Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut. Keskeisintä on hänen mukaansa nyt se, että sotilaalliselta toiminnalta pidättäydyttäisiin.
Varsinaisia Venäjän sotaisia toimia ei hänen mukaansa ole Ukrainassa vielä nähty.
– Mutta se seikka, että maa lähettää toisen maan alueelle sotavoimia on tietysti teorian mukaan jo sinänsä lähellä sotatilaa, Niinistö sanoo.
Ukrainan kriisissä tapahtui eilen ratkaiseva käänne, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin tunnusti Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyden ja määräsi sen jälkeen venäläisjoukot alueelle.
Venäjän toimintaa Niinistö kuvailee johdonmukaisen epäjohdonmukaiseksi.
–Sitä ei kukaan oikein pysty ennakoimaan. Saattaa olla, että koko irrationaalisuus onkin rationaalista. Toimitaan siis hyvin tietoisesti irrationaalisesti, jotta saadaan syntymään hämmennystä.
– Meidän on ollut vähän vaikea seurata Venäjän peliliikkeitä tai sanoa sitä, onko Venäjällä aikomustakaan enää neuvotella.
Mikäli Venäjä ryhtyy laajentamaan sotatoimiaan Ukrainan alueella, jännittää tämä hänen mukaansa lännen välejä Venäjän äärimmilleen.
– Päädytään kylmempään kuin kylmän sodan vuosina. Ja varmasti pitkäksi aikaa, Niinistö sanoi.
Niinistö uskoo, että jonkinasteisia Venäjän vastaisia pakotteita on vielä tänään tiistaina suunnitteilla ja päätettävänä. Hän ei tahtonut kuitenkaan lähteä kommentoimaan pakotteiden sisältöä tarkemmin vielä tässä vaiheessa.
Niinistö uskoi pakotetilanteen myös elävän sen myötä, jos Venäjä ryhtyy sotatoimiin.
– Pidän todennäköisenä, että pakotteissa tapahtuu portaittaista kehitystä riippuen siitä, miten tilanne mahdollisesti muuttuu. Venäjän toimi laukaisee nyt ensimmäisen portaan. Näin ainakin itse ajattelisin.
EU ja Suomi ovat ilmoittaneet, etteivät ne hyväksy Venäjän toimia, ja kertoneet vastaavansa Venäjälle myöhemmin julkistettavilla pakotteilla.
Niinistö kuitenkin painotti tänään tiistaina tiedotustilaisuudessa, että Suomeen ei kohdistu minkäänlaista uhkaa, ei sotilaallista eikä muutakaan.
– Meidän kannattaa nyt muistuttaa itsellemmekin, että tämä ei nyt meitä välittömästi millään tavalla koske.
– Me olemme ajan tasalla ja kaikin puolin valmiita.
Koko Itämeren alue tuntuu hänen mukaansa hyvin rauhalliselta.
– Uskon, että voimme tähän luottaa, Niinistö sanoo.
Hän myös huomautti, että venäläisen sotilaallisen varustelun määrä on Itämeren alueella vähenemään päin. Puolustusvoimissa on Niinistön mukaan tarkoin seurattu tilannetta ja ryhdytty tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Niinistö myönsi, että Venäjän toimilla on kuitenkin vaikutuksensa myös Suomen ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin.
– Totta kai se vaikuttaa siihen, miten Venäjään ylipäätään suhtaudutaan. Mitään konkreettista muutosta ei ole näkyvissä kuitenkaan ollut, Niinistö sanoi.
Niinistö kertoo, ettei ole ollut Putiniin yhteydessä tilanteen kärjistymisen jälkeen.
– Pidän tärkeänä, että keskusteluyhteys säilyy, hän sanoi. Meidän intressissämme on kuitenkin pysyä selvillä siitä, mitä Venäjä ajattelee.
– Mutta kyllä se sävy saattaa nyt olla vähän toinen, hän kuvaili kahdenkeskeisiä välejään Putiniin.
Viime aikoina Suomessa on puhuttanut myös mahdollisuus antaa Ukrainalle aseellista apua. Ukraina on pyytänyt Suomelta aseellisen avun toimittamista. Niinistön mukaan myös tästä on käyty keskustelua tänään tiistaina.
Niinistö viittasi Viron esittämään pyyntöön Suomen sille myymien tykkien luovuttamisesta eteenpäin Ukrainaan.
– Minusta se asettuu hieman eri mittarille kuin jos ajateltaisiin Suomen suoraa asevientiä. Nämä aseet ovat kulkeneet monen käden kautta historiansa aikana. Meillä ei ole mitään omintakeista intressiä pitää niistä kiinni, hän sanoi.
Suomi on aiemmin päättänyt taloudellisen avun antamisesta maalle. Niinistön mukaan pohdinnassa on myös Suomen kanta osallistumisesta resilienssirahastoon, jonka kautta esimerkiksi Ruotsi ja Norja ovat antaneet tukea Ukrainalle.
Lue lisää: TS: Suomalaisia taistelijoita on lähtenyt Ukrainan ja Venäjän riveihin
Juttua täydennetty kauttaaltaan kello 14:16