Ovatko Korkman ja Haukio presidenttipelin villit kortit? IS selvitti, ketkä puolueiden ulkopuoliset ehdokkaat vetoavat äänestäjiin

Ilta-Sanomien teettämässä kyselyssä yksi oli ylitse muiden presidenttiehdokkaaksi puolueiden ulkopuolelta.

Keitä puolueiden ulkopuolisia ehdokkaita voisit äänestää presidentiksi 2024? Taloustieteilijä Sixten Korkman vetosi kansaan eniten.

18.2. 5:00

Taloustieteilijä Sixten Korkman, 74, olisi hyvä ehdokas presidentinvaaleissa.

Taloustutkimus kysyi IS:n pyynnöstä keitä puolueiden ulkopuolelta tulevia ehdokkaita voisit kuvitella äänestäväsi vuoden 2024 presidentinvaaleissa – ja Korkman oli kyselyn suhteellisen ylivoimainen ykkönen.

Korkmania voisi ajatella äänestävänsä 18 prosenttia suomalaisista.

Kyselyssä vastaajille annettiin 23 tunnetun suomalaisen nimet. Korkmanin jälkeen kakkoseksi nousi rouva Jenni Haukio (14 %) ja kolmanneksi Puolustusvoimien ex-komentaja Juhani Kaskeala (12 %).

Korkman, Haukio, Kaskeala – kansan suosikit presidenttiehdokkaiksi, kun eteen annettiin 23 nimeä politiikan ulkopuolelta.

Korkmanin presidenttiehdokkuudelle keltaista valoa näyttivät etenkin ylemmät toimihenkilöt (28 %), puolet Rkp:n äänestäjistä ja melkoinen joukko niin kokoomuksen (26 %) kuin Sdp:n (22 %) äänestäjistä.

– Jännä juttu, että talousmies viehättää suomalaisia presidentiksi. Korkman nousee selvästi muiden yläpuolelle. Pidättyväisyys on hyve, kaikkein vähiten suomalaiset haluavat politiikan rokkistaraa presidentiksi.

– Ei haluta kansanvillitsijää eikä räväkän linjan vetäjää. Kyse on suorasta kansanvaalista, ja kysely kertoo, minkälaisena henkilönä suomalaiset näkevät presidentin, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen kertoi.

Korkmanin kannatus on samaa luokkaa kuin kokoomuksen ja Sdp:n mahdollisten poliitikkoehdokkaiden kannatus.

Lue lisää: IS:n presidenttikyselyssä kaksi ehdokasta karkumatkalla – kokoomuksen pakka sekaisin

Korkman sai samat 18 prosentin lukemat kuin esimerkiksi Petteri Orpo (kok) ja Jan Vapaavuori. Hän jäi vain 2–3 prosenttiyksikköä Alexander Stubbin (kok), Jutta Urpilaisen (sd) ja Eero Heinäluoman (sd) mahdollisesta presidenttikannatuksesta tällä hetkellä.

– Jos listalla olisi ollut vähemmän nimiä kuin 23, Korkmanin luku olisi voinut olla vielä suurempi. Korkmanin 18 prosenttia on todella kova, Rahkonen sanoi.

Taloustieteilijä Sixten Korkman sai presidenttikyselyssä kutakuinkin saman verran kannatusta kuin kokoomuksen ja Sdp:n eturivin poliitikot.

Rouva Jenni Haukio on tasavallan presidentin puolisona pysynyt taustalla. Toisin kuin muun muassa ulkoministerinä toiminut Hillary Clinton, Haukio ei ole millään lailla ottanut aktiivisesti kantaa päivänpolttaviin kysymyksiin.

Parhaimman, vähän yli 20 prosentin kannatuksensa Haukio sai alle 25-vuotiailta, turkulaisilta ja kokoomuksen äänestäjiltä.

Jenni Haukio.

– Hän on pitänyt aika matalaa profiilia eikä ole osallistunut presidentin tehtäviin. Hän on kirjailija ja runoilija. Onko presidentillisyyttä häneen tarttunut, kun hän on elänyt ja nähnyt läheltä presidentin touhuja yli kymmenen vuoden ajan? Rahkonen sanoi.

– Totta kai hän on tunnettu. Tietyllä tavalla matalan profiilin hillityt henkilöt tuppaavat kyselyssä nousemaan, Rahkonen jatkoi.

Haukion (14 %) kannoilla ollut ex-komentaja Juhani Kaskeala (12 %) oli myös yllättävän suosittu, semminkin kuin hän on jäänyt eläkkeelle 2009 ja hänen jälkeensä virkaa hoitaa jo kolmas Puolustusvoimain komentaja.

Juhani Kaskeala.

– Hänet muistetaan edelleen. Ei hän ole ollut pitkään aikaan esillä. Yli kymmenen prosentin kun pääsee näissä karkeloissa, se on aikamoinen suoritus, Rahkonen totesi.

Muut listalla olleet 20 politiikan ulkopuolista nimeä jäivät alle kymmenen prosentin kannatuksen mahdollisina presidenttiehdokkaina.

Mahdollisena presidenttiehdokkaana on spekulaatioissa keikkunut Washingtonin-lähettiläs Mikko Hautala. Kyselyn mukaan vain viisi prosenttia suomalaisista voisi harkita Hautalan äänestämistä.

– Ei ole haku virkaan, vaan suora kansanvaali. Viranhaussa ei aina osaaminen ole ykköskriteeri, vielä vähemmän se on suorassa kansanäänestyksessä. Jos kannatus on nyt viisi prosenttia, se ei ole kohtalo, kun mitään kampanjointia ei ole tehty, mutta kello käy, Rahkonen muistutti.

– Tärkeää on tunnettuus. Hautala tunnetaan eliittiporukan piirissä ja on varmasti osaava. Pohjat olisivat kunnossa, mutta hän ei ole tarpeeksi tunnettu kahvipöydissä ympäri Suomen. Twitter-kuplassa tehdyt pohdinnat vaikka Mikko Hautalan pätevyydestä eivät vielä riitä suorassa kansanvaalissa. Ehdokasta pitäisi alkaa nostaa tosi voimakkaasti markkinoinnilla, Rahkonen jatkoi.

Mikko Hautala toimii Suomen suurlähettiläänä Washingtonissa.

Kokoomuksen ehdokasahdinko presidentinvaaleissa näkyi myös tässä tutkimuksessa. Kokoomuksen äänestäjät olivat selvästi innokkaimpia tukemaan politiikan ulkopuolelta tulevia presidenttiehdokkaita kuin muiden puolueiden kannattajat.

Hautalaa on pidetty kokoomuksen mahdollisena presidenttiehdokkaana.

Voisiko presidenttikisaan tulla ehdokas politiikan ulkopuolelta?

Kyllä, kuka tahansa voi perustaa valitsijayhdistyksen, kerätä 20 000 tukijaa ja ilmoittautua presidentinvaaleihin.

Presidentiksi tuskin noustaan omalta listalta ja ilman poliittisen koneiston tukea. Sauli Niinistö tosin viime kerralla ei halunnut olla kokoomuksen ehdokas ja hän perusti valintansa tueksi valitsijayhdistyksen.

– Suomen järjestelmä on vakiintunut, vakaa ja aika konservatiivinen. Täällä haetaan jatkuvuutta ja yllätyksettömyyttä. Olisi yllättävää, jos varteenotettava ehdokas nousisi politiikan ulkopuolelta. Se vaatisi hirveän paljon kampanjointia, markkinointia ja nostetta, ja tunnettavuuden lisäämiseksi kampanja pitäisi aloittaa viimeistään nyt, Rahkonen totesi.

Lue lisää: IS:n presidenttikyselyssä kaksi ehdokasta karkumatkalla – kokoomuksen pakka sekaisin

Mikään ei estä puolueita valitsemasta omaksi ehdokkaakseen politiikan ulkopuolista henkilöä. Puolueet ovat toistaiseksi luottaneet ammattipoliitikkoihin presidenttiehdokkainaan.

– Jos joku puolue tuosta jonkun nappaisi, luvut voisivat alkaa näyttää toisenlaisilta. Valtavan työn takana se olisi, ja toisaalta nyt presidenttikisassa ei ole selkeää ykkössuosikkia, Rahkonen sanoi.

Taloustutkimuksen Rahkonen innostui pohdiskelemaan mahdollisuutta, jos esimerkiksi presidenttiehdokasta vailla oleva Sdp alkaisi kysellä Sixten Korkmania ehdokkaakseen 2024.

– Nyt on mitattu ja suosituksi havaittu. Kun tämä juttu demareiden puoluetoimistolla luetaan, kyllä siellä moni alkaa ehkä miettiä, että pitäisikö soittaa Korkmanille.

– Tässä vaiheessa pitää spekuloida, kun ehdokkaita ei ole asetettu. Korkmanin suosiota voi jo sanoa kansansuosioksi. Hänen tunnettavuuttaan ei tarvitsi lähteä alusta rakentamaan. Hän voisi olla potentiaalisin politiikan ulkopuolinen henkilö ehdokkaaksi, Rahkonen arvioi.

Taloustutkimus haastatteli tutkimukseen 1 073:a suomalaista. Kysely tehtiin internetpaneelissa 10.–14. helmikuuta. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?