Entisen presidentin Tarja Halosen Ylelle keskiviikkona antamasta haastattelusta on noussut kohu Suomessa ja Virossa. Esimerkiksi suosittu virolainen päivälehti Postimees ja Viron yleisradio ERR ovat uutisoineet haastattelusta.
ERR kertoo otsikossaan, että Halonen vertasi Baltian maiden Natoon liittymistä Neuvostoliittoon kuulumiseen. Juttu sai sekä Postimeehen että ERR:n sivuilla näkyvyyttä etusivulla.
Halonen sanoi Ylen haastattelussa, että pienet Baltian maat olivat olleet osa Neuvostoliittoa ja niiden oli vaikea rakentaa uskottavaa puolustusta yksinään. Siksi Baltian maat liittyivät Natoon vuonna 2004, mutta Suomi ei.
– Kolmanneksi ne olivat tottuneet Neuvostoliiton aikana kollektiiviseen turvajärjestelmään, Halonen sanoi Ylelle.
Etenkin viimeisin lause herätti paljon kritiikkiä.
Viron Suomen-suurlähettilään Sven Sakkovin mukaan Viro ei ole ollut Venäjän kehityksestä optimistinen, vaan realistinen.
Viron Suomen-suurlähettiläs Sven Sakkov kertoo IS:lle pitävänsä kommentteja hyvin valitettavina.
– Baltian maiden kuuluminen osaksi Neuvostoliiton kollektiivista turvallisuusjärjestelmää on väärä kuvaus. Viron miehitys oli brutaali ja epäinhimillinen. Entisen presidentin Tarja Halosen kommentit ovat hyvin valitettavia, Sakkov sanoo.
– Neuvostoliiton toteuttama miehitys tarkoittaa ”kollektiivista turvallisuusjärjestelmää” yhtä paljon kuin ”raiskaus” tarkoittaa avioliittoa, hän lisää.
Sakkov muistuttaa, että Viron puolustusjärjestelmä on hyvin samankaltainen kuin Suomen puolustusjärjestelmä.
– Uskon, että kaikki virolaiset ovat samaa mieltä siitä, että nyt me taistelisimme maamme puolesta riippumatta siitä, millaiset todennäköisyydet meillä on voittaa taistelu. 1940-luvulla Viron johtajat päättivät, että me emme taistele, kun samaan aikaan Suomessa päätettiin taistella. Suomi menetti paljon mutta säilytti kaikista tärkeimmän eli itsenäisyytensä. Viro menetti kaiken, Sakkov sanoo.
Sakkovin mukaan 1940-luvun tapahtumat opettivat Virolle myös toisen tärkeä asian.
– Jos haluaa menestyä, ei saa jäädä enää koskaan yksin. Siksi me päätimme ankkuroida itsemme länteen ja liittyä läntisiin instituutioihin. Halusimme myös Natoon, sillä emme halunneet jäädä puolustuksellisesti yksin.
Virossa Halosen kommentit ovat kuitenkin herättäneet keskustelua.
– Moni suomalainen on kertonut mielipiteensä sosiaalisessa mediassa. Uskon, että me pienet maat olemme herkkiä, jos meitä loukataan. Varsinkin, jos se on joku ystävämaastamme, kuten Suomesta, Sakkov sanoo.
Halonen kertoi Ylen haastattelussa olleensa optimistinen Venäjän kehitystä kohtaan, sillä maa liittyi Eurooppa-neuvostoon vuonna 1996. Samalla se hyväksyi neuvoston periaatteet demokratiasta, ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta. Siksi Halosen mielestä optimistisuus oli aiheellista.
Onko Viro ollut optimistinen Venäjän kehitystä kohtaan?
– Viro ei ole ollut optimistinen, vaan realistinen. Olemme varoittaneet Venäjän toimista, ja jo vuoden 2008 Georgian sota enteili pahaa. Valitettavasti Venäjän toteuttama hyökkäys Ukrainaan todisti pelkomme oikeiksi, Sakkov vastaa.
Presidentti Halonen on pyytänyt kommenttejaan anteeksi Twitterissä. Hän myönsi päivityksessään lausuntonsa loukanneen monia.
– Eilisessä Yle-haastattelussa käyttämäni ilmaisu Baltian maiden historiallisesta suhteesta kollektiivisiin turvajärjestelyihin oli huono, ja se on loukannut monia. Pyydän anteeksi epäonnistunutta ilmaisuani, Halonen kirjoittaa.
– Neuvostoliiton miehittäminä maina Baltialla ei ollut todellakaan aidosti omia valinnan mahdollisuuksia eikä oikeaa turvallisuutta ennen vuotta 1991, hän jatkaa.
Presidentti Tarja Halonen myöntää, että hänen käyttämänsä ilmaisu Baltian maiden historiallisesta suhteesta kollektiivisiin turvajärjestelyihin oli huono.
Tätä ennen hänen haastatteluaan ehtivät kritisoida muun muassa Viron Ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik ja Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves.
Raik kertoi pitävänsä Halosen näkemystä surullisena.
– Surullista, että neuvostoaikaan juuttuneet käsitykset Virosta nousivat taas pintaan Suomessa, Raik kommentoi.
– Neuvostoliitto ei ollut Virolle turvajärjestelmä vaan vankila. Toistensa historian tuntemusta on syytä vahvistaa, kuten tuore Viro-Suomi -raportti suosittelee, hän jatkoi.
Ilves puolestaan irvaili Haloselle avoimesti Twitterissä.
Hän jakoi ensin virolaisen diplomaatin ja EU:n Ukrainan-edustuston päällikön Matti Maasikasin twiitin, jossa Maasikas otti kantaa Halosen kommenttiin siitä, että Baltian maat ”olivat tottuneet Neuvostoliiton aikana kollektiiviseen turvajärjestelmään”.
– Ja vapauden puutteeseen ja sääntötalouteen ja ihmisoikeudettomuuteen ja niin edelleen, minkä kaikki tottuneesti otimme mukaan uuteen itsenäisyyteemme, Maasikas kirjoitti.
Presidentti Ilves jatkoi Maasikasin ajatusta Twitter-tilillään.
– Jep, tuota traumaattista stressiä, josta kaikki virolaiset kärsivät, lainatakseni arvostettua psykoanalyytikko-diplomaatti-turvallisuuspolitiikan analyytikkoa, tohtori Halosta, Ilves sanoo.
– Perintösi tuhoaminen kokonaan oman elämäsi aikana on todellinen saavutus. Erkki, Paavo ja Eero ovat hiljaa, eivät kommentoi, Ilves jatkoi osoittaen kommentin Haloselle.
Ilves viittaa viimeisessä lauseessa luultavasti pitkän linjan demaripoliitikoihin Erkki Tuomiojaan, Paavo Lipposeen ja Eero Heinäluomaan.
”Traumaattisella stressillä” hän puolestaan viittasi presidentti Halosen vuoden 2008 syyskuussa Ylen A-studiossa antamiin kommentteihin. Tuolloin Halonen totesi virolaisten potevan jälkineuvostolaista stressiä. Halosen mukaan oli hyvä, että EU:ssa on sellaisiakin maita, joilla ei ole posttraumaattista tilannetta.