Tutkijat torjuvat ajatuksen Nato-kansanäänestyksestä – ”Olemme äänestäneet edustajat miettimään vaikeita kysymyksiä”

Tutkijatohtori Johanna Vuorelma katsoo, että kansanäänestys olisi altis Venäjän informaatiovaikuttamiselle. Emeritusprofessori Heikki Paloheimon mukaan kielteinen tulos kansanäänestyksessä voisi pyyhkiä pöydältä Suomen Nato-option.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on korostanut kansan mielipiteen selvittämisen merkitystä Nato-asiassa. Tutkijatohtori Johanna Vuorelma ja emeritusprofessori Heikki Paloheimo eivät näe tarvetta kansanäänestykselle.

28.3. 6:15

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on esittänyt kansanäänestyksen järjestämistä Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

Tutkijoiden keskuudessa ajatukseen kansanäänestyksestä suhtaudutaan epäillen tai torjuvasti.

– Näkemykseni on, että Natosta ei tulisi järjestää kansanäänestystä. Puhutaan kysymyksestä, joka asettuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueelle, eikä kansalaisilla ole välttämättä riittäviä tiedonsaantimahdollisuuksia puntaroidun äänestyspäätöksen tekemiseen. Toinen asia liittyy informaatiovaikuttamisen uhkaan – Venäjän intresseissä on saada yleinen mielipide Suomessa hyvin vahvasti Nato-vastaiseksi, tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksessa toimiva Johanna Vuorelma kommentoi.

Vuorelma viittaa Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaaleihin, joissa Venäjä ”pystyi vaikuttamaan onnistuneesti Yhdysvaltojen presidentinvaalien kansalliskeskusteluun ja vaalituloksen muodostumiseen”.

– Kansanäänestystä on käytetty Suomen historiassa vain kaksi kertaa. Tällainen väline, joka on niin harvoin käytössä, lisää entisestään riskiä sille, että siitä voisi syntyä aika hulina. Olemme äänestäneet edustajat eduskuntaan miettimään tämän tyyppisiä vaikeita kysymyksiä. Uskon, että kansanedustajilla on paremmat valmiudet selviytyä informaatiovaikuttamisesta.

Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo katsoo, että kansanäänestys voisi pyyhkiä pöydältä valtionjohdon hellimän Nato-option eli mahdollisuuden hakea tarvittaessa jäsenyyttä. Paloheimo esitti saman arvion aiemmin Lännen Medialle.

– Jos tasavallan presidentti ja hallitus esittävät, että Suomi liittyisi Natoon ja eduskunta päättäisi järjestää neuvoa-antavan kansanäänestyksen, jonka tulos olisi pienellä enemmistöllä se, että emme halua liittyä, niin se synnyttäisi pattitilanteen, jossa Suomen niin sanottu Nato-optio poistuisi. Nato-optiota ei ainakaan kohtuulliseen aikaan olisi olemassa.

Paloheimon mukaan tilanne olisi erilainen ilman Nato-optiota.

– Siinä tapauksessa kansanäänestyksellä olisikin ollut ihan luonteva paikka tässä kuviossa, mutta kun Nato-optiolla on katsottu olevan tärkeä merkitys, niin kansanäänestyksen järjestämiseen liittyy prosessin missä tahansa vaiheessa riski.

Paloheimo painottaa, että jos Natoon halutaan liittyä, tulee jäsenyydellä olla riittävän suuri tuki eduskunnassa.

– Lähtisin siitä, että Naton kannalla pitäisi olla vähintään kaksi kolmasosaa kansanedustajista.

Tampereen yliopiston valtio-opin professorin Tapio Raunion mukaan kansanäänestyksen järjestäminen ei olisi järkevää tilanteessa, jossa Ukrainassa on sota käynnissä.

– Jos Ukrainassa jotenkin saataisiin rauha aikaan ja akuutti kriisi poistuisi, niin siinä tapauksessa kansanäänestys voisi olla perustellumpaa. EU-jäsenyyden yhteydessä kansanäänestys oli aivan oleellista järjestää, Euroopan unioni on isompi asia. Nato-kansanäänestyksestä minulla ei ole selvää kantaa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson väläytti IS:n haastattelussa kansanäänestyksen järjestämistä siinä vaiheessa, kun mahdollinen Nato-liittymissopimus olisi neuvoteltu.

Lue lisää: Li Andersson puhuu suoraan Venäjästä IS-haastattelussa: ”Jos tämä oli mahdollista Ukrainassa, niin miksi se ei voisi olla mahdollista täällä”

Paloheimo ei sulkisi tätä mahdollisuutta pois.

– Valtiosääntöisesti näyttäisi varmaan tyylikkäältä, että kun sopimus on neuvoteltu, niin se alistetaan neuvoa-antavaan kansanäänestykseen, jolloin pidän kuta kuinkin selvänä, että enemmistö tulisi sopimuksen hyväksymisen kannalle.

Vuorelma sanoo, että jos kansan mielipidettä halutaan kuulla, tulisi äänestys järjestää ennen kuin Suomen jäsenyyshakemus lähtisi Nato-jäsenmaiden ratifiointiprosessiin.

– Käsitys Suomen poliittisesta toimintakyvystä ja päätöksentekoprosessista horjuisi aika lailla, jos Suomessa torpattaisiin jäsenyys kansanäänestyksessä sen jälkeen, kun olisimme laittaneet kymmenet maat käymään läpi omissa parlamenteissaan Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen ja tehneet merkittävästi diplomaattista vaikuttamistyötä asian eteen.

Niinistö on puhunut myös mahdollisuudesta selvittää kansalaisten Nato-kantoja laajalla mielipidetutkimuksella.

Raunio ei lämpene ajatukselle.

– En näe, mitä lisäarvoa laajemmalla kyselyllä olisi. Täytyy muistaa, että kun toteutetaan kyselyitä, vastaajajoukko on yleensä noin tuhat ihmistä, jolloin virhemarginaali on jo hyvin pieni.

Myöskään Paloheimo ei pidä ehdotusta ”erityisen varteenotettavana”.

– Laajapohjainen tuki eduskunnassa on olennaisesti tärkeämpi asia kuin joku virallinen mielipidemittaus. Jos mielipidemittaukset tehdään niin, että meillä on 1 000–1 500 haastatellun edustava näyte Suomen aikuisväestöstä, niin siinä virhemarginaali on plus miinus kaksi prosenttiyksikköä. Virhemarginaalivälin puolittaminen edellyttäisi suurin piirtein kymmenentuhannen haastateltavan aineistoa. Toki sellainen on mahdollista tehdä, Tilastokeskus on tehnyt laajoja kyselytutkimuksiin perustuvia selvityksiä.

Suomalaisten Nato-kannat ovat muuttuneet dramaattisesti Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Esimerkiksi Ylen kyselyssä maaliskuun puolivälissä 62 prosenttia vastaajista puolsi Nato-jäsenyyttä.

Raunio pitää mahdollisena, että Naton kannatus laskee nykyisistä lukemista, jos tilanne Ukrainassa rauhoittuu.

– Perustellusti voidaan olettaa, että osa lisääntyneestä tuesta selittyy akuutilla kriisillä. En usko, että kannatus palaa enää 25–30 prosentin tasolle, kyllä tässä on tapahtunut selvästi liikahdus.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?