Presidentti Sauli Niinistön ja Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin perjantaisen tapaamisen aiheeksi saattaa nousta Suomen mahdollinen hakeminen Naton jäseneksi, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu.
Pesu arvioi Ilta-Sanomille, että pikavauhtia järjestetty tapaaminen liittyy Suomen oman turvallisuusaseman maksimoimiseen.
– Kun tällaisessa kriisissä Suomi tapaa Yhdysvaltain presidentin, niin kyllä tämä liittyy siihen että Yhdysvalloilta haetaan turvallisuuslisää. Mitä se on, sitä en pysty vielä tietämään, Pesu sanoo.
– Olen itse ollut skeptinen sen suhteen, että Suomen prosessin aloittaminen Nato-jäsenyydestä olisi kovin lyhyellä aikavälillä mahdollista. Mutta ei sekään ole täysin poissuljettua.
Jos Nato-jäsenyys nousee keskusteluissa esiin, voisi Suomi saada Bideniltä tapaamisessa Yhdysvaltojen siunauksen jäsenyydelleen.
– Meillä on nyt yhtenäinen länsi ja yhtenäinen Nato, niin silloin siinä on tilanne, jossa prosessi voidaan periaatteessa laittaa liikkeelle. Jos siinä on Yhdysvaltain presidentin tuki, niin pienempien valtioiden on vaikeaa laittaa jarruja päälle.
Naton sääntöjen mukaan jokaisen jäsenmaan on hyväksyttävä uusi hakija jäseneksi. Suomessa päätöksen jäseneksi hakemisesta tekisi eduskunta.
Niinistö tapasi keskiviikkona etäyhteyden välityksellä eduskunnan puhemiehistöä, valiokuntien puheenjohtajia ja eduskuntapuolueiden edustajia. Keskusteluissa käsiteltiin vallitsevaa turvallisuustilannetta ja sen edellyttämiä jatkotoimia.
Presidentin kanslian tiedotteen mukaan Niinistön ja Bidenin keskusteluissa ovat esillä Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälinen yhteistyö, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sodan vaikutus Euroopan turvallisuusjärjestykseen. Presidentti Niinistö on itse viimeksi tänään peräänkuuluttanut malttia ja huolellista arviointia turvallisuuteen liittyvien muutosten vaikutuksista.
Käytännön tasolla asioista ei luonnollisesti sovita kahden presidentin yhdessä tapaamisessa. Pesun mukaan on kuitenkin mahdollista, että Biden antaa Suomelle jonkinlaiset suusanalliset turvatakuut samaan tapaan kuin Ruotsille. Vuonna 2016 varapresidenttinä toiminut Biden totesi Ruotsin-vierailullaan maan olevan ”koskematonta aluetta”.
– Se olisi aika väkevä viesti. Kun tuolla tasolla asioista sovitaan, niin sormia napauttamalla ei tapahdu vielä mitään konkreettista. Tässä haetaan nyt jotain isompaa, Pesu sanoo.
– Jo itsestään se, että Biden ottaa Niinistön vastaan tällaisen myräkän keskellä, on signaali.
Pesun mukaan korkeimman tason retoriset lupaukset luovat poliittisia siteitä, vaikka kyse ei olekaan pitävistä sopimuksista.
– Joka tapauksessa kyseessä on Suomen turvallisuuspolitiikalle massiivisen tärkeä tapaaminen.
