Kirjailija Sofi Oksanen tyrmistyi presidentti Tarja Halosen Ylen haastattelussa antamista kommenteista. Halosen mukaan vuonna 2004 Natoon liittyneet Baltian maat olivat hyvin erilaisessa asemassa kuin Suomi, joka tuolloin vielä päätti pysyä Naton ulkopuolella.
Pienet Baltian maat olivat olleet osa Neuvostoliittoa ja Halosen mukaan niiden oli vaikea rakentaa uskottavaa puolustusta yksinään.
– Kolmanneksi ne olivat tottuneet Neuvostoliiton aikana kollektiiviseen turvajärjestelmään, Halonen sanoi Ylelle.
Oksanen ihmettelee tätä lausuntoa Twitterissä.
– Suomen edellisen presidentin mukaan Baltian maat halusivat liittyä Natoon, koska ”ne olivat tottuneet Neuvostoliiton aikana kollektiiviseen turvajärjestelmään”. WTF? Se ei ollut turvajärjestelmä. Se oli miehitys, Oksanen kirjoittaa Twitterissä.
– Ja samalla logiikalla Venäjän joukot Ukrainassa ovat nyt osa Ukrainan ”turvajärjestelmää”, Oksanen jatkaa.
Halosen kommentit ovat herättäneet Twitterissä laajaa huomiota ja myös tyrmistystä.
”Tällä logiikallahan Neuvostoliitto yritti tarjota meille kollektiivista turvajärjestelmää 1939–1944”, kuuluu eräs kommentti.
Toinen kommentoija kohdistaa sanansa tasavallan presidentti Sauli Niinistölle toteamalla, että ”olemme anteeksipyynnön velkaa Viron, Latvian ja Liettuan valtionpäämiehille tämän Tarja Halosen lausunnon takia”.
”Se mistä Halonen tullaan muistamaan taisi sinetöityä tässä”, kuuluu yksi Oksasen twiitin innoittama kommentti.
Viime viikolla Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professorina ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtajana toimiva Tuomas Forsberg arvioi Ilta-Sanomille Halosen roolia Venäjä-keskustelussa. Forsbergin mukaan tasavallan presidenttinä vuosina 2000–2012 toiminut Halonen on päässyt ”liian helpolla”.
– Hän on sanonut, että Putin on eri henkilö kuin se, jonka hän oppi tuntemaan. Pitää varmaan paikkansa, mutta olisi hyvä saada asianomaisilta toimijoilta, joista Halonen on kärkipäässä, aitoa itsereflektiota, mistä se johtui, että luotti vääriin asioihin.
Vladimir Putin ja Tarja Halonen Suomen ja Venäjän välillä kulkevassa Allegro-junassa joulukuussa vuonna 2010.
Forsberg nosti esiin myös Halosen Iltalehdelle lokakuussa 2005 antaman haastattelun, jossa Halonen lausui, että Suomi ja Venäjä jakavat samat ideologiset päämäärät, kuten demokratian, ihmisoikeudet, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon.
– Se oli paljon sanottu vuonna 2005. Ja vielä Halonen sanoi, että Putinin hallinto on osoittautunut paljon paremmaksi kuin mitä 15 vuotta sitten epäiltiin Venäjälle syntyvän.
Forsbergin mielestä tasavallan presidentti Sauli Niinistön kausien aikana ei ole ollut enää kuvitelmia siitä, että Venäjä olisi kehittymässä hyvään suuntaan.
