Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoo Ilta-Sanomille, ettei sotilaallisen konfliktin mahdollisuutta voi sulkea pois Ukrainassa.
Perjantai-illan ulkoministerikokousten jälkeen todettiin Haaviston mukaan, että Ukrainassa olevien suomalaisten on parasta ryhtyä poistumaan maasta Ulkoministeriössä on käynnistetty kriisiytyvän tilanteen mekanismit.
– Joukkojen kokoonpano ja koko Ukrainan rajalla on sellainen, että sitä voitaisiin käyttää sotatoimiin, hän sanoo.
Ukrainan Kiovassa armeija harjoitteli.
Hyökkäyksien todennäköisyyksiä ei voi laskea, Haavisto sanoo. Tilanne voi hänen mukaansa leimahtaa yllättävästä kipinästä.
– Aina kun sotilaita ja aseita on paljon koolla, voi tapahtua asioita, jotka ovat yllättäviä tai arvaamattomia. Muistutan nyt vaan vaikka tästä MH17-koneen alasampumisesta. Yhtäkkiä tulee jollekin jokin virhearvio, joka sitten eskaloikin tilanteen, Haavisto sanoo.
– Tämä on yksi riski, joita tällaisissa tapahtumissa täytyy seurata. Että kaikki ei menekään suunnitellusti, vaan tulee jokin yllättävä käänne, johon kaikki joutuvat reagoimaan.
”Poistu välittömästi maasta”
Haaviston mukaan eri maiden tietoon tulleiden riski- ja turvallisuusarvioiden vertailu johti siihen, että matkustustiedotetta päivitettiin. Turvallisuustaso on nyt nostettu samalle tasolle, jolla ovat muun muassa Afganistan ja Jemen. Poistu välittömästi maasta, kuuluu uusi kehotus.
– Meillä on ollut aktiivista tiedonvaihtoa monien maiden kanssa. Eilen olimme pohjoismaiden ulkoministerien kanssa keskenämme yhteydessä: Norja, Tanska, Ruotsi. Olin yhteydessä myös Latvian ulkoministeriin. Tänään olen ollut Etyjin suuntaan, ja Kanadakin taisi olla vielä eilen, Haavisto kertoo.
Myös Suomen kanssa perjantaina keskustelleet Latvia, Tanska ja Norja nostivat varoitustasoa perjantai-iltana. Saman linjauksen ovat perjantaina tai lauantaina tehneet myös muun muassa Saksa, Liettua ja Ruotsi. Yhdysvallat ja Britannia ovat alkaneet evakuoida lähetystöhenkilökuntaansa, ja myös Venäjä on vetänyt diplomaattejaan Ukrainasta.
– Tämä on varautumista. Monet eurooppalaiset maat ovat tehneet samanlaisia kehotuksia tai nostaneet matkustustiedotteen varoituksen tasoa.
Valtioneuvostolla ei ole Haaviston mukaan tällä näkymin viikonloppuna tiedossa ylimääräistä hätäkokousta, mutta muut ministerit seuraavat tilannetta.
Venäjän lähetystöä vartioitiin Kiovassa.
Suomalaisia myös itärajalla
Nyt on Haaviston mukaan hyvä hetki poistua maasta. Pois pääsee tavallisilla kaupallisilla lennoilla tai tietä pitkin rajan yli.
– Viikonlopun aikana on aikaa perheille ja henkilöille suunnitella omaa tilannettaan, Haavisto sanoo.
– Suomen matkustustiedotteen varoitustason nosto haluttiin saada liikkeelle mahdollisimman pian, että aikaa jää suunnitteluun niille, joita asia koskee.
Kiovan-lähetystö pysyy toistaiseksi toiminnassa.
– Tässä hetkessä on tärkeää, että lähetystö pystyy antamaan palveluita maassa oleville suomalaisille. Lähetystön toiminta jatkuu, Haavisto sanoo.
– Sitten katsotaan, onko siellä vaikka ihmisiä perheineen, ja onko perheiden tilanne sellainen, että olisi parempi tulla Suomeen, jos on esimerkiksi lapsia. Nämä ovat hyvin perhekohtaisia tapauksia.
Suomalaisia on maassa myös Etyjin palkkalistoilla Itä-Ukrainassa seuraamassa rajaa. Etyjillä on suunnitelmat sen varalle, että tarkkailijoiden työ käy mahdottomaksi.
– Se on tietysti tärkeätä työtä, ja toivomme, että sitä pystytään jatkamaan, Haavisto sanoo.
Toiveet ladattu diplomaattiseen raiteeseen
Ulkoministeri Haaviston mukaan eteenpäin vie kaksi raidetta: diplomaattinen ja sotilaallinen.
Diplomaattisella raiteella on Haaviston mukaan edessä tärkeitä etappeja. Lauantai-illan presidenttien Joe Bidenin ja Vladimir Putinin keskusteluun on ladattu toiveita kuten myös Saksan liittokansleri Olaf Scholzin matkaan tulevan viikon matkaan Kiovaan ja Moskovaan.
– Täytyy vain toivoa, että diplomaattinen raide on se voittava tässä. Tässä on hyvin paljon kontakteja myöskin Venäjän suuntaan ja hyvin paljon keskusteluja. Pidän sitä sinänsä hyvänä.
”Täytyy vain toivoa, että diplomaattinen raide on se voittava tässä.
Biden ja Putin keskustelevat lauantaina Suomen aikaa kello kuusi. Puhelu on heidän ensimmäinen kahdenvälinen keskustelunsa joulukuun lopun jälkeen.
– Toivon tietysti parasta. Sehän on aina hyvä merkki, kun keskustelu jatkuu. Venäjä on joulukuusta asti korostunut, että heidän pääneuvottelukumppaninsa on Yhdysvallat. Heillä kohdistuu odotuksia juuri Yhdysvaltoihin, Haavisto sanoo.
Viime aikoina käydyt Normandia-ryhmän kokoukset ovat olleet Haaviston mukaan vaikeita, mutta tärkeintä on, että keskusteluja pystytään käymään. Normandia-ryhmässä ovat mukana Ranska, Saksa, Ukraina ja Venäjä.
Sotilaallista konfliktia ei voi poissulkea
Sotilaallinen raide viettää myös eteenpäin.
– Samaan aikaan voimien keskitys lähelle Ukrainan rajaa on jatkunut, ja nyt Valko-Venäjän ja Venäjän yhteiset harjoitukset lähellä Ukrainan rajaa ovat alkaneet. Totta kai sotilaallinen tilanne luo sen mahdollisuuden, että myös sotilaallisia konflikteja voi alueella olla. Toivottavasti näin ei käy, mutta sitä ei voi poissulkea, Haavisto sanoo.
Suomi on pitänyt Ukrainan tilannetta esillä kansainvälisissä keskusteluissa.
– Olemme pyrkineet ylläpitämään vuoropuhelua niin Etyjin puitteissa kuin eri tahojen kesken. Sauli Niinistöllä on tässä oma erityinen roolinsa suhteessa Bideniin ja Putiniin ja Emmanuel Macroniin. Kaikki tuki tälle toiminnalle, Haavisto sanoo.
– Olemme hyvin aktiivisia EU:n suhteen tilannekuvan rakentamisessa. Meillä on ollut jatkuvasti yhteyksiä EU:n korkeisiin päättäjiin. Suomessakin on ollut vierailuja, joiden yhteydessä ollaan voitu kertoa yksityiskohtaisemmin, miten Suomi tilanteen näkee ja mitä riskejä ja mahdollisuuksia tilanne sisältää.
Ukrainalaiset osoittivat lauantaina mieltä Kiovassa. Ukrainalaiset vastustavat, banderollissa lukee.
EU:lta yhteinen vastaus Venäjälle
Venäjä lähetti monille EU- ja Nato-maille turvallisuustilannetta koskevan kirjeen kaksi viikkoa sitten. EU ja Nato vastasivat Venäjän useille eri maille lähettämään kirjeeseen koordinoidusti. Venäjä kertoi perjantaina, ettei se voi hyväksyä Suomen ”kollektiivista” vastausta vaan se haluaa kultakin maalta yksittäisen vastauksen.
– Tähän kirjesisältöön meillä ei ole erillistä vastausta. Tämä EU:n vastaus on sen sisältöinen, jonka itsekin olisimme vastanneet, Haavisto sanoo.
Lue lisää: Näin EU vastasi Venäjän lähettämään kirjeeseen – Lavrov uhannut neuvottelujen katkeamisella
Lue lisää: Tällaisilla saatesanoilla Venäjän kirje tuli: ”Hänen ylhäisyytensä Pekka Haavisto”
Kirjeessä olivat Haaviston mukaan esillä asioita, jotka vaativat selkeästi neuvottelupöydässä istumista.
– Kirjeenvaihto ei tällaisessa tilanteessa tuo vastausta.
Hän on iloinen siitä, että EU vastasi Venäjän vaatimuksiin yhdellä äänellä.
– Pidän tavattoman hyvänä, että EU vastasi yhtenäisesti. Se poisti monta kivenkuoppaa, joita diplomatiassa voi olla – että vastaa kovin eri lailla ja eri painotuksin ja sitten ruvetaan miettimään, mitä eri vastaukset tarkoittavat ja tarkoittavatko samaa vai eri asiaa. Helposti ajaudutaan tulkintojen viidakkoon, joka ei ratkaisua auta.
”Pidän tavattoman hyvänä, että EU vastasi yhtenäisesti. Se poisti monta kivenkuoppaa, joita diplomatiassa voi olla.
– Oli tärkeää, että EU-maat yhdessä vahvistivat Etyjin periaatteet ja samalla ilmaisivat halunsa keskustella näistä asioista. Ilmoitus oli hyvä vastaus, että voidaan mennä eteenpäin.
– Useinhan kritisoidaan EU:ta siitä, että se ei pysty yhtenäiseen tai nopeaan toimintaan, ja tässä nyt oli päinvastainen esimerkki.
Matkustusilmoitukset kriisissä tärkeitä
Ulkoministeriö tahtoo saada yhteyden kaikkiin Ukrainassa oleviin suomalaisiin. Haavisto pyytää kaikkia Ukrainassa olevia suomalaisia jättämään matkustusilmoitus. On tärkeää tietää kaikkien suomalaisten olinpaikka, jos kriisi syvenee.
Lauantaiaamuna kerrottiin, että Ukrainassa on 110 matkustusilmoituksen jättänyttä suomalaista. Haavisto uskoo matkustusilmoitusten määrän kasvavan viikonlopun aikana huomattavasti.
– Usein kun jännitteet kasvavat tai kriisi tulee päälle, ihmiset muistavat, että ai niin, senkin voisi jättää, hän sanoo.
Haavisto kertoo Latvian ulkoministerin maininneen perjantaina, että arvion mukaan joka neljäs Ukrainassa oleva latvialainen on jättänyt matkustusilmoituksen.
