Suomen kansallinen rukousaamiainen kokoaa vuosittain päättäjiä ja elinkeinoelämän edustajia verkostoitumaan ja kuulemaan puheita kristillisistä teemoista. Maaliskuun 12. päivä kuudennen kerran järjestettävä tapahtuman järjestäjiä ovat eduskunnan raamatturyhmä sekä Suomen Kansallinen Rukousaamiainen ry, jonka ohjausryhmään kuuluu kansanedustajia eri puolueista.
Salamyhkäisen tapahtuman esikuvina toimivat vastaavat tilaisuudet Yhdysvalloissa ja Euroopassa, joihin moni mukana oleva suomalaispäättäjä on osallistunut. Medialta ja muilta ulkopuolisilta tiukasti suljettuun tilaisuuteen on aiempina vuosina saapunut myös kansainvälisiä kutsuvieraita.
Tämän vuoden rukousaamiaisen teemana on Luottamus tulevaisuuteen – Kansakunnan uudistuminen. Tilaisuuden yhteydessä järjestettävän Arvofoorumi-seminaarin yhdeksi puhujaksi on kutsuttu Unkarin entinen Suomen-suurlähettiläs György Urkuti, jonka on tapahtuman verkkosivujen mukaan tarkoitus esitellä Unkarin perhe- ja väestöpolitiikan tuloksia.
Urkutin osallistumiseen kiinnitti huomiota vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo, joka jakoi Twitter-tilillään tilaisuuteen saamansa kutsun.
– Sain kutsun Rukousaamiaiseen, mukana Unkarin ent. suurlähettiläs G. Urkuti, joka puhuu ”yhteiskunnallisesta muutoksesta sen jälkeen, kun Unkarin perustuslakiin lisättiin kristilliset arvot kansakuntaa ohjaaviksi periaatteiksi”, Honkasalo siteeraa saamaansa viestiä.
Hän myös ihmettelee, miksi keskustan kansanedustajat ovat mukana tapahtumassa. Kutsun allekirjoittaneiden joukossa on kristillisissä yhdistyksessä toimivia kansanedustajia keskustasta, kokoomuksesta, kristillisdemokraateista ja perusuomalaisista.
IS:lle Honkasalo sanoo haluavansa nostaa esiin tapahtuman taustoja ja Urkutin kutsumista puhujaksi. Urkuti on esimerkiksi vastustanut Suomen tavoitetta sanktioida oikeusvaltioperiaatetta rikkovia EU-maita ja arvostellut Yleä yksipuolisesta Unkari-uutisoinnista.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen toimii sekä eduskunnan raamatturyhmän että Suomen Kansallinen Rukousaamiainen ry:n puheenjohtajana. Laukkanen arvostelee kovin sanoin Honkasaloa tämän ulostulosta.
– Pidän todella outona sitä, että kansanedustaja Honkasalo haluaa olla rajoittamassa kansalaisten osallistumisvapautta. Eikö tässä maassa saa enää osallistua ilman että kysyy Honkasalolta luvan? Laukkanen ihmettelee.
IS:n haastattelussa Laukkanen kertoo Urkutin saapuvan tapahtumaan kutsuttuna.
– Aihe nousi siitä, kun olin itse lokakuussa Unkarin kansallisella rukousaamiaisella, ja kuulin siellä useita puheenvuoroja yhteiskunnan muuttumisesta Unkarissa viimeisen yhdeksän vuoden aikana. Kaikki alkoi perustuslain muuttamisesta.
Laukkanen kuvailee Unkarissa tuona aikana tapahtunutta muutosta ”käsittämättömäksi” ja harmittelee, kuinka vähän pääministeri Viktor Orbanin hallinnon saavutuksia on käsitelty Suomessa.
– Erityisesti perheitä ja toimeentuloa koskevat muutokset ovat olleet todella konkreettisia.
György Urkuti toimi aiemmin Unkarin Suomen-suurlähettiläänä.
Suomi ja EU ovat viime vuosina arvostelleet Unkaria huolestuttavasta oikeusvaltiokehityksestä, johon liittyy kansalaisten oikeuksia rajoittavien lakimuutosten lisäksi tuomioistuinten ja tiedotusvälineiden poliittisen kontrollin kiristyminen. Viime vuonna julkaistussa kannanotossa EU-parlamentti syytti Unkaria ”toistuvista hyökkäyksistä demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia vastaan”.
Unkari on hyväksynyt useita lakeja, jotka rajoittavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa maassa. Lakimuutoksilla maa on käytännössä kieltänyt samaa sukupuolta olevien parien adoptiot ja sukupuolivähemmistöihin ja niiden oikeuksiin liittyvistä asioista kertomisen nuorille esimerkiksi kouluissa.
Unkarin nykyinen perustuslaki määrittelee avioliiton ”kansallisen ja perheen selviytymisen perusyksiköksi” joka on mahdollinen ainoastaan miehen ja naisen välillä. Perustuslain mukaan äiti on aina naispuolinen ja isä miespuolinen.
Toukokuussa 2020 maassa tuli voimaan laki, jonka myötä sukupuoltaan korjanneet ihmiset eivät voi muuttaa syntymässään määriteltyä sukupuoltaan virallisiin dokumentteihin. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Dunja Mijatovic totesi tuolloin muutoksen olevan "vastoin Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen periaatteita ja isku transihmisten ihmisarvoiselle kohtelulle".
Omalla EU-puheenjohtajakaudellaan Suomi korosti näkyvästi oikeusvaltioperiaatetta ja ajoi EU-tukirahojen sitomista oikeusvaltioon esimerkiksi Unkarin kohdalla. Vastauksena Unkari parjasi Suomea valtapuolue Fideszin hallitsemassa mediassa ja virallisissa kannanotoissa pääministeri Orbanin pitämään puhetta myöten.
Lue lisää: Unkarin pääministeri Viktor Orban kritisoi Suomea – ”Tarvitsemme kärsivällisyyttä, ettemme naura”
Laukkanen sanoo, ettei näe Unkarissa tapahtuneessa kehityksessä ja maan perustuslain muutoksessa ongelmaa. Hänen mukaansa Unkari on Orbanin politiikan ansiosta onnistunut esimerkiksi kääntämään alhaisen syntyvyytensä kasvuun vuosikymmenessä.
– He ovat onnistuneet perustuslain muutoksella muuttamaan perheiden elämää sillä tavalla, että perheiden perustaminen on kannustavaa ja tuloja lisäävää. Heidän taloustilanteensa ja työllisyytensä on kohentunut. En ole missään muualla Euroopassa tavannut tällaista muutosta yhdeksän vuoden aikana.
Viime vuonna EU-parlamentti tuomitsi vahvasti perustuslain muutoksen, jonka katsotaan olevan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä syrjivä ja liittyvän laajempaan oikeusvaltion ja demokratian alasajoon. Mitä itse ajattelet tästä?
– Heidän tulkintansa näistä perustuslain muutoksista on täysin väärä. Eihän siellä rajoiteta seksuaalivähemmistöjä mitenkään. Siellä ei kosketa oikeusvaltioperiaatteeseen millään tavalla.
Laukkanen väittää, etteivät esiin nostetut ongelmat liity Unkarissa perustuslakiin.
– Siellä haluttiin ohjata kansakunnalle uusi suunta tuomalla kristilliset arvot uudestaan perustuslakiin. Ei siellä rajoiteta oikeuksia, siellä vain todetaan muita oikeuksia. Ei puututa seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin millään tavalla.
Laukkasen mukaan oikeusvaltioon liittyviä ongelmia esiin nostava EU on keskittynyt Unkarin kohdalla muutamaan asiaan, unohtaen samalla suuren määrän hyviä asioita.
– Samalla kun he puuttuvat yhteen tai kahteen asiaan, niin he unohtavat kaksikymmentä hyvää asiaa joita siinä yhteiskunnassa tapahtuu. Niistä koko EU voisi ottaa oppia, Suomi mukaan lukien.
Perustuslain muutoksessa transihmisiä ja intersukupuolisia käytännössä estetään korjaamasta sukupuoltaan virallisesti. Kyllähän tämä on näitä ihmisiä syrjivää?
– Perustuslaissa ei ole mainintaa heistä, siinä vain korostetaan sitä mitä halutaan korostaa. Minulla on tästä eri käsitys, ja myös heillä on siellä eri käsitys. Kyllä siellä voi edelleen korjata sukupuolta jos haluaa.
EU-puheenjohtajamaana Suomen tärkein teema oli oikeusvaltioperiaate ja Unkarin ongelmia nostettiin laajasti esille. Laukkasen mukaan huoli oikeusvaltiosta on aina tärkeä huoli, mutta Suomessa on haluttu saada Unkarin tilanne näyttämään todellisuutta pahemmalta.
– Unkarissa oli aika voimakkaita muutoksia vuoden 2010 vaalien jälkeen, ja on mahdollista että silloin tapahtui ylilyöntejä joissakin asioissa Laukkanen pohtii.
EU-parlamentti tekee tällä viikolla linjauksen siitä, voidaanko rahoitus katkaista jos jäsenmaa ei kunnioita lehdistönvapautta tai tuomioistuinten riippumattomuutta. Samaan aikaan Unkarissa tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään Päivi Räsäsen saamia syytteitä vastaan.
Laukkasen mukaan Unkarin entisen suurlähettilään puhujaksi kutsumisen ajankohdalla ei ole yhteyttä näihin asioihin.
– Niillä ei ole mitään tekemistä keskenään.