Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n syyttäjä Karim Khan kertoi maanantaina avanneensa tutkinnan Ukrainan tapahtumista.
Tiedotteen mukaan Khanilla on tarpeeksi perusteita uskoa, että Ukrainassa on tapahtunut sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan vuodesta 2014 alkaen.
Rikokset ihmisyyttä vastaan määritellään Rooman peruskirjan artiklassa 7 ja sotarikokset artiklassa 8.
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi sanoo, että kansainvälisellä rikostuomioistuimella on toimivalta sotarikoksiin, rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja hyökkäystekoihin.
Tuomioistuimella ei kuitenkaan ole toimivaltaa Ukrainan hyökkäystapauksessa.
– ICC:llä on tuomiovaltaa vain niihin valtioihin, jotka ovat hyväksyneet ICC:n peruskirjaan 2010 tehdyn muutoksen, joka tuli voimaan kansainvälisesti vasta 2018. Ukraina ja Venäjä eivät ole hyväksyneet tätä muutosta, minkä vuoksi ICC ei voi ottaa tätä hyökkäystapausta tuomittavakseen, Koskenniemi sanoo.
Hyökkäysrikos on Koskenniemen mukaan usein yhdistettävissä poliittiseen johtoon, joka päättää laittoman hyökkäyksen tekemisestä.
ICC voi ottaa kuitenkin käsittelyyn sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan Ukrainassa, sillä maa on julistanut mahdollisuuden tähän vuonna 2015.
Sotarikos koskee Koskenniemen mukaan taistelevaa osapuolta ja se voi tarkoittaa esimerkiksi antautuneen sotilaan surmaamista. Tähän siis vaaditaan aktiivista toimijuutta sotarintamalla, mihin esimerkiksi Vladimir Putin ei syyllisty.
Siviiliväestöön kohdistuvissa rikoksissa, eli rikoksissa ihmisyyttä, vastaan vastaajina ovat Koskenniemen mukaan tavallisesti sotilaat tai sotilasjohtajat.
– Tyypillisesti syytettynä voisi olla sotilasjohtoon kuuluva henkilö tai henkilöitä, jotka ovat määränneet esimerkiksi raketin ampumisesta siviilikohteeseen.
Koskenniemi sanoo, että esimerkiksi Putinin saattaminen oikeuden eteen on todella vaikeaa.
– Silloin pitäisi pystyä osoittamaan, että hän on antanut ohjeet tai jollakin tavalla muutoin antanut ymmärtää, että sotilaiden tulisi suorittaa taistelijoihin tai siviileihin kohdistuvia laittomia tekoja.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen menettelyn lisäksi on kaksi muuta tapaa, joilla venäläistä valtionjohtoa tai sotilasjohtoa voi saattaa oikeuden eteen.
Venäjä on saattanut voimaan Geneven sopimukset, joihin kuuluu muun muassa sopimus siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana.
– Venäjän viranomaisten tulisi itse aloittaa tutkinta siitä, ovatko venäläiset sotilaat tai sotapäälliköt ryhtyneet tällaisiin [laittomiin] toimiin. Se on periaatteessa mahdollista, mutta tiedämme hyvin, ettei Venäjällä toimita sillä tavalla, Koskenniemi sanoo.
– Toinen mahdollisuus on se, että rikoksiin syyllistynyt saadaan tuomiolle jossakin sellaisessa maassa, jonka kansallisessa oikeudessa on kriminalisoitu nämä rikokset niin sanottuina universaalirikoksina. Monet maat, Suomi mukaan lukien, ovat näin tehneet.
ICC ei ole vielä määritellyt tutkinnan kohteina olevia henkilöitä. Koskenniemi muistuttaa, että syyttäjäviranomaisen täytyy toimia puolueettomasti.
– Tutkinnassa ei voida sulkea pois, että rikoksia myös Ukrainan toimijoiden taholta on suoritettu.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen sotarikostutkinta Ukrainassa tulee olemaan Koskenniemen mukaan monivaiheinen ja pitkä prosessi.
– Ei se nopeasti pääty, ja on poliittisesti hyvin vaikeaa viedä sitä eteenpäin.
Koskenniemi arvioi, että alustava tutkinta voidaan saada muutaman kuukauden sisällä valmiiksi. Alustavan tutkinnan jälkeen syyttäjä katsoo, onko perusteltua osoittaa, että rikoksia on tapahtunut. Samalla katsotaan, mitkä tahot ovat syyllisiä osoitettuihin rikoksiin.
Jos rikoksia on osoitettu tapahtuneen, voidaan varsinainen tutkinta kansainvälisen tuomioistuimen jaoston päätöksestä aloittaa.
– Varsinaisen tutkinnan suorittaminen – ja onko se helppoa vai vaikeata – riippuu aika paljon siitä, pääsevätkö tutkijat paikan päälle ja millä tavalla Venäjän asevoimat ovat tai eivät ole valmiita yhteistyöhön.
Jos ICC päättää käynnistää tutkinnan ja todistusaineistoa tutkittavien henkilöiden toiminnasta on, voidaan tutkittavista antaa kansainvälinen pidätysmääräys. Koskenniemen mukaan tällä on konkreettisia seurauksia tutkittaville.
– Syytetyksi joutuvat henkilöt eivät pääse liikkumaan Venäjän alueelta pois. Heidän mahdollisuutensa matkustaa tulee dramaattisesti rajatuksi.
Ukraina on allekirjoittanut Rooman sopimuksen, mutta ei ratifioinut eli saattanut sitä voimaan. Tämän vuoksi ICC tarvitsee Ukrainan mandaatin, jotta se voi toimia Ukrainan maaperällä.
Kansainvälisellä rikostuomioistuimella on käynnissä 16 aktiivista tutkintaa ja neljä alustavaa tutkintaa. Suurin osa ICC:n aiemmista tutkinnoista on kohdistunut afrikkalaisiin ja myös nyt käynnissä olevissa tutkinnoissa osallisina on kahdeksan Afrikan valtiota.
Myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on kerännyt ja analysoinut digitaalista materiaalia Ukrainan sodasta.
Lue lisää: Amnesty tutki Ukrainan sodan kuvia ja videoita: Iskut siviileihin voivat osoittautua sotarikoksiksi
Järjestö kertoi tiistaina Twitterissä, että sen keräämän aineiston mukaan Ukrainaan kohdistuneet iskut ovat tappaneet ja haavoittaneet siviilejä.
Amnesty Internationalin mukaan iskut rikkovat kansainvälistä oikeutta, ja ne voivat osoittautua sotarikoksiksi.