Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu maanantaina ja tiistaina Lontoosssa JEF-maiden päämieskokoukseen.
JEF eli Joint Expeditionary Force on Ison-Britannian johtama monenvälinen puolustusyhteistyökehys, jossa on mukana Iso-Britannian ja Suomen lisäksi Alankomaat, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro.
Kokouksen aiheeksi on kerrottu Ukrainan sota ja Euroopan turvallisuustilanne.
Mikä merkitys Lontoon kokouksella ja JEF:llä on Suomelle?
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoo, että Lontoon kokous ja JEF ovat hyvä lisä Suomen kumppanuusverkostossa.
– Suomelle se alleviivaa, että yksi osa yhteistyöverkostosta tapaa ja keskustelee. Olemme mukana keskustelemassa, Salonius-Pasternak kuvaili Lontoon-kokouksen merkitystä Suomelle.
Ulkopoliittisen instituutin Charly Salonius-Pasternak.
– Onko mahdollista, että kokouksessa keskustellaan yksityiskohtaisemmin eri tilanteista ja skenaarioista? Varmaan. Olisi tyhmää, jos eivät keskustelisi. JEF on yksi lisäkokoelma maita, jonka puitteessa Suomi tekee yhteistyötä, Salonius-Pasternak jatkoi.
Suomelle JEF on yksi kumppanuuksista, kuten Nato, Ruotsi, Yhdysvallat, Pohjoismaat tai EU.
Ison-Britannian johtaman JEF:n tavoitteena on kehittää osallistujamaiden sotilaallisia valmiuksia yhteisillä harjoituksilla, ennaltaehkäistä erilaisia kriisejä sekä tarvittaessa toimia yhdessä kriisitilanteissa.
JEF:n pääasiallinen toimintaympäristö on Pohjois-Eurooppa ja Itämeren alue.
JEF:llä ei ole pysyviä joukkoja. Jäsenmaat tarjoavat yhteistyöhön yksikköjä kriisitilanteissa.
JEF kykenee tarvittaessa aloittamaan toimintansa nopeasti ja sen joukkojen koko on noin 10 000 sotilasta.
Arkistokuvaa JEF-sotaharjoituksista Latviasta vuodelta 2019.
Minkälaisessa tilanteessa JEF-joukkoja voisi käyttää?
– Varmaan vain tilanteessa, jossa Iso-Britannia näkee intressin, ja muut maat myös. On hyvä, että keskustellaan yhteistyöstä, mutta todennäköisemmin nopein tilanne on kahdenvälinen apu. Lisäarvo on ehkä politiikan retoriikan tasolla kuin käytännön yhteistyössä, ellei JEF:llä ole jotain supermegasalaista, jota tässä on työstetty, Salonius-Pasternak vastasi.
Mikä merkitys JEF:llä on Suomelle? Voiko ajatella, että 10 000 sotilasta olisi Suomeen tulossa avuksi nopealla aikataululla?
– Ei. Kuulostan kyyniseltä. Argumentti on, että liittolaisuuksia syntyy, ja kaikki edistää mahdollisuuksia, että toiminta tapahtuisi nopeammin ja tehokkaammin kuin ilman yhteistyötä. Se ei muuta poliittista todellisuutta, jonka näemme nyt.
– Esimerkiksi Puola haluaisi selvästi auttaa Ukrainaa enemmän, ja että Natoa ei vedettäisi mukaan. Aivan sama dynamiikka liittyy JEF:iin. Muuttaako tämä Iso-Britannian laskelmia siitä, että lähetetäänkö brittisotilaita kuolemaan Suomeen? Ei, Salonius-Pasternak pelkisti .
JEF on hyvä kumppanuus Suomelle, mutta käytännön toiminnasta on vaikea tietää?
– Juuri näin. Jos kaikki maat, tai edes osa, päättäisivät että nyt pitää toimia ja lähettää etukäteen joukkoja, JEF-lipun alla aluksia esimerkiksi Gotlannin ympärille – silloin ne voisivat toimia nopeammin, koska siitä on keskusteltu ja harjoiteltu.
– Muuttaako se todellisuutta, että jotain tehdään? Epäilen paljon, etenkin tilanteessa, jossa eskalaation riski on todellinen eikä hypoteettinen, Salonius-Pasternak vastasi.
Ulkopoliittisen instituutin Salonius-Pasternakin mukaan JEF:n merkitystä ei pidä liioitella.
– Jos pari maata haluaisi ilmoittaa, että teemme tätä osana JEF:iä – retorisesti tai sisäpoliittisesta syistä – hienoa! Ei se velvoita mihinkään muuhun kuin että me harjoittelemme yhdessä, teemme yhteistyötä ja käymme poliittista dialogia. Kaikki on hyvää!
– Ei ole syytä luoda illuusiota, että JEF on enemmän kuin se on, Salonius-Pasternak tiivisti.
Suomi liittyi Iso-Britannian johtamaan JEF:iin yhdessä Ruotsin kanssa vuonna 2017. Suomen puolesta sopimuksen allekirjoitti silloinen puolustusministeri Jussi Niinistö.
JEF on osa niin sanottua Naton kehysvaltioyhteistyötä. Iso-Britannia kutsui aikanaan Suomen mukaan, koska Suomi on Naton tehostetun kumppanuuden kumppanimaa.
Suomi liittyi JEF:iin yhdessä Ruotsin kanssa vuonna 2017.
Suomi on osallistunut JEF:n harjoituksiin ja harjoituksia on järjestetty myös Suomessa.
JEF:n kymmenestä jäsenmaasta kaikki muut paitsi Suomi ja Ruotsi kuuluvat Natoon.