Jos Suomessa nyt nähtävällä poliittisella Nato-oopperalla olisi nimi, se olisi Ei viivytellen – mutta huolella.
Oopperan kauhun täyttämät alkutahdit löi Venäjän presidentti Vladimir Putin hyökkäämällä rikollisesti Ukrainaan 24. helmikuuta.
Se avasi Nato-vastustajienkin silmät.
Suomalaisen Nato-libreton vuorosanat sovittiin puolestaan torstaina 10. maaliskuuta, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi eduskuntapuolueiden johtoa.
– Haluan myös sanoa sen, että meillä on turvallisia ratkaisuja myös tulevaisuuteen. Ne on kuitenkin huolella läpi käytävä – ei viivytellen, mutta huolella, Niinistö linjasi.
Kirjallisesti asiaa ei tarvinnut sopia. Esiintyjät tietävät roolinsa muutenkin.
Tapaamisen jälkeen kaikki tuntuu etenevän kuin käsikirjoituksessa.
Puolueet ovat ottaneet sen roolin, mikä taustakuorolle kuuluu:
Maaperän muokkaaminen.
Puolueiden puheenjohtajien ja kärkipoliitikkojen esiintymiset ovat kuin suoraan libretosta.
Kuin etukäteen opeteltuja. Kukin täyttää vuorollaan oman paikkansa.
Tosin kansa on tehnyt Nato-jäsenyyden tukemisesta poliitikoille huomattavan helppoa, kun Ylen kyselyn mukaan kansalaisista peräti 62 prosenttia on jo liittymisen kannalla.
Lue lisää: Ylen kysely: Jo 62 prosenttia suomalaisista Nato-jäsenyyden kannalla
Käsikirjoitukseen kuuluu pakollinen kuukauden mittainen harkinta-aika, kun eduskunta saa huhtikuussa eteensä hallituksen selonteon turvallisuustilanteesta – ja Natosta.
Edustajat pääsevät ääneen, vaikka lopputulos on selvä. Hyvä puoli on se, että samalla voidaan puhua suoraan myös Suomen huoltovarmuustilanteesta.
Mutta itse ooppera etenee kohtauksittain niin, että jäsenyyshakemus on valmis kesään mennessä. Siihen hetkeen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta valmistelee hallituksen kannan, ja presidentti Niinistö siunaa päätöksen.
Kukitus nähdään Naton huippukokouksessa Madridissa kesäkuun lopussa, joskin lopulliseen jäsenyyteen saattaa mennä vielä vuosikin.
”Kukapa olisi joskus uskonut, että vasemmistoliitto on hallituksessa, joka ostaa 10 miljardin hävittäjät, nostaa sadoilla miljoonilla puolustusmäärärahoja ja liittyy Natoon?
Tälle viikonlopulle rooli oopperasta oli varattu vasemmistoliiton puheenjohtajalle, opetusministeri Li Anderssonille, kun Nato-riitaisen puolueen puoluevaltuusto oli koolla.
Andersson esiintyi käsikirjoituksen mukaan, vaikkei ottanut jäsenyyteen vielä suoraan kantaa.
Vasemmistoliitolle Nato-kysymys ei ole hallituskysymys, Andersson toisteli ja muistutti, että edessä on joka tapauksessa tilanne, jossa valtiojohto voi hakea jäsenyyttä.
Andersson itse on epäilemättä Naton kannalla, mutta vasemmistoliitossa sitä ei kannata sanoa vielä ääneen. Sen kerkeää.
Kukapa olisi joskus uskonut, että vasemmistoliitto on hallituksessa, joka ostaa 10 miljardin hävittäjät, nostaa sadoilla miljoonilla puolustusmäärärahoja ja liittyy Natoon?
”Sdp:n puheenjohtajasta, pääministeri Sanna Marinista näkyy, että hän suorastaan pidättelee sanomasta Nato-myönteistä linjaansa ääneen.
Pääministeripuolue Sdp:ssä on niin ikään menossa pakollinen maaperän muokkaus.
Lopputuloksesta ei ole epäselvyyttä, kun jopa puoleen ex-puheenjohtaja, Nato-epäilijä, europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd) ilmoitti sunnuntain Helsingin Sanomissa Suomen liittyvän Natoon.
Lue lisää: HS: Eero Heinäluoma heitti Venäjältä saamansa arvomerkit roskiin – pitää Natoon liittymistä varmana
– Suomen Nato-jäsenyys ratkesi 24. helmikuuta aamuyöstä, Heinäluoma tiivistää ja sanoo Venäjän tekevän omilla toimillaan Suomen Nato-päätöksestä helpon.
Ex-puheenjohtaja Antti Rinne (sd) on myös ehtinyt jo Nato-ratkaisua puolustamaan. Ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) tuntuu jääneen Sdp:ssä lopullisesti sivurooliin, eivätkä demarit enää ylistä myöskään presidentti Tarja Halosen (sd) saavutuksia entiseen malliin.
Lue lisää: Erkki Tuomioja kiistää suojelleensa venäläisoligarkkeja – ”En ole harannut pakotteita vastaan”
Sdp:n puheenjohtajasta, pääministeri Sanna Marinista näkyy, että hän suorastaan pidättelee sanomasta Nato-myönteistä linjaansa ääneen.
Mutta sen aika ei ole vielä, se on kirjoitettu Nato-libreton toiseen kohtaukseen.
Kuten sanottu, oopperan nimi voisi olla ”Ei viivytellen – mutta huolella”.
Keskusta etenee Sdp:n varjossa ja päästelee välillä koomisiakin puheenvuoroja, kuten puheenjohtaja Annika Saarikon (kesk) Maaseudun Tulevaisuudessa 18.3. esittämä toteamus, että ”keskustalla ei ole ideologisia esteitä Natoon liittymiselle”.
Lue lisää: Onko keskustan Nato-laiva kääntymässä? Näin Annika Saarikko vihjaa MT:ssa
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs (kesk) toi kepun esiintymiseen yllättävän riitasoinnun vertaamalla Natosta haaveilleen Ukrainan kohtaloa Suomeen, mutta hänetkin taluteltiin nopeasti oikealle tielle.
Puolustusministeri Antti Kaikkosella (kesk) on oopperassa myös elämänsä rooli: hän pääsee samaan aikaan puolustamaan Suomen omaa puolustusta, ostamaan aseita ja kohta epäilemättä puolustamaan entistä vahvemmin myös jäsenyyttä Natossa.
Keskusta rykäissee myönteisen Nato-kantansa puoluevaltuustonsa kokouksessa Vaasassa 9. -10. huhtikuuta. Puoluekokous siunaa linjauksen Lappeenrannassa kesäkuussa.
Itse Nato-päätöksen suhteen ei kesäkuisia puoluekokouksia odotella. Niille jää toki päätöksen siunaaminen.
Esimerkiksi vihreiden vt-puheenjohtaja Iiris Suomela ehti jo liputtaa Naton puolesta.
Kokoomus on kannattanut Natoa virallisesti jo 15 vuotta, mutta puheenjohtaja Petteri Orponkin (kok) puheisiin on tullut nyt uutta pontevuutta.
Rkp on niin ikään valmiiksi Nato-yhteensopiva.
Kevään mittaan myös kansanedustajat rohkaistuvat ottamaan Nato-kantoja, kun viimeisimmätkin heräävät, mihin Suomi on väistämättä menossa.
Käsikirjoitukseen kuuluu myös varovaisuuden toistelu; se, ettei Suomi omalla roolillaan eskaloi tilannetta entistä pahemmaksi.
Opportunistit pärjäävät aina, mutta nyt vanhoista kannoistaan voivat muutkin luopua ilman syyttelyä.
Nato-oopperan sivunäytöksiä voi seurata myös ministerien ja presidentin matka-almanakasta.
Viime viikolla Niinistö muokkasi maaperää brittivetoisen JEF-turvalisuusyhteisön päämieskokouksessa Lontoossa.
Lue lisää: Sauli Niinistö: Iso-Britannia tukee Suomen Nato-jäsenyyttä – ”Turvaa kyllä tarjotaan”
Suomen jäsenyys on ratifioitava vielä kaikkien 30 Nato-maan parlamenteissa ja Suomi tekee jo töitä taustalla sen eteen, että hakemus menee läpi.
Turkkia pidetään ongelmallisena, mutta ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kävi siellä jo lämmittelemässä maaperää.
Nyt saattaa – koomista kyllä – arvoon nousta myös ex-ulkoministeri Timo Soinin Ankarassa maan suurlähettiläille tammikuussa 2017 pitämä puhe, että Suomella ja Turkilla on ”samat perustavanlaatuiset demokraattiset arvot”.
Yhden asian suhteen Nato-libreton kirjoittajat ovat kuitenkin sormi suussa: Ruotsin.
Ruotsin demaripääministeri Magdalena Andersson on sanonut, ettei Nato-keskustelun aika ole nyt. Liekö asia ollut esillä, kun eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) kävi Ruotsissa ja tapasi jopa kuninkaan, jolla ei tosin ole poliittista valtaa.
Mitäpä jos Ruotsi ei haekaan Natoon, vaan Suomi joutuu menemään sinne yksin?
Sekin on mahdollista, jos Ruotsi katsoo, että Suomi turvaa Nato-jäsenyydellään Ruotsin turvallisuuden myös seuraavaksi 200 vuodeksi.
