Presidentti Tarja Halonen on saanut taatusti kuraa silmilleen Venäjän Ukrainaan tekemän rikollisen hyökkäyksen jälkeen.
Halosesta on levitetty sosiaalisessa mediassa kasapäin kuvia ja lausuntoja, jossa hän pitää kädestä Venäjän diktaattoria Vladimir Putinia ja kehuu tätä ystäväkseen.
Eilen Halonen antoi haastattelun Ylelle vieraillessaan Ahvenmaalla.
Siinä Halonen varoitti Venäjän eristämisen seurauksista pitkällä aikavälillä. Eristäminen voi Halosen mukaan olla vain väliaikaista.
Ei siinä mitään. Senkin ymmärtää, ettei Halonen Putinia syvemmin nyt arvioi.
”– Kolmanneksi ne olivat tottuneet Neuvostoliiton aikana kollektiiviseen turvajärjestelmään.
Mutta haastattelun suurin kohu on noussut osiosta, jossa Halonen vastaa kysymykseen, miksi Suomi ei hakenut Natoon Halosen virkakaudella 2004, kun Baltian maat liittoutuivat.
– Minä silloin jo uskalsin sanoa, että baltit ovat erilaisessa asemassa. He ovat olleet osa Neuvostoliittoa varsin pitkän ajan. Toiseksi ne ovat varsin pieniä maita, joiden on vaikea rakentaa omaa puolustusta.
– Kolmanneksi ne olivat tottuneet Neuvostoliiton aikana kollektiiviseen turvajärjestelmään.
Ensimmäinen vastaus on myös Ylen tv-uutisten lähetyksestä, mutta jälkimmäinen osa löytyy Ylen nettihaastattelusta.
Jälkimmäisestä osiosta syntyi kohu.
että Baltian maat olivat tottuneet Neuvostoliiton aikana kollektiiviseen turvajärjestelmään? Ja hakivat siksi Natoon?
Ikään kuin Nato olisi ollut Neuvostoliiton korvike.
Ja että turvajärjestelmä?
Kyse oli vankilasta.
Venäjä miehitti Baltian maat 1939 ja lopullisesti sotien jälkeen.
Kyseessä ei ollut mikään ”kollektiivinen turvajärjestelmä”, vaan kommunistimaan diktatuurinen hallinto, joka järjestelmällään piti Baltian maita vankeinaan ja kansalaisilta riistettiin kansalaisoikeudet.
Harva taisi tuntea kuuluneensa mihinkään ”kollektiiviseen turvajärjestelmään”, ja Baltian maat erosivat Neuvostoliitosta heti, kun se oli mahdollista.
Siinä Halonen on oikeassa, että Baltian maat hakivat kollektiiviseen turvallisuusjärjestelmään. Mutta eivät taatusti tottumuksen takia, vaan sen takia, että ne pelkäsivät Neuvostoliiton perillistä: Venäjää.
Ja syystä pelkäsivätkin.
Halosen puheet voisi leimata sammakoksi, mutta ikävä kyllä Halosen Baltian ja Viron suuntaan esitetyt lausunnot ovat olleet tendenssimäisen alentavia, joita Ylen tuore haastattelu vahvistaa entisestään.
Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves on hyökkäillyt Halosta ja varsinkin Halosen aikaista ulkoministeriä Erkki Tuomiojaa (sd) vastaan jatkuvasti. Tuomiojaa Ilves on luonnehtinut tomppeliksi.
Virossa Halosen puheet koetaan taatusti loukkaaviksi tai sitten niille nauretaan.
Suomessa joutuu puolestaan kysymään, mistä Halonen on ammentanut oppinsa Baltian maiden historiasta ja asemasta: Neuvostoliiton oppikirjoistako?
Saa nähdä, jättääkö Viro tai Ilvestä rauhallisempi Viron nykyinen presidentti Alan Karis Halosen puheet omaan arvoonsa.
Toivottavasti.
Halonen pesee myös itsensä siitä, ettei Suomi lähettänyt Nato-hakemusta 2004 hänen virkakaudellaan. Halosen mukaan suomalaiset eivät halunneet liittyä.
– Meidän kantamme oli silloin, ei pelkästään minun, vaan meidän ja suomalaisten kantamme, että ei liitytä, Halonen toteaa.
Tosin tuolloin käytettiin myös pikkurilli pystyssä arrogantteja puheenvuoroja, että seurakin olisi ollut väärä. Suomi ei halunnut samaistua Natoon pyrkivien Itä-Euroopan ja Baltian maiden kanssa.
Suomen tämänhetkiseen Nato-kysymykseen Halonen ei halua ottaa kantaa. Syyn voisi arvata, mutta kansan enemmistön kantaa vastaan on vaikea asettua.
Viro on puolestaan luvannut olla ensimmäinen puolestapuhuja, jos tai kun Suomi nyt Nato-hakemuksensa lähettää –18 vuotta Viron perässä.
Siinä on miettimistä Halosella ja monilla hänen kumppaneillaan.