Suojelupoliisi kehottaa suomalaisia varautumaan Venäjän hybridivaikuttamisen kasvuun ja kyberiskuihin, joiden kohteena voi olla Suomessa ajankohtainen keskustelu Nato-jäsenyydestä. Toistaiseksi Venäjän Suomen-vastaisessa toiminnassa ei olla havaittu merkittävää kiihtymistä, mutta tilanne voi muuttua nopeasti tulevina kuukausina.
Tiedusteluorganisaatioksi muuttunut supo on seurannut Ukrainan konfliktin kehittymistä tarkasti. Tiistaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa supon erikoistutkija Petteri Lalu avasi hyökkäystä edeltäneitä tapahtumia sekä sitä, mihin Venäjän uskotaan toimillaan pyrkivän.
Hyökkäys Ukrainaan ei tullut lopulta yllätyksenä, sillä Yhdysvallat oli tehnyt strategisen päätöksen jakaa suunnitelmaan liittyvää tiedustelutietoa julkisuudessa. Lalu piti kuitenkin täysimittaista hyökkäystä epätodennäköisenä siihen liittyvien valtavien poliittisten, sotilaallisten ja taloudellisten riskien vuoksi.
– Venäjän omien intressien arviointi nähtiin tässä rajoittavaksi tekijäksi. Että ei ole Venäjän intressien mukaista aloittaa laajamittaista sotaa, koska siitä aiheutuvat riskit ovat äärettömän suuret. Ei pelkästään pakotteet, vaan myös riski epäonnistua siinä sodassa on suuri, Lalu kuvailee IS:lle.
– Yllättävää oli se, että Venäjä oli valmis ottamaan näin suuren riskin tällä kertaa, ei se että se oli valmis polkemaan muiden valtioiden suvereniteettia.
Kuukauden sotimisen jälkeen nämä riskit ovat pitkälti toteutuneet, vaikka taloudelliset vaikutukset iskevät Venäjään tosissaan vasta myöhemmin. Ulospäin Venäjän toiminta seurauksineen näyttääkin järjettömältä ja suorastaan itsetuhoiselta.
Mitä pitäisi ajatella siitä, että Venäjä kuitenkin on valmis toimimaan kuin se toimii?
Venäjän pyrkimyksiä selvitettäessä Lalu kehottaa katsomaan, mitä Vladimir Putin kirjoitti viime kesänä Venäjän ja Ukrainan kansojen historiallisesta yhteydestä. Presidentin verkkosivulla julkaistu pitkä artikkeli käsitteli maiden yhteistä historiaa 800-luvulta alkaen.
Suojelupoliisin erikoistutkija Petteri Lalun mukaan Venäjä on nyt valmis myös omien etujensa vastaisiin päätöksiin.
Kirjoituksen johtava ajatus oli Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan kansojen historiallinen ykseys ja länsivaltojen pyrkimys rikkoa sitä läpi historian. 1800-luvun historiakäsitykseen pohjaavassa tekstissä kyse narratiivista, jolla rakennettiin Venäjälle oikeutus toimia niin kuin se toimii.
– Siinä ilmaistu tavoite on aika pitkälti sitä, mitä sodalla näytetään tavoiteltavan. Kannattaa varmasti aika huolellisesti kuulla tällaisia irrationaaliseltakin kuulostavia ilmaisuja tavoitteista.
Samalla kannattaa huomata, että Venäjän pidäkkeet käyttää sotilaallista voimaa tavoitteidensa saavuttamiseksi näyttävät käyvän koko ajan ohuemmiksi. Ennen vuonna 2008 alkanutta Georgian sotaa Venäjän ei uskottu hyökkäävän maahan. Samoin vuonna 2014 uskottiin, ettei Venäjän olisi järkevää sekaantua sotilaallisesti Ukrainan sotaan.
Näistä häikäilemättömistä siirroista on menty koko ajan eteenpäin.
– Nyt ollaan menty sen kynnyksen yli, että ollaan valmiita tekemään päätöksiä, jotka rationaalisesti eivät ole edes Venäjän etujen mukaisia.
Venäjä on vaatinut Yhdysvaltojen sotilaalliseksi jatkeeksi kutsumansa Naton vetäytymistä lähialueiltaan. Lalun mukaan vaikuttaa siltä, että Venäjä kokee itsensä uhatuksi, ja on valmis pyrkimään poistamaan tätä uhkaa kaikin mahdollisin keinoin.
Venäjän valtiollisen päätöksenteon arvioidaan tapahtuvan hyvin pienessä piirissä. Krimin operaation yhteydessä Venäjän valtiollisen päätöksenteon keskittyminen presidenttiin ja hänen lähipiiriinsä arvioitiin tarjonneen sille ylivoimaa verrattuna demokraattisiin maihin.
– Ukrainan sodan uusi vaihe osoittaa yksinvaltaisen päätöksentekologiikan heikkouden.
Lue lisää: Supo: Suomessa kymmeniä ulkomaalaisia tiedustelu-upseereita – kaksi maata erityisen kiinnostuneita
Julkisuuteen päätyneistä tiedustelutiedoista huolimatta Venäjän johto salasi viimeiseen saakka suunnitelmansa hyökätä Ukrainaan. Lalun mukaan yllätykseen pyrkiminen todennäköisesti haittasi enemmän Venäjän omaa valmistautumista sotaan kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.
– Salailun vuoksi hyökkäävien asevoimien yksiköiden johtaminen ja huoltaminen ovat selvästi kangerrelleet, ja mittava osa keskuspankin valuuttavarannoista jäi ulkomaille. Sodan rahoittamiseen varattu kassa joutuikin pakotteiden kohteeksi.
Vladimir Putin kuvattuna osallistumassa Venäjän hallituksen videotapaamiseen 23. maaliskuuta.
Tiedotustilaisuudessa Lalu kertoi kiinnittäneensä huomiota sotaa edeltäneeseen tilanteeseen, jossa Putin nöyryytti maan ulkomaantiedustelun johtajaa Venäjän turvallisuusneuvoston kokouksesta välitetyissä TV-kuvissa. Selvää on, ettei tällainen toiminta lisää luottamista johtamiseen muuten kuin pelon kautta.
– Venäjä on kadottanut viimeisetkin rippeet kansainvälisestä luottamuksesta, mikä itse asiassa heikentää Venäjän omaa turvallisuutta. Häikäilemättömyys omien kansallisten etujen ajamisessa ja piittaamattomuus kansainvälisistä pelisäännöistä tekevät Venäjästä vaarallisen toimijan erityisesti sen lähellä oleville maille. Juuri tästä syytä Venäjän toiminta on tällä hetkellä suurin uhka Suomen kansalliselle turvallisuudelle, Lalu totesi toimittajille.
Vielä Krimin valtauksen yhteydessä vuonna 2014 Venäjä kykeni ottamaan itselleen aloitteen informaatiosodassa. Lalun mukaan tämä perustui hyvään valmisteluun propagandamedian, esimerkiksi Russia Today -kanavan, sekä sosiaalisen median trollauksen kautta.
– Nyt sotaan liittyvää informaatioympäristöä hallitsevat hyökkäyksen kohteena oleva Ukraina ja muut läntiset toimijat. Venäjä on informaatiotaistelussa selkeästi alakynnessä muualla kuin omassa maassaan.
