Ylen tuore Nato kysely on todella historiallinen: Sen mukaan enemmistö eli 53 prosenttia suomalaisista kannattaa Suomen liittymistä sotilasliitto Naton jäseneksi.
Naton kannattajilla ei ole yhdessäkään relevantissa kyselyssä ollut aikaisemmin enemmistöä.
28 prosenttia suomalaisista vastustaa ja 19 prosenttia on kannastaan epävarmoja.
”Suomen kansa osaa lukea tilannetta. Itänaapuria saa pelätä. Syystä. Tukea tarvitaan.
Taloustutkimus aloitti Ylelle tekemänsä kyselyn materiaalin keräämisen viime viikon keskiviikkona. Torstaina Venäjä aloitti avoimen hyökkäyksen.
Jos arvata saa, seuraavassa kyselyssä Naton kannatus sen kuin kasvaa.
Suomen kansa osaa lukea tilannetta. Itänaapuria saa pelätä. Syystä. Tukea tarvitaan.
Nyt kysymys Nato-jäsenyyden hakemisesta lepää maan ulkopoliittisen johdon harteilla. Miten nopeasti kelkka kääntyy? Vai kääntyykö?
Miten nopeasti hakemus saadaan sisään ja Suomelle jäsenyysprosessin ajaksi Naton 5. pykälän mukaiset turvatakuut?
Hallituksen turvallisuuspoliittinen valiokunta eli tp-utva on epäilemättä jo keskustellut asiasta presidentti Sauli Niinistön johdolla. Ihme olisi, ellei.
Yle vertaa kyselyään aikaisempaan, vuoden 2017 tilanteeseen. Silloin Natoa kannatti vain 19 prosenttia.
Viime tammikuussa MTV:n kyselyssäkin Naton kannatus jäi 30 prosenttiin.
– Asetelma on kirjaimellisesti keikahtanut päälaelleen. Käytännössä kannattajien ja vastustajien lukemat ovat vaihtaneet paikkaa, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen sanoo Ylen haastattelussa.
Kuten onkin. Asenteen muutosvauhti on hurjaa, mutta niin myös maailman muuttuminen.
Eduskuntapuolueista vain vasemmistoliiton kannattajissa on enemmän Nato-jäsenyyden vastustajia kuin puolustajia.
Myös Ruotsia seurataan. Jos Ruotsi hakisi Naton jäsenyyttä, Naton kannatus nousi 66 prosenttiin. Ruotsissakin Naton kannatus lisääntyy.
Entä kansanäänestys? 41 prosenttia kannattaa, 48 prosenttia vastustaa.
Presidentti Niinistö on ollut kansanäänestyksen kannalla, mutta tilanteet elävät. Onko kohta niin kiire, ettei kansanäänestykseen ole aikaa?
Jos ylin valtiojohto kannattaa jäsenyyttä, silloinkin Naton kannatus nousisi 63 prosenttiin.
Sitä ei enää näköjään tarvitsisi pelätä, etteikö kansa jäsenyyttä kansanäänestyksessä tukisi.
Kuten sanottu, poliitikot lukevat Ylen gallupia tarkoin katsein.
Tilanne on uusi, vanhoihin puheisiin ei kannata hirttäytyä.
Jos joku poliitikko on joskus vastustanut Natoa, ja nyt kääntää kelkkansa, siitä on turha ketään ainakaan syyllistää. Politiikoilla on varaa muuttaa mieltään, jos kansakin muuttaa.
Yksi käyttökelpoinen vaihtoehto olisi mm. europarlamentaarikko Heidi Hautalan (vihr) esittämä ajatus, että kaikki EU-maat, siis ne, jotka eivät ole Naton jäseniä, liittyisivät sotilasliittoon yhtä aikaa.
Turvallisuuspoliittinen asetelma on kokemassa viikon sisään siis suurempia muutoksia kuin koko sotien jälkeisenä aikana.
Mahtoikohan Venäjän presidentti Vladimir Putin tietää, mitä ja millaisia voimia hän sai liikkeelle hyökätessään Ukrainaan.
Putin on entistäkin yksinäisempi, ja muut hakevat turvaa toisistaan.
Suomen asemasta on turha enää jankuttaa. Suomi on EU:ssa ja kun suhteet ovat jo nyt sillä tolalla, että maat katkaisevat lentoliikenteen ja kaupan, tieltä ei ole perääntymistä.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg pitää ovea auki. EU-maiden johtajien nolot viime hetken reissut Moskovaan ja siellä mahdollisesti pidetyt välipuheet Naton laajentumisesta, jos sellaisia edes oli, varmaan jo unohdettu.