Nato-kysymys aiheuttaa kipuilua hallituspuolue vasemmistoliiton riveissä.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho sanoo IS:lle, että puolueen on lähdettävä hallituksesta, jos Suomi päättää liittyä Naton jäseneksi.
– Meidän hallitukseen menemisen kynnyskysymyksenä oli, että sotilasliiton jäsenyyttä ei haeta. Siitä sen voi päätellä. Meillä on myös voimassa olevan tavoiteohjelman selkeä linjaus, että vasemmistoliitto vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä.
Ylen tuoreen kyselyn mukaan 62 prosenttia kansalaisista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Kyselyn mukaan valtaosa vasemmistoliitonkin kannattajista on jäsenyyden kannalla.
Yrttiaho suhtautuu kyselyn tuloksiin epäilevästi.
– Kun tilanne on rauhallisempi, niin silloin saadaan tuloksia, jotka vastaavat paremmin kansalaisten pitkän ajan näkemystä. Olen Ylen hallintoneuvoston jäsen ja pidän vastuuttomana, että julkisen palvelun yleisradioyhtiö lähtee kriisin ja varsin vahvan informaatiovaikuttamisen kampanjoiden ollessa päällä tekemään viikoittaisia gallupeja.
Eikö yleisöllä ole oikeutta saada tietoa kansalaisten näkemyksistä ajankohtaiseen aiheeseen liittyen?
– Mielestäni on selvää, että kun on pari-kolme viikkoa eletty aivan poikkeuksellista tilannetta ja valtava informaatiovaikuttaminen on käynnissä, niin silloin ei kansan pitkän ajan mielipidettä tällaisilla kyselyillä ole vastuullista lähteä kaivelemaan.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson sanoo, ettei Nato-gallupin tulos ollut yllättävä ottaen huomioon, minkälaista keskustelua Suomessa on käyty ”hyökkäyssodan alettua”.
– Vasemmistoliiton näkökulmasta tämä on kysymys, joka on ennen ollut puoluetta yhdistävä. Nyt se on sellainen joka erottaa, kannattajien ja jäsenistön keskuudessa on molempia kantoja. Pidän tärkeänä puolueen puheenjohtajana sitä, että tämä voidaan sanoa ääneen.
Omaa Nato-kantaansa Andersson ei halua kertoa, sillä hänen mukaansa parlamentaariselle ja puolueen sisäiselle keskustelulle pitää jättää tilaa.
Odotetaanko nyt Nato-kantoja valtionjohdolta vai prosessoiko puolue asiaa? Missä päädyssä pallo on?
– Tärkeintä on, mitä valtionjohto ja eduskunta yhdessä tekevät. Jos se prosessi johonkin johtaa, niin puolueiden aikataulut mukautuvat tietenkin sen mukaan. Pallo on yhteisesti kaikkien päättäjien pöydällä.
Andersson sanoo pitävänsä ”ihan selvänä, että vasemmistoliiton kynnyskysymyksiä pitää käsitellä yhdessä uudestaan, kun tilanne muuttuu”.
– Meillä on valmius kutsua koolle eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuston yhteiskokous ihan muutaman päivän varoitusajalla, jos sellainen tilanne tulee eteen.
Andersson ottaa siis lievemmän kannan puolueen kynnyskysymyksiin kuin edustaja Yrttiaho.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sanoo, että puolueen eduskuntaryhmä tukee Nato-pohdinnassa valtionjohtoa.
– Tässä on todella hyvä suomalainen prosessi, nyt ei lyödä kantoja lukkoon, vaan katsotaan yhdessä vaihtoehdot ja tehdään päätökset. Arvostaisin että missään puolueessa ei lyödä mihinkään suuntaan jyrkkiä kantoja, vaan katsotaan, mikä Suomen turvallisuuden kannalta on parasta.
Eikö nyt nimenomaan ollut tarkoituksena hakea kantoja puolueilta?
– Eihän niitä kantoja voi hakea ennen kuin meillä on… asiantuntijoista toiset sanovat, että muutamassa viikossa voi liittoutua sotilaallisesti, toiset sanovat, että siinä kestää vuoden. Ehkä meillä pitäisi olla ensin selvyys siitä, mikä on mahdollista.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo painottaa, että turvallisuusasioissa ”ei saa hätäillä”.
Odotetaanko valtionjohdolta kantoja vai muodostaako vasemmistoliitto omaa kantansa?
– Tässä varmaan kaikki puolueet tekevät kannanmuodostustaan, katsotaan ihan rauhassa tämä prosessi.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi pitää kysymystä Suomen Nato-jäsenyydestä ylipäätään ”hyvin spekulatiivisena”.
– Tässä tilanteessa on hyvin todennäköistä, että Suomen jäsenhakemusta ei otettaisi edes käsittelyyn, Mustajärvi uskoo.
Myös Yrttiaho epäilee, että Suomelle ei oltaisi avaamassa ”porttia tai ikkunaa Natoon”.
– Naton näkökulmasta ei ole järkevää avata 1340 kilometriä uutta rajaa Venäjän kanssa.
Mustajärvi ja Yrttiaho viittaavat puolustusministeriön entisen kansliapäällikön Jukka Juustin Ylellä esittämään arvioon, jonka mukaan Suomen jäsenyysprosessissa menisi vähintään kaksi vuotta.
Entinen puolustusministeri Jussi Niinistö on päinvastaista mieltä kuin entinen kansliapäällikkönsä. Niinistö sanoi IS:lle, että hakemus kannattaa lähettää ”juuri nyt”.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan hänelle on välitetty Yhdysvalloista sitä viestiä, että Naton ovi on avoinna.
Vasemmistoliiton edustajat Mustajärvi ja Yrttiaho kuvailevat Venäjän hyökkäystä Ukrainaan hieman eri sanoin.
Mustajärvi sanoo, että ”massamittainen, röyhkeä ja brutaali hyökkäys” tuli hänelle yllätyksenä. Yrttiaho pitää hyökkäystä ”tietenkin tuomittavana”, mutta ei näe sitä ”valtavana yllätyksenä historian jatkumoon nähden”.
– Venäjä oli jo ajat sitten ilmoittanut, että se ei katso hyvällä Naton 90-luvulta asti alkanutta laajentumista Venäjän rajoille, Yrttiaho sanoo.
Eivätkö maat ole liittyneet Natoon omasta tahdostaan? Eikö siis ongelmana ole pikemminkin Venäjä kuin Nato?
– Naton laajennusprosessi on käytännössä Yhdysvaltojen vetämä. Totta kai jokainen valtio jättää hakemukset itse, mutta Nato on Yhdysvaltojen etupiiriä. Oma kantani on nyt ja jatkossa se, että Suomen ei ole mitenkään järkevää hakea sotilasliiton jäsenyyttä saati liittyä, se heikentää merkittävästi Suomen turvallisuusasemaa ja kansainvälisoikeudellista asemaa.