Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak uskoo Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisen yhteistyön syventämisen olevan tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin tämäniltaisen tapaamisen tärkein aihe.
– Paras arvaukseni on kahdenvälinen poliittinen ja sotilaallinen turvallisuusyhteistyön syventäminen jotenkin konkreettisesti.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi iltapäivällä Nato syventävän yhteistyötä Suomen ja Ruotsin kanssa. Jatkossa maat pääsevät mukaan kaikkiin Ukrainan sotaa koskeviin tapaamisiin.
Lue lisää: Naton pääsihteeri: Syvennämme yhteistyötä Suomen ja Ruotsin kanssa
Salonius-Pastenak vertaa toimintaa Afganistan-operaatioon liittyvään yhteistyöhön.
– Suomi oli Afganistan-operaation aikana usein mukana lähes aina, kun keskusteltiin Afganistanista. En vertaa Ukrainan sotaa Afganistaniin, mutta tällainen toimintatapa, jossa keskustelemassa on pysyvästi laajempi ryhmä kuin pelkät jäsenet, on olemassa, ja sitä ilmeisesti pystytään nyt hyödyntämään.
Natolla on lisäksi ollut jo vuosia 29+2-nimellä tunnettu yhteistyö Suomen ja Ruotsin kanssa, jota on käytetty keskusteltaessa Itämeren turvallisuuteen liittyvistä asioista.
Salonius-Pasternakin mukaan on huomionarvoista, että päätös tehtiin ulkoministeritasolla, sillä jäsenmaiden suurlähettiläistä koostuvan Naton neuvoston päätösvalta riittää isohinkin päätöksiin. Hän uskoo, että ulkoministerikokouksessa päätettiin laajemmin Ukrainan sotaan liittyvästä toiminnasta.
– Varmaan siellä keskusteltiin myös muuta ja yksityiskohtaisemmin.
Salonius-Pasernak uskoo, että Naton keskusteluissa varaudutaan jo myös tilanteeseen, jossa Ukrainan sota eskaloituu laajemmaksi kriisiksi. Tähän liittynee myös tarve tuoda strategisesti keskeiset Suomi ja Ruotsi mukaan.
– Jos näin käy, miten sitä ryhdytään lähestymään, ja Nato-tasolla mitä informaatiota jaetaan, koska ja keneen ollaan yhteydessä ihan konkreettisesti.
Lue lisää: Niinistö ja Biden tapaavat illalla – nämä aiheet saattavat nousta keskusteluun
Ulkoministerit ovat todennäköisesti pohtineet myös edelleen keinoja aselevon saamiseksi Ukrainaan ja rauhanneuvottelujen käynnistämiseksi.
Samat asiat saattavat olla esillä myös tasavallan presidentti Niinistön ja presidentti Bidenin tapaamisessa Washingtonissa myöhemmin perjantaina. Salonius-Pasternak ei usko, että mitään päätöstä Suomen Nato-jäsenyyden hakemisprosessista tullaan tekemään.
– Näkisin sen hyvin outona, jos mentäisiin niin pitkälle tässä tilanteesta.
Mahdolliseen jäsenyyteen liittyvää maaperän tunnustelua sen sijaan varmasti nähdään, vaikka siitä ei kerrottaisi julkisuuteen. Salonius-Pasternakin mielestä olisi outoa, jos Yhdysvaltain presidentti ei haluaisi tietää, mitä Nato-jäsenyyden mahdollisuudesta Suomessa ajatellaan.
– Osittain sen vuoksi, että jos tarvitsee tehdä esityötä, niin siitä on hyvä tietää. Presidentti Niinistö varmaan haluaa varmistaa, että Yhdysvaltojen puolelta Nato-ovi on auki.
”Presidentti Niinistö varmaan haluaa varmistaa, että Yhdysvaltojen puolelta Nato-ovi on auki.
Presidentti Niinistö kertoi perjantaina tavanneensa Washingtonissa kaksi republikaanisenaattoria. Salonius-Pasternakin mukaan tämä viittaa tunnisteluun, jossa Suomi haluaa tietää, tulisiko senaatilta tarvittaessa tuki Suomen Nato-jäsenyydelle. Yhdysvalloissa senaatin on vahvistettava uusi Naton jäsenmaa niin sanotulla super-enemmistöllä eli kahden kolmasosan senaattoreista tuella.
– Pahin tilanne olisi jos sitä tukea ei tulisi.
Poissuljettua ei ole sekään, että Biden kertoisi Nato-oven olevan nyt kiinni sodan vuoksi. Salonius-Pasternakin mukaan tämä kaikki on kuitenkin vain arvailua, sillä mitään tietoa keskustelunaiheista ei ole tihkunut ennakkoon.
Salonius-Pasternakin mukaan on myös mahdollista, että tapaamisessa keskustellaan Suomen ottamisesta Yhdysvaltojen merkittävien liittolaisten joukkoon. Yhdysvalloilla ei tosin tällaisia liittolaisia ole Euroopassa, sillä valtaosa maista kuuluu Natoon.
– Presidentti voisi kuitenkin tehdä sen.
Tapaamisen jälkeen saatetaan Yhdysvalloilta saada jonkinlainen julistus Suomen tukemisesta, jos maahan hyökätään.
– Ulos päin voidaan nähdä kahdenväliseen yhteistyöhön liittyviä deklaraatioita. Mieleeni tulee se, kun Biden varapresidenttinä ollessaan totesi Ruotsin olevan koskematonta aluetta.
