IS:n presidenttikyselyssä kaksi ehdokasta karkumatkalla – kokoomuksen pakka sekaisin

Jos presidentinvaalit pidettäisiin nyt, Olli Rehn ja Pekka Haavisto ratkaisisivat kisan voiton keskenään.

Ketä ehdokasta voisit kuvitella äänestäväsi presidentinvaaleissa? Tarjolla 44 kärkipoliitikkoa. Keskustan Olli Rehn ja vihreiden Pekka Haavisto ovat tällä hetkellä kirkkaasti suosituimmat ehdokkaat Sauli Niinistön seuraajaksi 2024.

17.2. 5:00

Ketä ehdokasta voisit kuvitella äänestäväsi vuoden 2024 presidentinvaaleissa?

Taloustutkimus kysyi asiaa IS:n pyynnöstä ja antoi vastaajille yhteensä 44 ehdokasta eri puolueista.

Kyselyn mukaan kaksi mahdollista presidenttiehdokasta voisi alkaa jo rasvata kampanjakoneistojaan: Olli Rehn (kesk) ja Pekka Haavisto (vihr).

Suomalaisista 38 prosenttia voisi kuvitella äänestävänsä niin Rehniä kuin Haavistoa.

– Sinänsä jo tuttu kahden kärki, Rehn ja Haavisto, saa tälläkin tavalla eniten ääniä. Keskusta on kyllä vahvoilla, Haavisto on edelleen kova luu, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen totesi.

Ero seuraavaksi suosituimpiin ehdokkaisiin on selvä: Sanna Marinia (sd) voisi äänestää 28 prosenttia ja Li Anderssonia (vas) 27 prosenttia.

Ketä voisit äänestää presidentiksi? Kyselyn selkeä kärkikaksikko on Olli Rehn ja Pekka Haavisto, Sanna Marin ja Li Andersson ovat 10–11 prosenttiyksikköä perässä.

Kyselyssä tutkittiin puolueiden suosituimpia ehdokkaita.

Keskustan ehdokkaista annettiin kahdeksan eri vaihtoehtoa: Suomen Pankin johtaja, ex-komissaari ja ex-ministeri Rehn nousi selväksi ykköseksi (38 %) kansan mielestä.

Kahdesti presidentiksi ehdolla ollut ja viime kerralla flopannut, puhemies Matti Vanhanen sai Rehnin imussa viidenneksi korkeimman lukeman kaikkien puolueiden ehdokkaista, 25 prosenttia.

Vuonna 2000 melkein presidentiksi valittu Esko Aho ja hänen tukijoukkonsa voivat kyselyn mukaan alkaa heitellä hyvästejä presidenttihaaveilleen. Kansasta vain 12 prosenttia voisi harkita äänestävänsä Ahoa.

Olli Rehn oli selvästi suosituin porvariehdokas, mikä lupaa hyvää niin Rehnille kuin keskustalle. Kokoomuksen äänestäjästäkin puolet (49 %) voisi kuvitella äänestävänsä Rehniä kahden vuoden päästä presidentinvaaleissa.

Presidentinvaaleihin on vajaat kaksi vuotta, ja Rehnille ja keskustalle vaikuttaa lupaavalta.

– Uskaltaisin ennustaa, että vaaleissa nähdään toisella kierroksella lopulta kaksintaistelu porvarillisen rintaman ehdokkaan ja punavihreän rintaman ehdokkaan välillä, Rahkonen totesi.

Mikä myös on huomattava: enemmistö kansasta on valmis äänestämään keskustan ehdokasta presidentinvaaleissa.

Kysymyksissä oli puolueen nimilistan päätteeksi vaihtoehto: en voisi kuvitella äänestäväni ketään mainituista ehdokkaista.

Vain 34 prosenttia suomalaisista sanoi ”ei” keskustan presidenttiehdokkaille.

Jos keskustan presidenttikuvio näyttää hyvälle, samaa ei voi sanoa kokoomuksesta.

Porvariehdokkaista keskustan Rehn on kutakuinkin kaksi kertaa suositumpi kuin yksikään kokoomuslainen.

– Kokoomuksella on kyllä pakka sekaisin. Heillä ei ole ketään selkeää ehdokasta, Alexander Stubb sieltä pikkaisen nousee. Kykypuolueelta ovat kyvyt hukassa. Ehdokkaissa on tasaista kannatusta, mutta kukaan ei herätä intoa, Rahkonen totesi.

Suosituin kokoomuslainen presidentiksi oli ex-pääministeri Stubb (20 %).

Jan Vapaavuori on jättänyt politiikan ainakin toistaiseksi ja toimii luottamustehtävässä Suomen Olympiakomitean johdossa.

Kysely ei lupaa auvoisaa tulosta presidenttipelissä kokoomuksen mahdollisena ehdokkaana pidetylle Jan Vapaavuorelle, päinvastoin. Kansa ei Vapaavuoresta ole syttynyt.

Niin Vapaavuorta kuin puheenjohtaja Petteri Orpoa voisi presidentiksi äänestää 18 prosenttia vastanneista.

Vapaavuori saa kohtalaisesti kannatusta Helsingissä ja Uudellamaalla (25 %), mutta Pohjois- ja Itä-Suomessa Vapaavuoren suosiopotentiaali on pienehkö (12 %).

Kokoomuksen presidenttipakan sekaisuutta kuvannee se, että kokoomuksen äänestäjät antoivat parhaimmat luvut kyllä Orpolle (51 %), mutta keskustan Rehn oli kokoomuslaisten mielestä toiseksi äänestettävin ehdokas (49 %) ja Vapaavuori oli kokoomusäänestäjien listalla kolmas (46 %).

– Se, että kokoomuksella on pakka sekaisin, pelaa vain Rehnin pussiin, Rahkonen sanoi.

Jos kokoomus on ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen suurin puolue, puheenjohtaja Orpo tuskin presidenttikisaan edes velvollisuudentunnosta lähtee.

Kyselyssä mahdollisina ehdokkaina tarjottiin kahdeksan kokoomuslaista.

Sdp:n seitsemästä tyrkyllä olleesta nimestä suosituimmaksi nousi pääministeri Sanna Marin.

Suomalaisista 28 prosenttia voisi kuvitella äänestävänsä presidentiksi Marinia.

Ex-puheenjohtajista EU-komissaari Jutta Urpilainen (21 %) oli hiuksenhienosti europarlamentaarikko Eero Heinäluomaa (20 %) edellä.

Sdp:n ehdokkaalla on mahdollisuus nousta punavihreän rintaman suosituimmaksi ohi vihreiden ehdokkaan. Sdp sai kyselyssä ei-ääniä 38 prosenttia eli demariehdokas voisi yli puolet äänistä kerätä toisella kierroksella.

Marin, 36, on suosittu pääministeri ja demareiden kirkkain tähti. Presidenttiehdokkaat tapaavat olla keski-ikäisiä tai vanhempia, ja Marinin urasuunnitelmat selkeytyvät ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen.

– Lähtisikö Marin tässä vaiheessa uraansa presidentinvaaleihin? Nelikymppistä pidetään presidenttinä juniorina. Voi Marin suosiollaan tehdä ihmeitä, mutta se syö vihreiden ja Haaviston kannatusta. Vihreiden kannattaa toivoa, että demareille ei tule suosittua ehdokasta, koska se on vihreiltä pois, Rahkonen sanoi.

Todennäköisesti Sdp tekee ehdokasvalintansa akselilla Urpilainen-Heinäluoma.

Presidentinvaaleihin? Jutta Urpilainen kasvaa korkoa EU:n komission kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavana komissaarina. Pesti päättyy 2024 ja jatkoa ei ole tulossa, jos Sdp ei ole kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen enää pääministeripuolue.

Demariehdokkaalla on keskustan ja kokoomuksen ehdokkaan tavoin hyvät mahdollisuudet tulla valituksi, koska kansan enemmistöltä tuli vihreää valoa ja ei-äänet (38%) jäivät vähemmistöön.

Perussuomalaisten ehdokkaan nousu presidentiksi näyttää, ainakin tässä vaiheessa, ohdakkeiselta.

Kyselyyn vastanneista peräti 73 prosenttia sanoi, että ei voisi edes ajatella äänestävänsä ketään kolmesta kyselyssä mukana olleesta perussuomalaisesta: ex-puheenjohtaja Jussi Halla-ahoa, puheenjohtaja Riikka Purraa tai europarlamentaarikko Laura Huhtasaarta.

Halla-aho oli perussuomalaisista omilla lukemillaan: 19 prosenttia suomalaisista voisi äänestää Halla-ahoa presidentiksi.

Jussi Halla-aho ryhtyi eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajaksi. Hyvää kansansuosiota nauttiva Halla-ahon presidenttitien esteenä on se, että noin kolme neljäsosaa kansasta ei aio äänestää ketään perussuomalaista presidentinvaaleissa.

Vihreiden presidenttiasetelma vaikuttaa selkeältä.

Koko kansasta siis 38 prosenttia voisi kuvitella äänestävänsä ulkoministeri Haavistoa.

Haavistolla on erinomainen paikka ulkosuhteiden hoitajana valmistautua presidentinvaaleihin.

Vihreiden kakkosnimi oli meppi Ville Niinistö, jota setänsä paikalle voisi ehkä äänestää 21 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Haavisto on hävinnyt kahdesti Sauli Niinistölle, ja vihreillä on suhteellisen vaikea kerätä yli puolet äänistä toisella kierroksella, mutta mahdollista se on. Kyselyssä vihreiden ei-äänet (47 %) eivät menneen punaiselle ja ylittäneet 50:tä prosenttia.

Haavisto saa tulitukea Sdp:stä (36 %) ja etenkin vasemmistoliitosta (67 %), mutta monet porvariäänestäjät karsastavat vihreitä. Kokoomuksen äänestäjistä 66 prosenttia, keskustalaisista 69 prosenttia ja perussuomalaisista peräti 75 prosenttia ei antaisi ääntään yhdellekään kyselyssä mukana olleelle vihreälle nimelle.

Muiden puolueiden ehdokkailla ei kyselyn mukaan ole suuria mahdollisuuksia nousta presidentiksi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on kyselyn neljänneksi suosituin, 27 prosenttia voisi kuvitella äänestävänsä häntä presidentiksi.

– Li Andersson on puolueen kokoon nähden huomattavan suosittu yksittäinen poliitikko, Rahkonen muistutti.

Anderssonin henkilökohtainen kannatuspotentiaali on kolme kertaa suurempi kuin puolueen suosio, mutta enemmistö kansasta ei tule presidenttiä kyselyn mukaan vasemmistoliitosta valitsemaan.

Vasemmistoliiton ehdokasta ei ainakaan äänestä 59 prosenttia vastanneista.

Li Andersson oli 44 nimen listalla neljänneksi suosituin ehdokas presidentiksi. Puheenjohtaja on paljon suositumpi kuin puolueensa.

Sama rasite on muilla pienemmillä puolueilla, vaikka esimerkiksi puheenjohtajat Anna-Maja Henriksson (r) ja Sari Essayah (kd) keräävät mukiinmenevät kannatuslukemat: Essayah 20, Henriksson 18 prosenttia.

Puheenjohtaja Harry Harkimoa (liik) voisi ehkä äänestää presidentiksi 16 prosenttia vastaajista, mutta 76 prosenttia vastaajista ei ainakaan aio puolueen ehdokasta äänestää.

Ex-puheenjohtaja Timo Soinin suosio on kyselynkin mukaan ehtoopuolella.

Soinia voisi presidentiksi äänestää 11 prosenttia suomalaisista, mutta peräti 84 prosenttia ei voisi ajatellakaan äänestävänsä sinisten/korjausliikkeen ehdokasta.

Kaksi kertaa aiemmin ehdolla, 2006 ja 2012. Timo Soini on vetäytynyt politiikasta, eikä kysely Soinille kovin lämmintä tervetulotoivotusta lähettänyt.

Perussuomalaisista omille teilleen lähtenyttä Ano Turtiaista (vkk) presidentiksi saattaisi äänestää kolme prosenttia kansasta ja 92 prosenttia ehdottomasti ei.

Yksikään puolue ei ole vielä asettanut yhtään ehdokasta presidentinvaaleihin 2024.

Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, puolueet valitsevat ehdokkaansa syksyllä 2023.

Todennäköisesti tuleva presidentti on yksi kyselyssä olleista 44 poliitikosta.

– Voisiko joku tulla vielä puskista? Pääsisikö joku pujahtamaan tutkan alta, Taloustutkimuksen Rahkonen kyseli.

– Vaikuttaa epätodennäköiseltä, ei suinkaan mahdottomalta. Mielikuvitukseni ei riitä kuvittelemaan, että tulisi musta hevonen, joka muuttaisi presidenttiasetelmat. Ei peli ole pelattu, Rehn on voittajasuosikki, monella mittarilla. Kaksi vuotta on aikaa, vähemmän todennäköinen vaihtoehto voi myös hyvin toteutua. Perusasetelma ei kahdessa vuodessa ole järkähtänyt, Haavisto ja Rehn ovat olleet suosituimmat, Rahkonen vastasi.

Tilanne voi olla samanlainen kuin helmikuussa 1998, jolloin tuskin kukaan osasi ennustaa, että ulkoministeri Tarja Halosesta tulee presidentti 2000.

Taloustutkimus haastatteli tutkimukseen 1 073:a henkilöä. Tutkimus tehtiin internetpaneelissa 10.-14. helmikuuta.

Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?