Arvostetun tutkimuslaitoksen Kansainvälisen strategisten tutkimusten instituutin (IISS) pääjohtaja John Chipman pitää suomalaisten Nato-kannatuksen muutosta mullistavana.
– Tämä on Euroopan geopoliittinen maanjäristys: kaksi puolueetonta maata luopumassa muodollisesta puolueettomuudestaan liittyäkseen Natoon, koska Venäjä halusi tehdä Ukrainasta neutraalin ja lopettaa sen Nato-option. Strateginen vastareaktio…, Chipman kirjoittaa Twitterissä.
IISS:n pääjohtaja John Chipman näkee muutoksen suomalaisten Nato-kannatuksessa olevan strateginen vastareaktio Venäjän toimille.
Chipman on jakanut Ruotsin entisen pääministerin ja ulkoministerin Carl Bildtin twiitin, jossa Bildt toteaa Naton kannatuksen nousseen Suomessa 62 prosenttiin Ylen maanantaina julkaisemassa mielipidemittauksessa.
– Ja on yksinkertaisesti mahdotonta ajatella, että Ruotsi poikkeaisi Suomen politiikan muutoksesta, joka on väistämättä tulossa, Bildt totesi.
Myös IISS:n vanhempi neuvonantaja François Heisbourg on samaa mieltä Chipmanin kanssa.
– Kyllä, täydeksi artikla viiden Nato-liittolaiseksi tuleminen olisi iso juttu, Heisbourg kommentoi Twitterissä.
Hän toteaa kuitenkin, että Suomi luopui toisen maailmansodan jälkeisestä puolueettomuudestaan vuonna 1990.
– Ruotsi luopui siitä vuonna 2009 ja sillä on yhteys Yhdysvaltoihin (hys: älä kysy).
Salaisuudella Heisbourg viitannee Ruotsin kylmän sodan aikaisiin salaisiin turvallisuusjärjestelyihin Yhdysvaltojen kanssa, jotka ovat tulleet ilmi tutkimuksissa.
IISS:n vanhempi neuvonantaja François Heisbourg toteaa Suomen luopuneen puolueettomuudestaan vuonna 1990.
Heisbourg huomauttaa, että molemmilla mailla on isäntämaasopimukset Naton kanssa, ja ne kuuluvat Euroopan unioniin. Heisbourg on yksi asiantuntijoista, jotka laativat ulkoministeriölle selvityksen Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista vuonna 2016.