Pääministeri Sanna Marin (sd) kertasi keskustelualustuksessaan samoja asioita kuin tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi aiemmin tänään.
– Venäjän presidentti Vladimir Putinin päätös tunnustaa Ukrainalle kuuluvat Donetskin ja Luhanskin alueet itsenäiseksi rikkoo vakavasti kansainvälistä oikeutta ja Euroopan turvallisuuden perusperiaatteita. Suomi tuomitsee Venäjän yksipuoliset, Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta loukkaavat toimet, Marin totesi puheensa aluksi.
Marin sanoi, että EU tullee tänään asettamaan pakotteita Venäjää vastaan.
– Suomi vastaa Venäjän toimiin osana EU:ta. Suomi on johdonmukaisesti korostanut, että EU:n tulee olla valmis vastaamaan yhtenäisesti, vahvasti ja määrätietoisesti tilanteen vaatiessa.
– EU valmistelee parhaillaan toimia Venäjälle vastaamiseksi. Näitä on koordinoitu läheisten kumppanien ja etenkin Yhdysvaltojen kanssa. EU:n ulkoministerit kokoontuvat vielä tänään keskustelemaan vastatoimista, joita olemme valmiita asettamaan Venäjää vastaan, Marin kertoi.
Lue lisää: Pääministeri Marin: Suomeen ei kohdistu uhkaa – ”Tukea Ukrainalle tullaan laajentamaan”
Eduskuntapuolueet pitivät Marinin puheenvuoron jälkeen omat parin minuutin puheenvuoronsa Venäjän toiminnasta.
Kaikilla puolueilla oli kutakuinkin sama tilannekuva ja analyysi tapahtuneesta.
Antti Lindtman.
– Eduskuntaryhmämme tukee tässä vakavassa tilanteessa tasavallan presidentti Niinistön ja Sanna Marinin hallituksen kannanottoja ja linjauksia, ryhmäjohtaja Antti Lindtman (sd) sanoi.
Jouni Ovaska.
– Keskustan eduskuntaryhmä tuomitsee Venäjän yksipuoliset, Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta loukkaavat toimet. Vakavasta tilanteesta huolimatta on kuitenkin pyrittävä pitämään yllä keskusteluyhteys. Tosin emme tiedä, onko Venäjällä aikomustakaan aidosti neuvotella, kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk) totesi.
Vihreät nosti EU:n pakotteiden lisäksi esille Venäjän energiahankkeet Euroopassa, ja etenkin Fennovoiman ydinvoimahankkeen Suomessa.
Atte Harjanne.
– Riippuvuudesta Kremlin valtaa tukevaan energiaan on päästävä eroon. Turvallisuuden kannalta kriittisiä venäläistaustaisia hankkeita EU:ssa on nyt arvioitava hyvin kriittisesti. Tähän liittyen olisi tärkeää kuulla, millä tavalla hallitus aikoo tarttua puolustusministeriön aloitteeseen teettää riskianalyysi Fennovoiman ydinvoimahankkeesta, ryhmäjohtaja Atte Harjanne (vihr) kyseli.
Pääministeri Marin vastasi Harjanteelle, että TEM tekee Fennovoiman ydinvoimalasta myös turvallisuusnäkökulmasta riskiarvion.
Kokoomus puolestaan puhui Nato-jäsenyyden puolesta. Puolue on kannattanut Nato-jäsenyyttä vuodesta 2006.
Elina Valtonen.
– Se vahvistaisi Suomen puolustusta, voimistaisi Euroopan yhteistä turvallisuutta ja toisi ennakoitavuutta lähialueillemme. Nyt on aika ryhtyä rakentamaan polkua kohti Suomen Nato-jäsenyyttä, kansanedustaja Elina Valtonen (kok) totesi.
Yksikään muu puolue kuin kokoomus ei ole ottanut kantaa Nato-jäsenyyden puolesta.
Pääministeri Marin oli puolen tunnin keskustelun jälkeen toimittajien tentattavana.
Marinilta kysyttiin tarkennusta Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen, ja Marin ei nähnyt nyt aihetta jäsenhakemukselle.
– Suomella on aina mahdollisuus arvioida Nato-jäsenyyden hakemista, haluammeko näin toimia myös muuttuneessa kansainvälisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Kyllä meillä tätä arviointia on mahdollisuus tehdä, mutta kuten aiemmin presidentti on todennut: Tilanne, joka nyt on käsillä, se ei kohdistu Suomeen.
– Suomeen ei kohdistu akuuttia turvallisuuspoliittista uhkaa, päinvastoin. Meidän rajojen lähettyvillä on vähemmän henkilöitä kuin aikaisemmin. Tilanne on nyt Ukrainassa ja osoitamme täyttä tukea tukea Ukrainalle. Suomella on aina mahdollisuus arvioida omaa turvallisuuspoliittista tilannettaan ja Nato-jäsenyyden hakemista. Tällaista keskustelua ei tällä hetkellä kuitenkaan käydä, Marin sanoi.
Hallitus antaa eduskunnalle huomenna aiemman suunnitelman mukaisesti pääministerin ilmoituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.