Heidi Hautala: Naton tulisi kutsua kaikki siihen kuulumattomat EU-maat jäsenikseen

Vihreiden europarlamentaarikot kertovat näyttävänsä Suomen Nato-jäsenyyden hakemiselle vihreää, tai ainakin keltaista valoa.

Hautala yhtyy sotatieteen tohtorin, kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniaisen ajatukseen, jonka mukaan Naton tulisi kutsua kaikki puolustusliittoon kuulumattomat maat jäsenikseen.

16.2. 19:26

Vihreiden europarlamentaarikot Heidi Hautala, Ville Niinistö ja Alviina Alametsä kertovat näyttävänsä kaikki keltaista tai vihreää valoa Suomen Nato-jäsenyyden hakemiselle.

Hautala kertoo tervehtineensä ilolla Helsingin Sanomien mielipide-palstalla Natosta kirjoittaneen sotatieteen tohtorin, kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniaisen ajatusta, jonka mukaan Naton tulisi kutsua kaikki puolustusliittoon kuulumattomat maat jäsenikseen.

Tällöin minkään EU-jäsenmaan ei tarvitsisi erikseen anoa jäsenyyttä.

– Minusta siinä oli ideaa. Syy, minkä takia EU on vähän taustalla keskusteluissa, jotka enemmän koskettavat Natoa, Yhdysvaltoja ja Venäjää on se, että kuusi EU-maata ei ole Naton jäseniä, Hautala sanoi eilen tiistaina Strasbourgissa.

Hautalan kannasta uutisoi aikaisemmin myös MTV Uutiset.

EU:n jäsenvaltioista Naton ulkopuolella ovat vain Suomi, Ruotsi, Itävalta, Irlanti, Malta ja Kypros.

– Se oli raikas uusi näkökulma tähän keskusteluun, jolloin EU olisi instituutiona enemmän mukana näissä keskusteluissa, Hautala sanoo.

Hän toteaa, että Venäjän reaktio Suomen Nato-jäsenyyden hakemiseen on arvaamaton, ja Kanniaisen ajatus pehmentäisi sitä aika paljon.

– Miten voikin keksiä noin nerokkaan idean.

Alametsä tunnustaa näyttävänsä jäsenyydelle vihreää valoa. Niinistö ja Hautala julistautuvat keltaisen valon näyttäjiksi.

– Suomella pitää olla kyky käydä aktiivista Nato-jäsenyyden keskustelua. Tarvittaessa hakea enemmistöä nopeallakin aikavälillä. Maailma on siirtynyt siihen suuntaan, että passiivinen Nato-optio, ei enää riitä, Niinistö sanoo.

Hänen mukaansa Suomen on syvennettävä EU:n puolustusyhteistyötä sekä kahdenvälistä pohjoismaista puolustusyhteistyötä.

– Ja tunnistaa, että tämä syventäminen tekee koko ajan todennäköisemmäksi, että joku päivä me olemme Naton jäseniä ja olemme valmiita siihen keskusteluun.

Mepit kuitenkin myöntävät, että Nato-jäsenyyden hakeminen voi vaikuttaa jonkun mielestä ristiriitaiselta, sillä vihreät on taustaltaan rauhan, kansainvälisten oikeuksien ja pasifismin liike.

– On tärkeää tunnistaa, että vaikka me harkitsisimme Nato-jäsenyyttä, niin senkin jäsenenä voi toimia ydinaseriisunnan eteen, Niinistö sanoo.

– Idealistisia arvojaan voi edistää parhaiten, kun on reaalipoliittinen ymmärrys siitä, minkälaisessa maailmassa ja toimintaympäristössä elämme.

Alametsä on samaa mieltä.

– Koen itse myös olevani pasifisti, olen ollut rauhanvälitystyössä, rauhanliikkeessä ja samaan aikaan kannatan Nato-jäsenyyttä.

– Mutta me olemme niin hankalassa geopoliittisessa tilanteessa. Ja se, että me voimme edistää näitä arvoja, edellyttäisi että saisimme vahvaa selkänojaa joko EU:sta tai Natosta.

Alametsä myöntää myös, että Natossa on haittapuolia.

– Mutta meillä tällä hetkelläkin osallistuu sotilaita erilaisiin yhteistyöoperaatioihin Naton kanssa. Meillä on ollut menehtyneitä ja haavoittuneita sotilaita Afganistanissa. Näitä käytetään usein argumenttina, että Natoon ei pitäisi mennä, mutta käytännössä olemme näissä jo monessa mukana. Mutta turvatakuuta meillä ei ole.

Vihreät on keväällä päivittämässä poliittisen tavoiteohjelmansa, jossa myös Nato-kantaa voidaan päivittää. Tämänhetkinen kanta on se, että vihreät tarkkailee toimintaympäristön muutosta, mutta nykyisissä olosuhteissa se ei kannata jäsenyyttä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?