Euroopan unionin sisäministerit sopivat torstaina esittävänsä aktivoitavaksi vuonna 2001 laadittua direktiiviä, joka takaa sotaa pakeneville ukrainalaisille tilapäisen suojelun EU-alueella. Kyseessä on ensimmäinen toimeenpanokerta direktiivin historiassa.
Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) kertoi asiasta toimittajille torstai-illan tiedotustilaisuudessa. Mikkosen mukaan virkamiehet ja EU:n oikeusministerit käyvät esityksen juridiset ja tekniset piirteet vielä lävitse. Voimaan direktiivi astuu mahdollisesti jo huomenna perjantaina.
– Tämän on ajateltu sopivan tilanteeseen, jossa tietystä maasta tai tietyltä maantieteelliseltä alueelta apua tarvitsevia voidaan hyvin sujuvasti ja yhtenäisesti auttaa kaikissa EU-maissa, Mikkonen kertoi.
Direktiivi astuu voimaan automaattisesti vuodeksi. Jatkossa voimassaoloa voidaan pidentää kuudella kuukaudella kerrallaan. Kaikkiaan direktiivi voi olla voimassa kolme vuotta, mikäli Ukrainan tilanne pysyy epävakaana. Pakolaiset saavat oleskeluluvan ilman erillistä turvapaikkaprosessia.
Sotaa pakenevat pääsevät samalla tavalla vastaanottopalveluiden piiriin kuin turvapaikanhakijat. Heille tarjotaan majoitusta, terveydenhuoltoa ja toimeentuloa ja lisäksi heillä on oikeus koulunkäyntiin ja päivähoitoon.
– Se ero tässä on, että heillä on myös välitön oikeus työntekoon. Tämä on tietysti tärkeää. Se, että tällä hetkellä turvapaikanhakijoilla ei ole työnteko-oikeutta, on ollut monelle haaste, koska myös se, että ihmiset pystyvät itse hankkimaan toimeentuloa ja sitä kautta myös arkeensa rutiinia, on monelle tärkeää.
Mikkosen mukaan Suomi on jo valmistautunut direktiivin toimeenpanoon. Ukrainalaisten maahantulon uskotaan lisääntyvän muuttuneen lainsäädännön myötä. Toistaiseksi suurimmat pakolaismäärät ovat kohdistuneet Ukrainan rajamaihin, kuten Puolaan ja Moldovaan.
