Ukrainan sota on muuttanut turvallisuuspoliittista ympäristöä Suomen lähialueilla. Rajoilla on rauhallista, ja suoranaista sotilaallista uhkaa ei ole olemassa.
Ei juuri nyt, mutta tulevaisuudesta ei kukaan tiedä, valitettavasti.
Sotarikoksilla höystettyä raakalaismaista sotaa käyvän Vladimir Putinin Venäjä on koventanut puheitaan Suomen Nato-jäsenyydestä. Poliittisia ja sotilaallisia vasta-askeleita on tulossa. Asiantuntijoiden mukaan sotilaalliset toimet voisivat olla muun muassa meriliikenteen häirintää.
Naton siipien suojaan kurkotteleva Suomi on jäänyt satimeen Ahvenanmaan demilitarisointisopimusten kanssa. Talvisodan jälkeen Neuvostoliiton kanssa solmittu ja edelleen voimassa oleva valtiosopimus (1940) on erityisen hankala: Ahvenanmaan aseettomuutta valvoo Venäjä.
Lue lisää: Kommentti: Sopimusteksti paljastaa jäätävän totuuden – Venäjä on jo Ahvenanmaalla
Ahvenanmaalle ei saa rauhan aikana tuoda sotilaita ja aseita eikä saariryhmää saa varustaa. Suomella on silti velvollisuus puolustaa saaria sodan syttyessä.
Venäjän konsulaatti Ahvenanmaalla valvoo maakunnan aseettomuutta.
Sopimusteksti ei määrittele tarkemmin sodan tunnusmerkkejä. Siksi Nato-jäsenyyden kanssa ahkeroivan valtiojohdon pitäisi olla hereillä myös Ahvenanmaan demilitarisoinnin kanssa: sopimuksesta pitäisi päästä irti.
Kyse on nimenomaan valvonnasta ja valvojasta, ei niinkään aseettoman vyöhykkeen lopettamisesta tai jatkamisesta.
On selvää, että jos Venäjä kohdistaa Suomeen sotilaallista häirintää merellä, suomalaisjoukkojen pitää siirtyä Ahvenanmaalle heti. Mutta miksi jäädä odottamaan venäläisten vastatoimia? Eikö jo pelkkä uhkailu riittäisi siihen, että Suomen pitää puolustaa alueellista koskemattomuutta ja miehittää Ahvenanmaa.
Niitähän riittää.
Lue lisää: Putinin tiedottajalta tyly kommentti Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä
Venäjä ei noudata mitään kansainvälisiä sopimuksia.
Tällä perusteella Venäjän Ahvenanmaan aseettomuuden valvonnan voitaisiin vain todeta päättyneeksi kylmän rauhallisesti. Ukrainan Butshan järkyttävän siviilien teurastuksen jälkeen Venäjä on menettänyt puheoikeutensa ja tasavertaisen sopimuskumppanin aseman – myös Ahvenanmaan asiassa.
Lue lisää: IS:n toimittaja Mikko Marttinen kertoo vierailusta Butshan julmuuksien keskelle
On aika erikoista, että Ahvenanmaan asemasta ei Suomessa juuri keskustella. Ilmeisesti tarvitaan vielä kovempi herätys, kuten Suomen kauppamerenkulun häirintä tai peräti katkaiseminen ennen kuin lusikka otetaan kauniiseen käteen.
Katsotaanpa karttaa suurennuslasilla.
Ahvenanmaan aseeton, Venäjän valvoma alue kiemurtelee Ahvenanmaan saariryhmän ympäri. Kartalla kiinnittyy huomio pieneen luotoon, joka on erillään etelämpänä, omana ympyränään. Bogskärin luoto ei ole iso, mutta majakka siellä on.
Sitäkin valvoo siis Venäjä.
Suomen aluevesirajan sisäpuolella oleva majakkaluoto voi kriisitilanteessa olla isossa roolissa. Se on kiinnostanut sotavoimia ennenkin: alkuperäinen majakka vaurioitui ensimmäisessä maailmansodassa korjauskelvottomaksi saksalaisen sotalaivan tulituksessa.
Pimentämällä majakan ja häiritsemällä GPS-paikannusta hyökkääjä voisi aiheuttaa harmia laivaliikenteelle. Luoto voisi olla Kaliningradin sotilastukikohdasta tuleville venäläisille eräänlainen astinlauta sotilaallisessa kilpajuoksussa Ahvenanmaalle
Venäläinen sotalaiva Itämerellä vuonna 2014.
Jotenkin olisi helpompi hengittää, jos Suomen puolustusvyöhykkeellä laivaväylien tuntumassa ei olisi venäläisten valvomia alueita.
Tuskin niistä innostutaan Natossakaan, kun Suomi todennäköisesti aloittaa jäsenyysneuvottelut, joissa määritellään Suomen rooli puolustusliiton pohjoisen siiven puolustamisessa.
Ahvenanmaa mainitaan lyhyesti turvallisuuspoliittisen selonteon lopussa, jäsenyysneuvotteluiden etenemiskaaviossa: Tiedotetaan Suomen liittymisaikomuksesta Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuudesta ja neutralisoimisesta tehdyn sopimuksen ja Ahvenanmaan saarista tehdyn sopimuksen osapuolille.
Siis myös Venäjälle.
Toivottavasti selonteon valiokuntakäsittelyssä eduskunnassa pääsiäisen jälkeen Ahvenanmaan asema käydään kunnolla läpi.
Jarno Limnéll
Kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll kirjoittaa tuoreessa Uuden Suomen blogissaan, että Gotlanti ja Ahvenanmaa ovat strategisesti merkittäviä alueita, mutta Natossa ne saavat vielä aiempaakin suuremman sotilasstrategisen merkityksen.
Myös Limnéll kannattaa Venäjän kanssa tehdyn Ahvenanmaan valvontasopimuksen mitätöintiä, YYA-sopimuksen tavoin.
On selvää, että puolustusvoimilla on tarkat ja tehokkaat suunnitelmat Ahvenanmaan miehittämiseksi. Olisiko ne syytä panna jo toimeen?
Ei kai Itämerellä, josta tulee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä todennäköisesti Naton sisämeri, voi olla venäläisten valvomaa aseetonta aluetta tärkeiden laivaväylien vieressä?
Eihän?