Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kertoo olevansa pettynyt Suomessa käytävään Nato-keskusteluun ja siihen, kuinka Nato-jäsenyyteen kriittisesti suhtautuvia kohdellaan.
– Keskusteluilmapiiri Suomessa on aivan kummallinen. Ruotsissa se on ollut siinä suhteessa paljon terveempi, että siellä käydään läpi Naton hyviä ja huonoja puolia ja sitä suurta kuvaa, Saramo sanoo.
Eduskunta saa keskiviikkona käsittelyynsä valtioneuvoston ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muuttumisesta. Selonteon jälkeen eduskunta ryhtyy muodostamaan kantaansa Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen ja keskustelemaan jäsenhakemuksen mahdollisista vaikutuksista.
Suurin osa kansanedustajista on kuitenkin ehtinyt jo kertoa oman kantansa julkisuuteen. Saramo sanoo pitävänsä itse tärkeänä mahdollisuutta kuulla asiantuntijoita ennen kannan lyömistä lukkoon.
Lue lisää: Tässä ovat kansanedustajien Nato-kannat juuri nyt – jo 101 edustajaa liputtaa jäsenyyden puolesta
– En ole muuttanut kantaani vaan sanonut, että odotan tämän selonteon käsittelyn, että meillä on kaikki tieto ja sen jälkeen vasta teen ratkaisun. Siinä aion myös pysyä. Suurin osa meidän kansanedustajista ajattelee näin.
Julkisuudessa Suomen Nato-hakemuksen negatiivisista vaikutuksista puhuneen Saramon on jo tulkittu vastustavan jäsenyyttä. Saramo kuitenkin korostaa suhtautuvansa kysymykseen pragmaattisesti ja tekevänsä valinnan sen perusteella, minkä katsoo olevan paras ratkaisu Suomen turvallisuuden kannalta.
– Onhan se selvää että Nato-jäsenenä kynnys hyökätä tänne on korkeampi. Ei kukaan yritä kiistää näitä asioita. Mutta sekään ei ole totta, että nämä olisivat ainoat näkökulmat.
Suomalaisten kääntyessä pikavauhtia Naton kannalle liittoumista empivien ja vastustavien kyyti on ollut kylmää. Syytökset lentelevät sosiaalisessa mediassa ja kansalaispalautteessa.
Myös Saramo kertoo saaneensa runsaasti viestejä, joiden mukaan häntä ja muita kantaansa empiviä ohjaillaan Tehtaankadulta, jossa Venäjän suurlähetystö sijaitsee.
Suomalaisten kääntyessä pikavauhtia Naton kannalle liittoumista empivien ja vastustavien kyyti on ollut Jussi Saramon mukaan kylmää.
– Itse olen käynyt Tehtaankadulla kolmasti – joka kerta osoittamassa mieltä Venäjää vastaan.
Kovia väitteitä on tullut myös toisilta poliitikoilta. Saramo on vastannut samalla mitalla.
– Ihmiset, joiden puolue on ollut kaikkein lähimpänä Putinia, poliitikot, jotka ovat kannattaneet Rosatomia ja syyttäneet meitä muita russofobeiksi, typistävät tätä siihen että on putinismia olla kriittinen Natoa kohtaan, Saramo lataa.
Saramo ei tarkenna, mihin puolueeseen tai poliitikkoihin kommentillaan viittaa. Lauseesta on kuitenkin helppo tunnistaa perussuomalaisten lisäksi ainakin kokoomuksen Alexander Stubb, joka pääministerinä toimiessaan lokakuussa 2014 syytti eduskunnassa Fennovoiman ydinvoimalahanketta kritisoineiden poliitikkojen syyllistyvän asenteellisuuteen tai jopa venäläisvihaan.
– Kyllä tässä tiukasti yritetään vaientaa kaikki tämä juuri näillä putinismisyytöksillä ja vanhojen kaivelulla, jonka moni on saanut huomata. On haluttu viestiä, että olisi kannattanut olla hiljaa.
Ex-pääministeri Alexander Stubb on väitellyt Saramon kanssa Natoon suhtautumisesta soaiaalisessa mediassa.
Stubb ja Saramo ovat väitelleet Natoon suhtautumisesta viime päivinä myös sosiaalisessa mediassa. Maanantaina Stubb jakoi Twitter-tilillään Saramon vuonna 2009 kirjoittaman tekstin, jossa Stubbin silloisia toiveita päästä pöytiin, joissa päätöksiä tehdään, kutsutaan naiiveiksi.
Vanhassa tekstissä Saramo arvioi Nato-jäsenyyden tulevan suomalaisille turhan kalliiksi ”lisääntyneenä turvattomuutena ja öljysotiin soveltuvan hyökkäyskaluston hankkimisena”.
Saramo korostaa että kyseisistä Afganistanin ja Irakin sodan ajoista Nato on muuttunut. Kun tuolloin puhuttiin maailmalla toimivasta ”uudesta Natosta”, ovat järjestön perustamissopimuksen 5. artikla ja turvatakuut sittemmin palanneet keskeiseen asemaan.
– Tämä uusi Nato mielestäni vieläkin sellainen, johon en haluaisi liittyä, mutta ”vanhan Naton” viides artikla on tietysti keskeinen. Täytyy sitten hyväksyä myös se, että Turkin armeija Naton toiseksi suurin armeija, joka tälläkin hetkellä tappaa tuolla kurdeja. Nämä kaikki asiat täytyy käydä läpi, ei voi vain poimia rusinoita pullasta.
Natoon kriittisesti suhtautuvia leimataan Saramon mielestä Tehtaankadulta käsin ohjailluiksi. Venäjän suurlähetystö sijaitsee Tehtaankadulla Helsingissä.
Julkisessa keskustelussa on Saramon mielestä ollut jälkiviisastelun lisäksi myös paljon virheellistä tietoa.
– On annettu ymmärtää, että Natoon voidaan liittyä jollain pikakaistalla muutamassa viikossa, ja että liittymisprosessissa ei ole mitään riskejä.
Myös toisten Nato-maiden mahdollisten jäsenien motiiveja saada Suomi mukaan tulisi käydä enemmän läpi. Saramon mukaan on selvää, että vahvat maa-, meri- ja ilmavoimat omaava Suomi halutaan mukaan, koska sillä on paljon annettavaa myös Baltian puolustukselle.
– En ole sanonut tätä siksi, että en olisi solidaarinen Baltian maille tai en haluaisi auttaa heitä, vaan kyse on siitä että tämäkin keskustelu demokraattisessa Suomessa käydä, jotta kaikki tietävät mihin sitoudutaan.
Saramon mielestä suomalaiset tuntuvat luottavan liikaa Yhdysvaltojen apuun, jonka Nato-jäsenyys takaisi.
– Kun tuolla torilla tapaa ihmisiä, niin näkemys on että Yhdysvallat tulee ja pelastaa kaikki. Eihän se nyt niin ole.
Hän muistuttaa Donald Trumpin kyseenalaistaneen Naton turvatakuun presidenttinä toimiessaan.
Yhtenä huolenaiheena Nato-keskustelussa on Yhdysvaltain rooli ja Nato-kriittisemmän Donald Trumpin mahdollinen nousu uudelleem presidentiksi.
– Trump on tällä hetkellä vahvin ehdokas seuraavaksi presidentiksi. Eli kahden vuoden päästä voidaan olla taas tilanteessa jossa todetaan että Yhdysvalloista ei ole välttämättä tulossa mitään apua.
– Joka tapauksessa meidän pitää rakentaa turvallisuutemme ensisijaisesti oman armeijan, toissijaisesti Ruotsin kanssa tehtävän yhteistyön, ja kolmanneksi koko EU:n ja sen turvatakuiden varaan. Nyt keskustellaan lisäksi Natosta, joka kytkeytyy myös EU:n puolustukseen ja tämä on auki kunnes eduskunta saa prosessin valmiiksi.
Saramon mielestä Naton ongelmat eivät ole katoamassa mihinkään.
– Mutta valitettavasti maailma on sellainen paikka, että kun näitä ratkaisuja tehdään, niin pitää katsoa mikä vaihtoehto on vähiten huono tai paras mahdollinen – miten sen nyt haluaa sanoa.
