Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen pitää tasavallan presidentin Sauli Niinistön Washingtonin-vierailua ”hyvin ladattuna”.
– Euroopassa käydään sotaa, joka monella tapaa on herättänyt hyvin ikäviä kaikuja. Tällainen matka voi olla mittasuhteiltaan jopa historiallinen. Se ei sitä välttämättä ole, mutta se kuvastaa sitä, että isoista asioista tällä hetkellä on kysymys, Himanen muotoilee.
Tasavallan presidentin kanslian mukaan Niinistö ja Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden keskustelevat perjantaina Valkoisessa talossa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, sodan vaikutuksista Euroopan turvallisuusjärjestykseen sekä Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälisestä yhteistyöstä.
Himasen mukaan ”tuntuisi oudolta, jos Suomen suhde Natoon ei olisi esillä”.
– En spekuloi sen enempää, täytyy olettaa, että keskusteluista tiedotetaan hetimmiten.
Ajatuspaja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä ennakoi, että presidenttien vierailulla keskustellaan siitä, miten Suomen Nato-jäsenyys käytännössä järjestettäisiin.
Himanen kuuluu Penttilän tavoin Nato-jäsenyyden kannattajiin.
– Luulen, että voimakas muutos (suomalaisten Nato-kannoissa) on tapahtunut ja se vahvistuu. Siitä seuraa Venäjän vastatoimi eli informaatiovaikuttaminen ja disinformaation levittäminen, se tulee lisääntymään täysin riippumatta siitä, mitä Suomi päättää tehdä. Meillä tulee olla korkea valmius vastata tähän.
Niinistö sanoi Ylen A-studiossa maanantaina, että Venäjä voisi reagoida Suomen Nato-jäsenyyteen ”laajamittaisella ilkeydellä”. Niinistö viittasi erikseen hybridiuhkiin.
– Totta kai päättäjillä on vastuu miettiä sitä, minkälaisiin Venäjän reaktioihin liittoutumispäätös voisi johtaa, mutta yhtä lailla täytyy kantaa vastuuta Suomen turvallisuudesta ja puolustuksesta. Jos tässä tilanteessa ryhtyisimme pelkäämään Venäjän reaktioita, silloin me yksinkertaisesti alistumme Venäjän diktaattiin ja se on hyvin huono lähtökohta kansallisen turvallisuuden vahvistamiselle, Himanen sanoo.
Himanen ei usko, että Venäjä reagoisi Suomen Nato-jäsenyyteen suorilla sotilaallisilla keinoilla, mutta povaa joka tapauksessa Venäjän taholta ”hyvin voimakasta” reaktiota.
– Kybersfäärissä voidaan tietojärjestelmien kautta lamauttaa erilaisia yhteiskunnan toimintoja. Erilaiset viranomaiset ja yksittäiset pankit ja maksujärjestelmät ovat olleet kohteina. Jos mennään askelta pidemmälle, voidaan nähdä, että kohteena voi olla esimerkiksi energia- tai terveydenhoitojärjestelmät. Kysymys on siitä, minkälainen kyky Suomella on suojautua tällaisia hyökkäyksiä vastaan, pitää olla hyvin pitkälle kehittyneet puolustussuunnitelmat.
Himanen toteaa, ettei Venäjän hallinto ole jättänyt epäselväksi kantaansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen.
– Ulkoministeri Sergei Lavrov on sanonut, että mikäli Ruotsi päättäisi liittyä Natoon, Venäjän täytyisi reagoida ja reagointi olisi luonteeltaan sotilaallis-teknistä. Hän on käyttänyt siis samaa termiä, joka on pyörinyt viime viikkoina julkisuudessa (Venäjän presidentti Vladimir Putin varoitti joulun alla Venäjän olevan valmis sotilaallis-teknisiin toimiin Ukrainassa). Kun Lavrovin silloista reaktioita katsoo, tulee jossain määrin kylmäävä olo. Ukrainassa näemme, että määritelmä sotilaallis-tekniset toimet pitää sisällään suoran hyökkäyssodan.
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova on puolestaan sanonut, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä olisi ”merkittäviä sotilaallis-poliittisia seurauksia".
