisti.

– Rokotteiden kehittäminen olisi pitänyt olla globaalisti järjesteltyä ja sovittua jo ennen koronapandemian alkamista. Sillä tavalla kaikki maat olisivat saaneet rokotteet ajoissa ja kapasiteettia olisi riittänyt paremmin koko maailmalle. Näin olisi ehkä voitu paremmin välttää koronaviruksen leviäminen, Salminen arvioi.

Helsingin rautatieaseman tienoo oli hiljainen huhtikuun alussa 2020, kun ihmiset olivat jääneet etätöihin, ravintolat suljettiin ja väkijoukoissa liikkumista pyrittiin välttämään.

Salminen sanoo, ettei terveydenhuollon kapasiteetti ollut riittävä. Tehohoitopaikkoja ja suojavarusteita oli liian vähän.

– Suomessa oltiin myös liian tiukkoja sen suhteen, kuka saa tehdä mitäkin. Esimerkiksi Tanskassa tartunnanjäljitys, testaus ja rokotukset suoritetaan ammattilaisten valvonnassa, mutta esimerkiksi näytteitä ei välttämättä ole ollut ottamassa sairaanhoitaja tai terveydenhoitoja. Siihen koulutettiin muita ihmisiä.

– Se on iso asia, sillä äkkiä meillä oltiin tilanteessa, jossa esimerkiksi tartunnan­jäljitykseen jouduttiin ottamaan kapasiteettia muualta terveydenhuollosta.

Lisäksi epäselvyyksiä oli siinä, mikä oli kenenkin viranomaisen rooli pandemian hoidossa.

Pandemia jäi liiaksi yhden ministeriön vastuulle.

Salmisen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaali- ja terveysministeriö ja hallitus kävivät jatkuvaa keskustelua, mutta viestinnässä olisi silti ollut parantamisen varaa.

– Lopulta pandemia jäi kuitenkin liiaksi yhden ministeriön vastuulle, mikä ei välttämättä ollut ministeriön oma tahtotila, Salminen sanoo.

Pandemiaa olisi siis pitänyt voida ratkoa moniammatillisemmin.

– Koronasta tuli väärällä tavalla pelkkä terveysongelma, vaikka se ei todellakaan ollut pelkkä terveysongelma. Vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan. Pandemian hoitamisen vastuu oli liikaa yhdellä taholla. Se taas johti siihen, ettei ehkä pystytty punnitsemaan tasapuolisesti kaikkia olemassa olevia vaihtoehtoja ja lyhyen ja pidemmän ajan vaikutuksia.

– Varautumisen malli on nyt käytävä rauhassa läpi, jotta olemme valmiita seuraavalla kerralla.

Suomessa kehitetään nyt varautumisen mallia, myös muita muutoksia tehtävä

Kun pandemian akuutti vaihe on taittunut, alkaa Salmisen mukaan todellinen työ, sillä yhteiskuntaan on tehtävä muutoksia.

– Laajamittaisiin rajoitustoimiin ei pitäisi enää ryhtyä. Tähän asti rajoituksia on tehty pääasiassa siksi, että on pelätty terveydenhuollon kantokyvyn ylikuormittumista. Ylikuormittuminen voisi johtaa siihen, että ihmiset jäisivät ilman tarvitsemaansa hoitoa. Jatkossa ylikuormittumisen estämiseksi on mietittävä muita keinoja, eli kasvatettava kapasiteettia sieltä, missä pullonkaula on, Salminen sanoo.

Salminen tarkoittaa, että esimerkiksi tehohoidon paikkoja on lisättävä. Lisäksi terveydenhuollon kapasiteetin on oltava kestävä ja rakennettu siten, että sitä voidaan lisätä melko nopeastikin. Tauti ei ole kadonnut ja ihmisiä tulee sairastumaan, vaikka tulevina vuosina tilanne on helpompi.

Ei yhtä tautia voi ikuisesti laittaa kaikkien muiden tautien edelle.

Myöskään laajamittainen koronatestaus ei voi säilyä ennallaan. Se on normalisoitava.

– Terveydenhuollossa tehdään aina testauksia, mutta on monta muutakin tautia, joissa voidaan kysyä perustellusti, miksei näissä taudeissa voi päästä testiin koronaviruksen lailla. Syksyllä luultavasti ylläpidetään vielä jonkin verran isompaa testauskapasiteettia, mutta kyllä tämä muuten pitäisi normalisoida, Salminen sanoo.

Kyse on valinnoista.

– Ei yhtä tautia voi ikuisesti laittaa kaikkien muiden tautien edelle.

Uudenmaan alue eristettiin muusta Suomesta maaliskuun lopulla 2020.

Suomessa pohditaan Salmisen mukaan parhaillaan varautumisen mallia tulevaisuuden varalle.

– Varautumisen malli on nyt käytävä rauhassa läpi, jotta olemme valmiita seuraavalla kerralla. Se voi toki olla toisenlainen kriisi. Kaikkiin kriiseihin pitäisi pyrkiä valmistautumaan paremmin. Esimerkiksi Ukrainan tilanteen kohdalla on EU-tasolla ollut hyvin yksimielinen lähestymistapa. Vastaavan soisi toteutuvan myös terveyskriisin kohdalla, Salminen painottaa.

Ennaltaehkäisevä järjestelmä maksaa, mutta ennaltaehkäisy on lopulta halvempaa.

Myös niin sanottua ehkäisevää kansanterveystyötä on parannettava.

– Koronan kanssa kävi niin, että tartunnanjäljitykseen oli ryöstettävä henkilöstöä muilta toimialoilta. Tämä ei saa toistua. Suomesta puuttuu riittävä ehkäisevä aikuisväestön kansanterveystyö. Meillä on kädet täynnä töitä yksilöiden hoitamisen kanssa. Sitä vastoin meillä ei ole henkilökuntaa, joka ehkäisisi tauteja laajamittaisesti esimerkiksi rokotusten, tartunnanjäljityksen, neuvonnan ja testauksen avulla.

– Tässä on Suomessa paljon kehittämisen varaa. Olemme lipsuneet liian paljon siihen, että hoidetaan pelkästään yksilön sairauksia, eikä ennaltaehkäistä niitä. Ennaltaehkäisevä järjestelmä maksaa, mutta on hyvin tiedossa, että ennaltaehkäisy on lopulta halvempaa, hän sanoo.

Globaalilla tasolla Salminen toivoisi, että ”mentäisiin enemmän yhteiseen tekemiseen”.

– Euroopassa kävi pandemian alettua vähän niin, että moni maa katsoi vain omia tarpeitaan, eikä edes EU-tasolla ollut yhteistä linjaa. Tietysti on ymmärrettävää, että päättäjillä on vastuu omasta kansastaan. Jälkiarvioinneissa on kuitenkin mietittävä sitä, että jos oltaisiin yhdessä alusta asti ryhdytty auttamaan kaveria, olisiko lopputulos ollut parempi.

Monet olivat varustautuneet suusuojuksilla, kun maskisuositus astui voimaan 14. elokuuta 2020.

Lähitulevaisuus näyttää koronaviruksen suhteen oikein hyvältä

Tulevaisuuden suhteen Salminen on toiveikas. Lyhyellä aikavälillä näyttää ”oikein hyvältä”.

Tapausmäärät ja sairaalakuormitus ovat nyt voimakkaassa laskussa. Kuolemantapauksia on vielä kohtuullisen paljon, mutta Salmisen mukaan nekin lähtevät laskuun lähiviikkoina.

– Pidemmällä aikavälillä syksy on kysymysmerkki. Se nyt on melko varmaa, että koska tauti tullut pysyväksi, jonkin verran koronaa on myös ensi talvena, hän sanoo.

Uusia koronamuunnoksia tulee varmasti, sillä niitä syntyy jatkuvasti. Salmisen arvion mukaan seuraava kokonaan uusi muunnos voisi vanhojen merkkien mukaan syntyä kesän lopulla – joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin.

Se nyt on melko varmaa, että jonkin verran koronaa on myös ensi talvena.

Eri lääkeyhtiöillä on kehitteillä uusia omikronrokotteita, mutta ei tiedetä, ehditäänkö niitä saada edes jakeluun ennen seuraavaa uutta muunnosta. Salmisen mielestä tärkeämpää on nyt se, että toistaiseksi nykyisten rokotteiden suoja taudin vakavaa muotoa vastaan on hyvä.

– 80 vuotta täyttäneiden kohdalla on jo tehty se päätös, että heille suositellaan neljättä rokoteannosta. Se on vielä kysymysmerkki, tarvitseeko koko väestö neljättä annosta. Lähipäivien aikana saamme lisää tietoa siitä, suositellaanko neljättä annosta nuoremmille.

Koronaviruksen aiheuttama tauti todennäköisesti lieventyy tulevaisuudessa.

– Tauti näyttäisi lieventyvän, mutta onko se viruksen ominaisuus, sitä on vaikeampi arvioida. Tämä voi olla kiinni myös väestön vastustuskyvystä, joka on saatu rokotusten ja tartuntojen avulla. Immuunivaste oppii ja tulee ajan myötä paremmaksi.

Mika Salminen ja pääministeri Sanna Marin puhuivat koronatilanteesta valtioneuvoston infotilaisuudessa 13. elokuuta 2020.

Pohdinnassa mahdollisen kokonaan uuden pandemian estäminen nykyistä paremmin

Tulevaisuudessa maailma mahdollisesti kohtaa uusia pandemioita, jotka ovat kokonaan uuden viruksen aiheuttamia.

Salmisen mukaan avainasemassa uuden pandemian ehkäisyssä on nopea reagointi ja tilanteen tunnistaminen. Riski on aina olemassa.

– Se on tuhannen taalan kysymys. Vaaditaan kansallisen yhteistyön tiivistämistä siinäkin, että pystyttäisiin paremmin ehkäisemään sitä, että uutena leviävät taudit lähtisivät leviämään globaalisti.

– Jos teoriassa ajatellaan, että Kiinassa oltaisiin kuukautta aiemmin havahduttu tähän koronatilanteeseen, olisi virus ehkä pystytty pysäyttämään siellä. Tämä ei ole yksin Kiinan vika, vaan enemmän kautta linjan koko maailmassa varautumisessa uusien tautien tunnistamiseen ja torjuntaan on puutteita. On jo olemassa kansainvälisiä sopimuksia tähän sitoutumisesta, mutta keppi ja porkkana puuttuvat.

Kotimaassa yleiskriisissä pitäisi Salmisen mukaan ottaa tulevaisuudessa huomioon se, miten vastuuta voi jakaa paremmin.

– Ratkaisuja on yritettävä löytää yhdessä niin, ettei yhden ainoan ministeriön tarvitse lähes yksin pohtia suurta osaa tehtäviä ratkaisuja. Tiivistetysti on vakavasti pohdittava sitä, minkälaisella systeemillä kriisejä jatkossa johdetaan ja ratkotaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?