Historiallinen päätös: Suomi lähettää aseita Ukrainaan – Marin: ”Päätökset ovat olleet kaikissa vaiheissa yksimielisiä”

Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan aseavussa on huomioitu Suomen oman puolustuksen tarpeet, mutta selvitetty myös sitä, minkälaista apua Ukraina tarvitsee.

28.2.2022 19:23

Suomi teki tänään maanantaina historiallisen päätöksen lähettää aseita sota-alueelle Ukrainaan. Kyse on 2 500 rynnäkkökivääristä, 150 000 patruunasta, 1 500 kertasingosta ja 75 000 taistelumuonapakkauksesta.

– Tarkkoja mallitietoja emme julkista, mutta sanotaan, että kyllä se aivan käypää materiaalia on kaikki, mikä tästä eteenpäin lähtee, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) sanoi tänään maanantaina tiedotustilaisuudessa.

– Kaiken kaikkiaan luonnehtisin pakettia sanomalla, että se on yleisen pohjoismaisen linjan mukainen.

Kaikkonen lisäsi vielä, etteivät Suomi ja Ruotsi suunnittele kuitenkaan sotilaiden lähettämistä Ukrainaan.

Tuki myönnetään kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevan lain puitteissa ja vastaava viranomainen on puolustusministeriö. Puolustusministerin mukaan pakettia on rakennettu vielä tämän päivän aikana.

– Tässä on huomioitu meidän oman puolustuksen tarpeet, mutta selvitetty myös sitä, minkälaista apua Ukraina tarvitsee, Kaikkonen sanoi.

Hänen mukaansa Ukrainaan lähetettävät aseet ovat varastomateriaalia. Ainakin kertasingot, komposiittikypärät ja luotiliivit tullaan korvaamaan lähitulevaisuudessa.

Hallitus kertoi jo sunnuntaina, että Suomi lähettää Ukrainaan 2 000 luotisuojaliiviä, 2 000 komposiittikypärää, 100 kappaletta paareja sekä kaksi ensihoitoaseman varustusta.

Eilen päätetty paketti lähtee Kaikkosen mukaan matkaan tällä tietoa huomenna ja aseapu keskiviikkona. Turvallisuussyistä hän ei suostunut kertomaan sen tarkempia tietoja toimituksista.

– Yleisesti voi sanoa, että Puola on tässä keskeisessä roolissa ja Puolan kautta materiaali viedään Ukrainan puolelle. Tavara pyritään saamaan perille niin nopeasti kuin mahdollista.

Suomen periaate on pitkään ollut, ettei se vie aseita sotaa käyviin maihin. Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan, että "Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin".

Viikonlopun aikana yleiseurooppalainen linja teki kuitenkin täyskäännöksen, kun EU-maat yksi toisensa jälkeen ilmoittivat aseellisesta avusta viime torstaina Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Ukrainalle.

Myös EU:n ulkoministerit päättivät viikonloppuna aseellisen avun toimittamisesta Ukrainalle Euroopan rauhanrahaston kautta yhteensä 450 miljoonan euron edestä.

Kaikkosen mukaan varsinkin Saksan ja Ruotsin suunnanmuutokset oli Suomenkin kannalta merkittävä.

Saksa lähettää Ukrainaan tuhat panssarintorjunta-asetta sekä 500 Stinger-ilmatorjuntaohjusta. Suomen painetta kasvatti entisestään Ruotsin päätös lähettää Ukrainaan 5 000 panssarintorjunta-asetta ja muita sotilaallisia suojavälineitä.

Edellisen kerran Ruotsi on lähettänyt aseita aseelliseen konfliktiin vuonna 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.

Valtioneuvoston eilen sunnuntaina järjestetty ylimääräinen istunto oli alun perin määrä järjestää vasta tänään maanantaina, mutta päätöksiä nähtiin tarpeelliseksi kiirehtiä ja aikaistaa istuntoa.

Hallituspuolueiden kesken vallitsi kuitenkin jo tuolloin yksimielisyys siitä, että Suomenkin tulee antaa Ukrainalle aseapua. IS:lle kerrotaan hallituslähteistä, että valtioneuvosto päätti jo sunnuntaina siirtää mahdollista asevientiä koskevat päätökset välittömään valmisteluun.

Puolustusvoimat on IS:n tietojen mukaan selvittänyt aseiden vientiä ja suorittanut riskiarviointia koko viikonlopun ajan.

Pääministeri Sanna Marin (sd) vakuutti tiedotustilaisuudessa, että hallituksen päätökset aseviennistä olivat yksimielisiä.

– Päätökset ovat olleet kaikissa vaiheissa yksimielisiä.

– Eilen keskustelu oli hyvin yksimielinen. Siinä ei kukaan esittänyt valitulle linjalle poikkipuolista sanaa.

Ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntaa tiedotettiin asiasta tänään ennen kuin valtioneuvosto ja tasavallan presidentti tekivät asiassa päätöksen.

Marin kertoo hallituksen keskustelleen tänään myös EU:n suunnitelmista myöntää sotaa paenneille ukrainalaisille kolmen vuoden oikeus työskennellä unionin alueella.

– Mielestäni on tärkeää, että tässä haetaan EU:n yhteistä linjaa. Ja sen takana me voimme sitten seistä.

Juttua päivitetty kauttaaltaan kello 19:36 ja 19:52

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?