Valtioneuvosto esitteli eilen ajankohtaisselonteon, joka toimii pohjana, kun valtiojohto ja eduskunta harkitsevat Suomen Nato-jäsenyyttä lähiviikkoina.
Lisäksi selonteko täydentää valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, puolustusselontekoa, selontekoa sisäistä turvallisuudesta sekä valtioneuvoston selontekoa EU-politiikasta.
Lue myös: Tässä on odotettu selonteko Suomen turvallisuuspolitiikasta – lue sanasta sanaan
Avoimeksi kysymykseksi on kuitenkin jäänyt Ahvenanmaan maakunnan poikkeuksellinen tilanne, sillä alue on demilitarisoitu. Ahvenanmaalle ei saa rauhan aikana tuoda sotilaita ja aseita eikä saariryhmää saa varustaa. Suomella on silti velvollisuus puolustaa saaria sodan syttyessä.
Kokonaisuutta mutkistaa se, että Ahvenanmaan aseettomuutta valvoo Venäjä.
Tämä perustuu vuonna 1940 Moskovassa solmittuun sopimukseen, jonka Suomi joutui hyväksymään talvisodan jälkeisessä ahdingossa. Sen mukaan myös nykyisellä Venäjällä on täysin poikkeuksellinen oikeus harjoittaa sotilaallista tiedustelua Maarianhaminan Venäjän-konsulaatin toimialueella. Konsulina toimii Aleksandr Rogov.
Selonteossa Ahvenanmaa mainitaan kohdassa 2.2.1 Kansallisen puolustuskyvyn ylläpito ja kehittäminen seuraavasti:
”Ahvenanmaalla on vakiintunut kansainvälisoikeudellinen asema, joka ei estä Suomen sotilaallisen yhteistyön tiivistämistä eri toimijoiden kanssa. Suomi on velvollinen ryhtymään tarpeellisiin toimiin Ahvenanmaan puolueettomuuden turvaamiseksi. Puolustusvoimat varautuu puolustamaan Ahvenanmaata. Rajavartiolaitoksella on siviiliviranomaisena Ahvenanmaalla jatkuva läsnäolo. Rajavartiolaitos on varautunut toiminnassaan erilaisiin turvallisuustilanteisiin ja kykenee tarvittaessa nopeasti kasvattamaan läsnäoloaan alueella.”
On selvää, että Suomi on velvollinen ryhtymään tarpeellisiin toimiin Ahvenanmaan puolueettomuuden turvaamiseksi.
Mutta miten mahdollinen Nato-jäsenyys vaikuttaisi Ahvenanmaan demilitarisointiin?
Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka pitää tärkeänä, että Maarianhaminan Venäjän-konsulaatin oikeus sotilastiedusteluun Ahvenanmaalla on lakkautettava.
Ahvenanmaan turvallisuuspoliittiseen historiaan perehtynyt valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka kertoo olleensa tästä kysymyksestä huolestunut. Hänen mukaansa diplomaatit tuntuvat kuitenkin ”suhtautuvan kysymykseen rauhallisesti”.
– Olin aluksi aika huolestunut tästä. Diplomaatit kuitenkin pitävät todennäköisenä Norjan Huippuvuorten mallia muistuttavaa rakennetta. Venäjällä on sielläkin diplomaattinen läsnäolomahdollisuus, eikä se näytä haittaavaan Naton sielunelämää, Tarkka kertoo.
Norja oli yksi Naton alkuperäisistä 12 perustajavaltiosta vuonna 1949. Vuonna 1920 solmitussa Huippuvuorten sopimuksessa määriteltiin, että Norjalla on ylivalta saariryhmän hallitsemiseen, mutta samassa sopimuksessa Venäjälle myönnettiin saariryhmälle kaupallisia käyttöoikeuksia.
– Ahvenanmaan demilitarisointi ja puolueettomuus on kummallinen himmeli. Siihen velvoittaa vuoden 1921 Geneven sopimus, joka on monella tavalla rapistunut ja menettänyt diplomaattista tehoaan, Tarkka pohtii.
Geneven sopimuksessa Ahvenanmaan erityisasema on ajateltu pysyväksi järjestelyksi, joka on huomioitava kehitettäessä Suomen sotilaallista yhteistyötä EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä, kuten Natossa.
Tarkka kuitenkin huomauttaa, että sopimuksesta huolimatta Ahvenanmaa ei ole koskaan ollut sotatilanteessa aseeton tai puolueeton.
– Monet tuntuvat uskovan Geneven sopimukseen, mutta sillä ei tosiasiassa ole poliittista merkitystä, sillä sopimus ei toimi. Todellisuus on se, että aina kun Itämerellä on ollut sotilaallista toimintaa tai jännitteitä, Ahvenanmaalla on ollut jonkun valtion sotavoimia ja se on ollut sotatoimien kohteena.
Maarianhaminan Venäjän-konsulaatti on perustettu vuonna 1940.
Geneven sopimus ei kuitenkaan ole Ahvenanmaan suurin pulma, jos Suomi päättää liittyä Natoon. Sen turvallisuuspoliittista tilannetta varjostaa Maarianhaminassa sijaitseva Venäjän-konsulaatti.
– Venäjän-konsulaatilla on vuonna 1940 solmitun sopimuksen mukaisesti ainoana konsulaattina maailmassa oikeus harjoittaa alueella sotilastiedustelua. Se on varsinainen kummajainen. Minusta on selvää, että konsulaatin oikeus sotilastiedusteluun pitää poistaa ennen Suomen liittymistä Natoon tai viimeistään silloin, kun Natoon on liitytty, Tarkka sanoo.
Tarkan mukaan tilanteessa, jossa Venäjä päättäisi esimerkiksi nousta maihin Suomessa, ei konsulaatilla luultavasti olisi kovin ratkaisevaa merkitystä. Synkkiäkin arvioita silti on.
– Olen kuullut erään sotilasasiantuntijan sanovan, että konsulaatin henkilöstöön olisi jossain vaiheessa kuulunut 40 upseeria, jotka ovat Venäjän maihinnousuyksiön henkilökuntaa. He ovat periaatteessa valmiina paikan päällä. En tiedä pitääkö tämä tietoa paikkaansa, mutta on se mahdollista.
Hän muistuttaa, että maihinnousu ei kuitenkaan olisi Venäjälle helppoa.
Suomella on nyt Tarkan mukaan täysi mahdollisuus ilmoittaa, että Ahvenanmaan konsulaatti lakkautetaan ja se menettää oikeuden sotilastiedusteluun. Jos Venäjä haluaa Ahvenenmaalle konsulipalvelut, niiden pitää noudattaa tavanomaisia periaatteita.
– Venäjän konsulaatista ja sotilastiedustelusta on mahdollisen Nato-jäsenyyden kynnyksellä päästävä eroon. Se voi tapahtua vain Suomen yksipuolisella ilmoituksella. Tällä tavoin on toimittu 1990-luvulta lähtien, Tarkka sanoo.
Hän viittaa presidentti Mauno Koiviston Pax-tulkintaan. Sen perusteella Suomi voi yksipuolisella ilmoituksella vapautua kansainvälisten sopimusten määräyksistä, jotka loukkaavat Suomen suvereniteettia.
Ahvenanmaa on demilitarisoitu alue. Kuvassa Maarianhamina.
Rajavartiolaitoksella on siviiliviranomaisena Ahvenanmaalla jatkuva läsnäolo.
Ahvenanmaan demilitarisointiin velvoittaa siis kaksi sopimusta. Lisäksi tilannetta mutkistaa se, että Maarianhaminassa sijaitsee Venäjän-konsulaatti, jossa on paikan päällä Venäjän konsuli.
Maakunta on ollut Suomelle strategisesti äärimmäisen tärkeä kautta historian. Siksi on selvää, että Suomi puolustaa Ahvenanmaata kaikissa olosuhteissa.
Nato ei välttämättä pitäisi Ahvenanmaan demilitarisointia ongelmallisena, mutta jos Itämerellä olisi sotilaallista toimintaa tai jännitteitä, Ahvenanmaa ei voisi säilyä aseettomana ja puolueettomana.
Lopulta myöskään vanhat sopimukset eivät muodostuisi esteeksi.
– Käsittääkseni asia on sillä tavalla, että sopimukset eivät ole ikuisia, vaan niillä on luontainen elinaika. Esimerkiksi Genevessä tehty sopimus on käytännössä rauennut jo ajat sitten. Se ei ole toiminut ollenkaan niissä tilanteissa, joita varten se on säädetty. Puolustusta ei pitäisi laskea sen varaan, että 100-vuotias Geneven sopimus pitäisi Ahvenanmaan sotatoimien ulkopuolella. Se ei ole koskaan onnistunut, eikä onnistu tulevaisuudessakaan, Tarkka sanoo.
Toisin sanoen Ahvenanmaan demilitarisointi ei haittaa sen puolustustoimenpiteitä.
Turvallisuuspoliittisen selonteon lopussa mainitaan myös seuraava kohta: ”Tiedotetaan Suomen liittymisaikomuksesta Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuudesta ja neutralisoimisesta tehdyn sopimuksen ja Ahvenanmaan saarista tehdyn sopimuksen osapuolille.”
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiasta pitäisi tiedottaa myös Venäjälle.
– Jos Venäjällä ei asiaa ennen tätä jo tiedettäisi, niin kyllähän siitä voisi vielä virallisesti Venäjälle ilmoittaa. Geneven sopimuksen mukaisesti tästä kuitenkin pitäisi myös ilmoittaa Kansainliitolle, mutta kukaan ei tiedä, mihin puhelinnumeroon Kansainliitolle pitäisi soittaa, Tarkka sanoo.
Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Sen tehtävänä oli aseidenriisunta, valtioiden välisten asioiden ratkaisu ja elinolosuhteiden ylläpito. Toisen maailmansodan jälkeen Kansainliiton korvasi Yhdistyneet kansakunnat.
Valtioneuvosto esitteli keskiviikkona ajankohtaisselonteon. Sen esittelivät ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk).
Tarkka painottaa, että valtiojohdolla on nyt kädet täynnä töitä Nato-jäsenyyden kanssa. Se on prioriteetti, jonka jälkeen tulee kaikki muu.
– Nato-kysymys on hoidettava ensin. Sen jälkeen on perehdyttävä siihen, lakkautetaanko Maarianhaminan Venäjän-konsulaatti. Jos sitä ei lakkauteta, ainakin Venäjän oikeus sotilastiedusteluun on poistettava, Tarkka sanoo.
Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev ilmoitti torstaina, että Ruotsin ja Suomen liittyminen Natoon johtaisi siihen, että Venäjä ryhtyisi toimenpiteisiin Itämeren alueella.
Hänen mukaansa Venäjän olisi Naton laajentumisen myötä vahvistettava maa-, meri- ja ilmavoimiaan Itämeren alueella. Vahvistukset kohdistuisivat myös ydinaseisiin.
Pääministeri Sanna Marin (sd) ilmoitti eilen, että Suomen päätös Nato-jäsenyyden hakemisesta tapahtuu lähiviikkoina.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puolestaan sanoi, että Suomen ratkaisu on valmis jo hyvissä ajoin ennen Naton juhannuksen tienoille ajoittuvaa Madridin huippukokousta.
Lue lisää: Näin Venäjällä on kommentoitu Suomen Nato-kysymystä – duuman varapuheenjohtajalta hyttysvertaus