Li Andersson puhuu suoraan Venäjästä IS-haastattelussa: ”Jos tämä oli mahdollista Ukrainassa, niin miksi se ei voisi olla mahdollista täällä”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo, että hän on periaatteessa muodostanut Nato-kantansa. Hänen mukaansa Natosta voitaisiin järjestää kansanäänestys, kun mahdollinen liittymissopimus olisi neuvoteltu.

Li Andersson katsoo, että Venäjä voisi järjestää provokaatioita rajalla ja esimerkiksi kyberhyökkäyksiä, jos Suomi liittyisi Natoon. Ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ministerivaliokuntaan kuuluva Andersson kuvailee Suomen varautumisen tasoa yleisesti ottaen hyväksi.

26.3. 6:00

Vasemmistoliitto on suhtautunut perinteisesti jyrkän kielteisesti sotilasliitto Natoon.

Tammikuun 14. päivä vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson linjasi blogikirjoituksessaan, ettei puolue istu hallituksessa, joka veisi Suomen Natoon.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta, ja suomalaisten suhtautuminen Natoon muuttui dramaattisesti.

Myös mielialat vasemmistoliiton sisällä muuttuivat.

Ylen kyselyssä maaliskuun puolivälissä 62 prosenttia vastaajista ilmoitti kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä – myös vasemmistoliiton kannattajista suurin osa oli Nato-jäsenyyden kannalla.

Andersson sanoo IS:n haastattelussa, että Venäjän hyökkäys toiseen suvereeniin valtioon ”muuttaa kaiken eurooppalaisessa turvallisuusarkkitehtuurissa myös Suomen näkökulmasta”.

– Meillä oli puoluevaltuusto viime viikonloppuna, siellä ei ollut juuri puheenvuoroja sen puolesta, että tätä pitäisi pitää edelleen kynnyskysymyksenä. Sen sijaan meillä on toimijoita, jotka pitävät Nato-jäsenyyttä hyvin huonona vaihtoehtona Suomelle. He pelkäävät, että Suomi voi tulla vedetyksi helpommin mukaan sotaan, Andersson sanoo.

– On myös puolueen aktiiveja, jotka ovat ilmoittaneet, että he ovat muuttaneet näkemyksensä myönteiseksi Natolle, heillä ei ole enää minkäänlaista luottoa Venäjän hallintoon ja he pelkäävät sitä vaihtoehtoa, että Suomi jäisi pahimman sattuessa yksin.

Andersson jakaa tämän huolen.

– Oma ajatteluni on muutoksessa kyllä. Ehkä suurin muutos on se – mistä nyt keskustellaan ja mikä mielestäni on relevantti kysymys – että jos tämä oli mahdollista Ukrainassa, niin miksi se ei voisi olla mahdollista täällä. Jos tämä teoreettinen tilanne kävisi toteen, niin jäisikö Suomi silloin yksin ja minkä tyyppistä tukea silloin saisimme? Samaan hengenvetoon on syytä todeta, että Suomi ja Ukraina eivät ole samassa asemassa.

Andersson sanoo, että hän on ”periaatteessa” jo muodostanut oman Nato-kantansa, mutta ei halua lyödä sitä lukkoon varsinkaan julkisesti tilanteessa, jossa selontekoprosessi on vasta käynnistymässä.

Tämän tarkempaa vastausta Andersson ei suostu antamaan Nato-kannastaan.

Li Andersson ei määrittelisi Natoa läntiseksi arvoyhteisöksi, koska se ei ole Anderssonin mielestä Naton ensisijainen tarkoitus. Anderssonin mukaan Natoa pitää analysoida sotilasliittona, jolla on puolustuspoliittinen tarkoitus.

Anderssonin mielestä Nato-jäsenyyden suurin etu nykytilanteeseen nähden olisi pelotevaikutus.

– Viime kädessä Naton voima perustuu ydinasepelotteeseen ja sotilaalliseen voimaan. Sitä muilla puolustuspoliittisilla ratkaisuilla ei ole. Silloinkin pitäisi asettaa kysymys siitä, onko ydinasepelote se, mihin Suomi haluaa puolustuksensa rakentaa.

Ukrainan sota on muuttanut Anderssonin ajatuksia myös eurooppalaisesta puolustusyhteistyöstä.

Andersson linjaa, että vasemmistoliiton tulee muuttaa suhtautumistaan asiaan.

– Olemme suhtautuneet siihen aika nihkeästi. Mielestäni näyttää selvältä, että solidaarisuutta Euroopan unionin ja Euroopan sisällä on olemassa, mikä on lisännyt eurooppalaisten turvatakuiden uskottavuutta, Andersson sanoo.

– Jos maat ovat olleet valmiita näin isoihin päätöksiin, mitä esimerkiksi Saksan ja Ruotsin linjamuutokset suhteessa asevientiin ovat olleet, niin näkisin selvänä, että jos Venäjä hyökkäisi Euroopan unionin tai rahaliiton jäsenmaahan, niin maat olisivat valmiita auttamaan hyvin konkreettisesti.

Li Andersson sanoo, että hän on ”periaatteessa” jo muodostanut oman Nato-kantansa, mutta ei halua lyödä sitä lukkoon varsinkaan julkisesti tilanteessa, jossa selontekoprosessi on vasta käynnistymässä.

Palataan Natoon.

Andersson arvostelee Nato-keskustelua yksipuoliseksi ja sanoo, että keskustelu mahdollisista riskeistä tulisi käydä perinpohjaisesti läpi.

– Tähän asti on käsitelty sitä, että mahdollinen jäsenyysvaihe tulisi olemaan vaikea ja altistaisi meidät erilaisille vaikuttamisyrityksille. Pitäisi pystyä käsittelemään myös sitä, mitä Nato-jäsenyys pysyvänä asiantilana tarkoittaisi, Andersson sanoo.

– Suhde Suomen ja Venäjän välillä olisi huomattavasti antagonistisempi kuin mitä se on ollut – tämä tarkoittaa enemmän jännitteitä, enemmän vastakkainasettelua, mahdollisesti eri tyyppisiä provokaatioita rajalla ja esimerkiksi kyberhyökkäyksiä. Tilanne on erityisen vaarallinen niin kauan kuin Ukrainan sota jatkuu ja on olemassa riski sodan eskalaatiolle.

Li Anderssonin mukaan puolueen tulee muuttaa suhtautumistaan eurooppalaiseen puolustusyhteistyöhön.

Andersson pitää Nato-jäsenyyden suurimpana haittana sitä, että se poistaisi Suomelta valinnanvapautta.

– Meillä on suurempi mahdollisuus valita, minkä tyyppisiin sotilasoperaatioihin lähdemme mukaan. Jos puhutaan jäsenmaahan kohdistuvasta hyökkäyksestä, siitä syntyy selkeä velvollisuus, jota sotilaallisesti liittoutumattomalla maalla ei samalla tavalla ole.

Andersson kirjoitti tammikuussa blogissaan, että valitsemalla sotilaallisen liittoutumattomuuden Suomi on valinnut linjan, joka pitää kansainväliset jännitteet ja kriisit maaperämme ulkopuolella.

Välttyisikö Suomi todella konflikteilta, jos se jäisi Naton ulkopuolelle?

– Tavallaan joo ja tavallaan ei. Jos tulisi Naton ja Venäjän välinen konflikti, Suomella olisi valintamahdollisuus. Jos olisimme Naton jäsenmaa, olisimme velvoitettuja auttamaan ja osallistumaan liittoumalle annettujen sitoumusten mukaisesti. Kun Suomi on EU:n jäsenmaa, se on kyllä jo liittoutunut poliittisesti ja tulkitsisin itsekin niin, että jos hyökkäys tapahtuisi EU:n jäsenmaata kohtaan, niin Suomi tavalla tai toisella itsestään selvästi osallistuisi tai tukisi. Ei ole niin, että Suomi voisi pysyä kaikissa tilanteissa nykyisinkään kaikkien konfliktien ulkopuolella.

Eduskunnassa on käynnistymässä huhtikuun alkupuolella prosessi, jossa eduskunta saa käsiteltäväkseen Suomen turvallisuusympäristön muutosta ja varautumista käsittelevän selonteon. Mahdollinen Nato-päätös tulee joka tapauksessa myös hallituksen ja tasavallan presidentin Sauli Niinistön työpöydälle.

Niinistö sanoi MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että jos eduskunnassa syntyisi laaja yhteisymmärrys Nato-jäsenyyden hakemisesta, niin kansan mielipide Nato-asiaan voitaisiin selvittää laajalla mielipidetutkimuksella.

Li Anderssonin mukaan vasemmistoliitto ottaa kantaa Nato-asiaan lähtökohtaisesti puoluekokouksessaan, joka pidetään 10–12. kesäkuuta. Jos kannanmuodostus ei voi odottaa siihen, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuston yhteiskokous saadaan Anderssonin mukaan koolle muutaman päivän varoitusajalla.

Myös Andersson pitäisi hyvänä, että kansalaisten mielipide Nato-jäsenyyteen selvitettäisiin osana prosessia.

– En ripustaudu siihen, että pitää olla jokin tietty tapa ja mikä on riittävän laaja mielipidemittaus. Toinen vaihtoehto on kansanäänestys siinä vaiheessa, kun mahdollinen liittymissopimus olisi neuvoteltu. Se olisi mielestäni looginen paikka, jos se halutaan toteuttaa, koska kansalaisten täytyy tietää, mistä he äänestävät.

Anderssonin mukaan Suomella ei ole kansakuntana varaa siihen, että ”kahden tai viiden vuoden päästä aletaan puhua siitä, että kaksisataa edustajaa toimivat hirveän julkisen paineen alla ja hirveässä kiireessä ja tekivät ratkaisun pohtimatta kunnolla eri vaihtoehtoja tai päätösten pitkäaikaisia seurauksia”.

– Päätös pitää ankkuroida tavalla, jotta ne, jotka ovat eri mieltä, voivat sitoutua enemmistön päätökseen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?