Puolustusvoimat on saamassa lisää rahaa – näin puolueet kommentoivat: ”Puhutaan varmasti miljardiluokasta”

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola esitti tiistaina, että puolustusmenoja voisi kaksinkertaistaa 3–4 prosenttiin bkt:sta. Ilta-Sanomat kysyi eduskuntapuolueiden ryhmänjohtajilta kantaa puolustusmenojen määrään ja aikatauluun.

10.3. 6:30

Eduskuntapuolueiden ryhmänjohtajat eivät lähde suoralta kädeltä tukemaan Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan tiistaina Ilta-Sanomien haastattelussa tekemää ehdotusta puolustusmenojen kaksinkertaistamisesta.

Aaltolan mielestä Suomen tulisi nostaa puolustusmenot 3–4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Liike nytin Hjallis Harkimo on ryhmänjohtajista ainoa, jonka mukaan ehdotus voitaisiin toteuttaa väliaikaisesti.

Suomen puolustusmenot ovat viimeisten 10 vuoden aikana olleet alle kahden prosentin luokkaa bkt:sta. Aaltolan esitys tarkoittaisi siis lähes menojen kaksinkertaistamista nykyisestä.

– Suomelle, joka on tavallaan osa eturintamaa, luonnollinen puolustustaso on lähempänä 3–4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sen nostaminen olisi järkevää Suomelle, Aaltola sanoi.

Ilta-Sanomat kysyi eduskuntapuolueilta, kuinka paljon puolustusmenoja tulisi lisätä ja millä aikataululla.

Lue lisää: Mika Aaltola nosti esiin sodan leviämisen ja Venäjän mahdollisen uhan Puolalle: ”Pelkoon ei ole syytä langeta”

Sdp:n ryhmänjohtaja Antti Lindtman ei lähtisi naulaamaan mitään lukuja kiinni vielä tässä vaiheessa.

– Selvää on se, että turvallisuusympäristön muutos tarkoittaa sitä, että Suomessa puolustusmenoja ja resursseja on syytä kasvattaa.

Hänen mukaansa etenkin nykyisessä tilanteessa tulisi kuulla asiassa ensin Puolustusvoimien oma arvio siitä, minkä he kokevat tärkeimmäksi ja kiireellisimmäksi.

– Ei niin, että poliitikot ottaisivat ensin kantaa joihinkin lukuihin ja asettaisivat raamin. Koska näemme, että maailma muuttuu todella nopeasti ja ne saattavat vanhentua nopeastikin.

Sdp:n ryhmänjohtaja Antti Lindtman muistuttaa, että Suomi on kuulunut Euroopassa kärkipäähän siinä, miten omiin Puolustusvoimiin on panostettu suhteessa bkt:hen.

Lindtmanin mukaan ensivaiheessa, vielä tämän vuoden puolella olisi panostettava valmiuteen, mikä tarkoittaa henkilöstötarpeita ja mahdollisia kertausharjoitustarpeita.

Toinen asia tärkeysjärjestyksessä on hänen mukaansa materiaalisen kyvyn varmistaminen ja ylläpitäminen. Näiden lisäksi tulisi Lindtmanin mukaan pohtia, minkälaisia mahdollisia uusia kyvykkyyksiä tarvitaan.

Perussuomalaisten ryhmänjohtajan Ville Tavion mukaan perussuomalaisilla on valmius lisätä puolustusmenoja heti, kun hallitus antaa sitä koskevan lisätalousarvion.

Hänkään ei ota tiettyihin summiin kantaa. Tavion kertoo kuitenkin pitävänsä Aaltolan esityksen suuntaa hyvänä, mutta etenisi itse hieman rauhallisemmin.

– Pidän itse siitä, että puhutaan puolustusmäärärahojen kasvattamisesta oikein reilusti. Ehdottomasti suunta kuulostaa hyvältä, Tavio kuvailee Aaltolan esitystä.

– Kaksinkertaistaminen kuulostaa äkkiseltään kuitenkin aika hurjalta.

Tavion mukaan jatkokysymys onkin se, rahoitettaisiinko lisäys pelkällä lisävelalla.

– Ei ole tunnetusti kovin kestävä tie rahoittaa kaikkea velaksi. Samanaikaisesti voisi edellyttää, että valtio alkaa samaan aikaan sopeuttamaan jotain menojaan.

Perussuomalaisten ryhmänjohtajan Ville Tavion mukaan perussuomalaisilla on valmius lisätä puolustusmenoja heti, kun hallitus antaa sitä koskevan lisätalousarvion.

Kokoomuksen ryhmänjohtajan Kai Mykkäsen mukaan Suomi tarvitsee puolustusmenoissa ryhtiliikkeen, mutta myöskään kokoomus ei ota kantaa tarkkoihin prosenttiin.

– Se on selvää, että varmasti täytyy puolustusmenoja lisätä ja puhutaan varmasti miljardiluokasta.

Mykkänen kuitenkin muistuttaa, että Aaltolan esitys tarkoittaisi viittä miljardia lisää vuodessa.

– Aaltola heittää nyt aika isoja lukuja ilman kovin seikkaperäistä perustelua. Meidän vastuullisina päättäjinä pitää huolehtia samaan aikaan puolustuksen tarpeista, mutta myös sovittaa se kaikkeen muuhun.

Kokoomuksen Kai Mykkäsen mukaan sotilasasiantuntijoiden täytyy arvioida se, mitkä asiat auttavat Suomea puolustautumaan paremmin.

Kokoomus on laatimassa parhaillaan sisäistä kartoitusta maanpuolustuksen pullonkauloista. Tähän liittyy myös kysymys siitä, miten paljon Puolustusvoimien valmiuden parantamiseen tarvitaan rahaa.

Kokoomus on myös esittänyt kertainvestointina asehankintojen aikaistamista.

Keskustan ryhmänjohtaja Juha Pylväs pitää Aaltolan esitystä melko suurena lisäyksenä ja alleviivaa myös talouden tasapainon merkitystä.

– Onhan se aika korkea. En hirttäisi itseäni numeroihin kiinni, koska budjetissa pitää pysyä myös talouskuri.

– Ei sitä vakaata talouttakaan ihan miten tahansa voi pistää uusiksi varsinkaan nyt, kun maailman tilanne myös talouspuolella rupeaa heilahtelemaan näin rajusti. Kyllä myös taloudesta pitää pitää huolta.

Pylväs kuitenkin vakuuttaa, että eduskuntaryhmä on tukemassa Puolustusvoimien määrärahatarpeita, kun asia etenee eduskuntaan.

– Emme varmasti eduskuntaryhmänä asetu poikkiteloin.

Keskustan Juha Pylväs vakuuttaa, että eduskuntaryhmä on tukemassa Puolustusvoimien määrärahatarpeita.

Vihreiden ryhmänjohtaja Atte Harjanne muistuttaa, että Suomen puolustus on hyvällä tolalla moneen muuhun maahan verrattuna.

– Mutta on perusteltua varmasti lyhyellä aikavälillä katsoa, mitä nopeita valmiuteen ja suorituskykyyn liittyviä asioita voidaan tehdä.

Pidemmän aikavälin puolustusmenojen tarve täytyy hänen mukaansa kuitenkin arvioida tarkkaan. Tarkkoihin lukuihin on Harjanteen mukaan vaikea ottaa kantaa.

– Vuosittaisessa budjetissa on todennäköisesti tarvetta kasvattaa. Mutta taso ja tarve on tarkemman arvioinnin takana. Sitä pitää nyt katsoa huolella.

Aaltolan lukuja hän kuitenkin pitää melko isona.

– Eihän maata puolusteta rahalla, mutta se toki vie rahaa ja resursseja. Kyse on siitä, miten tehdään toimia ja hankintoja, jotka parhaiten turvaavat meidän turvallisuuttamme.

Vihreiden Atte Harjanne pitää Aaltolan lukuja melko isoina.

Rkp:n ryhmänjohtaja Anders Adlercreutz ei hänkään ryhdy mainitsemaan mitään tiettyjä prosenttilukuja.

– Pidämme selvänä, että puolustusmenoja tulee lisätä, mutta mittakaavaa ei heitetä hihasta. Puolustusvaliokunnassa tulemme varmasti myös pohtimaan asiaa ja oleellista on kuulla Puolustusvoimien näkemys asiasta.

– Uskon, että olemme kyllä kaikki heränneet tarpeeseen ja huomattu, että elämme täysin muuttuneessa turvallisuusympäristössä.

Rkp:n Anders Adlercreutz on puolustusmenojen lisäämisen kannalta, mutta pitää Puolustusvoimien kantaa asiaan olennaisena.

Kristillisten ryhmänjohtaja Päivi Räsänen toteaa, ettei myöskään hänen ryhmänsä ole ottanut euro- tai prosenttimääriin kantaa. Aaltolan esittämä lisäys kuulostaa hänen mukaansa melko suurelta.

– Se kuulostaa aika paljolta, vaikka vahvistusta toki tarvitaan.

– Luotamme Puolustusvoimien asiantuntemukseen.

Joka tapauksessa kahden prosentin raja bkt:sta pitää Räsäsen mielestä ylittää jo Naton yhteensopivuuden kannalta.

Kaikkiaan Räsänen pitää puolustusmenojen lisäämistä kiireellisenä hankkeena.

– Nyt kun kriisi on päällä, niin näkisin ensisijaisena, että saataisiin melko pian tätä koskeva lisätalousarvio ja päätökset. Vie oman aikansa, että raha muuttuu turvallisuudeksi.

Päivi Räsänen (kd) näkee asiaa koskevan lisätalousarvion ja päätöksen ensisijaisena.

Liike nytin Hjallis Harkimo on ryhmänjohtajista ainoa, jonka mukaan puolustusmenoja voisi tilapäisesti nostaa 3–4 prosenttiin bkt:sta.

– Nyt kun on nämä hävittäjähankinnat ja laivahankinnat mukana. Mutta sen jälkeen, kun ne on maksettu, niin se voisi jäädä siihen 2–3 prosenttiin, Harkimo sanoo.

Liike nytin Hjallis Harkimo on ryhmänjohtajista eniten Mika Aaltolan esityksen kannalla.

Ilta-Sanomat ei tavoittanut vasemmistoliiton ryhmänjohtajaa Jussi Saramoa kommentoimaan asiaa.

Enemmistö eduskuntaryhmien puheenjohtajista kertoi jo viime viikolla Uutissuomalaisen kyselyssä kannattavansa puolustusmäärärahojen lisäämistä tämän vuoden aikana.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?