Suomi varautuu ukrainalaisten turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun – näin sisäministeri kommentoi tilannetta Venäjän rajalla

Toistaiseksi vain pieni osa Ukrainasta sotaa paenneista on hakenut turvapaikkaa Euroopan unionin maista.

Sisäministeri Krista Mikkosen mukaan yksityishenkilöille paras tapa auttaa ukrainalaisia on osallistua avustusjärjestöjen kampanjoihin.

7.3.2022 19:26

EU:n sisäministerit päättivät viime torstaina yksimielisesti niin sanotun tilapäisen suojelun direktiivin aktivoimisesta.

– Päätöksen perusteella Ukrainan sotapakolaiset saavat EU-alueella, Suomi mukaan lukien, sujuvasti oleskeluluvan vuodeksi rekisteröinnin jälkeen tilapäisen suojelun kautta, sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) kertoi tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Ukrainasta on paennut Venäjän hyökkäystä jo 1,7 miljoonaa ihmistä, joista miljoona ihmistä on Puolassa. Iso osa ihmisistä jatkaa Ukrainan naapurimaista muihin maihin.

– Me Suomessa olemme varautuneet auttamaan sekä Ukrainassa ja sen naapurimaissa edelleen olevia että tänne saapuvia pakolaisia. Olemme Suomessa nostaneet Maahanmuuttoviraston valmiustasoa ja lisänneet majoituspaikkojen määrää. Tarvittaessa avaamme kokonaan uusia vastaanottokeskuksia.

Mikkosen mukaan Maahanmuuttovirasto ei toistaiseksi tee kielteisiä turvapaikkapäätöksiä, joiden myötä ihmiset lähetettäisiin takaisin Ukrainaan.

– Viraston tilannekeskus päivystää ympäri vuorokauden.

Sisäministeri kertoi, että vain pieni osa Ukrainasta tulleista on toistaiseksi hakenut turvapaikkaa.

– Monilla ukrainalaisilla on EU-maissa perheenjäseniä, ystäviä, joiden luokse he ovat voineet viime päivinä asettua, eikä suurin osa ole tarvinnut toistaiseksi esimerkiksi apua majoitukseen.

Mikkonen arvioi kuitenkin, että Suomeen hakeutuneet ukrainalaiset saattavat myöhemmin hakea turvapaikkaa, tilapäistä suojelua tai oleskelulupaa esimerkiksi työskentelyn tai perhesiteen perusteella.

Pakolaisia Przemyslin rajakaupungin pakolaiskeskuksessa.

Sisäministeriön ylijohtaja Minna Hulkkonen kertoi, että ukrainalaiset ovat jättäneet toistaiseksi Euroopassa vain viisituhatta turvapaikkahakemusta.

– Turvapaikkatarvetta ei ole ollut alkuvaiheessa, mutta tilanne varmasti muuttuu. Arvio on se, että lähiviikkoina Ukrainasta pakenevien määrä kasvaa ja voi olla poikkeuksellisenkin suuri.

YK:n pakolaisjärjestö UNCHR:n arvion mukaan Ukrainasta saattaa paeta neljä miljoonaa ihmistä, mutta Hulkkosen mukaan suurempiakin arvioita on.

Hänen mukaansa on hirvittävän vaikea sanoa tällä hetkellä, kuinka paljon pakolaisia voisi tulla Suomeen. Maahanmuuttoviraston mukaan ukrainalaiset ovat jättäneet Suomessa 686 turvapaikkahakemusta tänä vuonna.

Ukrainalaiset voivat olla viisumivapaasti kolme kuukautta Euroopan unionin alueella.

Suomi on toimittanut Ukrainaan, Puolaan ja Moldovaan materiaalia apua siviiliuhrien auttamiseen, kuten telttoja hätämajoitusta varten sekä ensiapu- ja lääketarvikkeita.

– Yksityishenkilöille paras tapa auttaa on osallistua avustusjärjestöjen kampanjoihin. He kykenevät toimittamaan avun perille keskitetysti ja arvioimaan avun tarpeen paikan päällä, Mikkonen sanoi.

Hänen mukaansa apua tarvitsevat myös Suomeen saapuvat sotapakolaiset.

– Moni suomalainen on ilmoittanut olevansa valmis majoittamaan pakolaisia. Maahanmuuttovirasto koordinoi tätä toimintaa yhdessä SPR:n (Suomen Punainen risti) kanssa.

Avustusjärjestöt keräävät myös Suomeen tuleville materiaaliapua.

– On tärkeää, että otamme tulijat hyvin vastaan ja autamme heitä rakentamaan arkeaan täällä, ministeri sanoi.

Osa pakolaisista saapuu Lvivistä junalla Puolaan.

IS kysyi, onko Suomessa varauduttu pakolaisvirtaan Venäjältä ja kuinka todennäköistä se on.

– Kyllä me olemme tietysti varautuneet hyvin monenlaisiin erilaisiin skenaarioihin. Me tiedämme, että erilaista laajamittaista vaikuttamista muuttuneen turvallisuusympäristötilanteen vuoksi tulee. Tilannetta seurataan koko ajan ja esimerkiksi rajalla hyvin tarkkaan seurataan ja varaudutaan erilaisiin tilanteisiin, Mikkonen vastasi.

Mikkosen mukaan Venäjän ja Suomen rajalla tilanne on toistaiseksi varsin rauhallinen ja rajayhteistyö Venäjän kanssa sujuu normaalisti. Tulijamäärä on kasvanut noin parilla sadalla.

– Venäjältä junavuorot ja bussivuorot ovat olleet täynnä, mutta verrattuna normaaliaikaan ennen koronaa määrät ovat hyvin pieniä, Mikkonen kertoi.

Hänen mukaansa monet Venäjältä tulevat jatkavat matkaansa Suomesta muualle Eurooppaan.

– Jos Venäjältä tulevat hakevat turvapaikkaa, silloin on yksilöllinen arviointi heidän osaltaan.

– He voivat turvapaikkaa tietysti hakea, mutta Venäjä sinänsä on tässä vaiheessa arvioitu turvalliseksi maaksi ja silloin turvapaikkaprosessi olisi yksilöllinen tarkastelu kunkin hakijan kohdalta.

Maahanmuuttoviraston apulaispäällikkö Elina Immosen mukaan Venäjältä ei ole tullut poikkeuksellisen paljon turvapaikkahakemuksia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?