Ympäristöministeri Emma Kari pitää kiinni jakeluvelvoitteen kiristämisestä: ”Hallituksen yhteinen linja”

Emma Karin mukaan jakeluvelvoitteen nostamisen taustalla on biokaasua koskeva linjaus.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr) sanoo, että jakeluvelvoitteen nostamisesta on sovittu hallituksen ilmastosuunnitelman yhteydessä. Biokaasu korvaisi Karin mukaan fossiilisista kaasua ja fossiilisia polttoaineita.

9.2. 17:22

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr) pitää kiinni jakeluvelvoitteen kiristämisestä, vaikka päätöksen povataan nostavan pumppuhintoja.

– Tässä ei ole kyse siitä, että jakeluvelvoite on 34 prosenttia tänä vuonna, vaan puhutaan vuoden 2030 tavoitteesta. Biokaasun osuuden lisääminen on ollut hallituksen yhteinen linja, olemme tähän sitoutuneita, Kari kommentoi asiaa IS:lle.

Karin mukaan samalla annetaan suomalaisille biokaasun tuottajille lupaus siitä, että he uskaltavat tehdä investointeja.

Biopolttoaineiden jakeluvelvoite on voimassa olevan lain mukaan 18 prosenttia.

Jakeluvelvoitelain avulla edistetään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun korvaamiseksi liikenteessä.

Juha Sipilän (kesk) hallitus päätti biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kiristämisestä asteittain 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä.

Nyt Sanna Marinin (sd) hallituksen pöydällä on jakeluvelvoitteen kiristäminen 34:ään prosenttiin.

Biokaasu sisällytettiin biopolttoaineiden edistämistä koskevaan lakiin viime kesänä. Päätöstä jakeluvelvoitteen kiristämisestä ei ole vielä tehty.

Ympäristövaliokunnan puheenjohtajana nykyisin toimiva Sipilä torjuu jakeluvelvoitteen lisäkiristyksen päästövähennyskeinona, sillä se nostaisi Sipilän mukaan väistämättä polttoaineiden hintaa.

– Hakisin siihen vaihtoehtoisia tapoja, tällä tavoin se päätyy mittarille kuluttajan maksettavaksi, siinä ei ole muuta tietä, Sipilä totesi IS:lle tiistaina.

Juha Sipilä esittää jakeluvelvoitteen kiristämisen sijasta liikenteen päästöjen kompensoimista maankäyttösektorilla. Sipilän mallissa öljy-yhtiö maksaisi viljelijälle päästöjen vähentämisestä.

Kolmen ministeriön toimeksiannosta teetetyssä selvityksessä arvioitiin, että nykyinen 30 prosentin jakeluvelvoitetaso nostaa dieselin pumppuhintoja 12–22 senttiä litralta vuosikymmenen loppuun mennessä. Markkinahintojen ja jakeluvelvoitteen nousun yhteisvaikutukseksi haarukoitiin 30 senttiä.

Jakeluvelvoitteen kiristäminen neljällä prosenttiyksiköllä 34:ään prosenttiin nostaisi selvityksen mukaan dieselin hintaa vielä 5–10 senttiä litralta.

Selvityksessä lähdettiin siitä, että hintapaine osuisi dieseliin, mutta käytännössä on mahdollista, että polttoaineiden jakelijat jyvittävät osan kasvavista dieselkustannuksista bensa-autoilijoiden maksettavaksi.

Hallitus haluaa linjauksellaan tukea kaasuautoilua, mutta epäselvää on, missä määrin biokaasu kasvattaa suosiotaan käyttövoimana.

Ministeriöiden toimeksiannosta jakeluvelvoiteselvityksen tehneen AFRY Management Consultingin johtava konsultti Esa Sipilä (ei sukua Juha Sipilälle) sanoo, että jos uusien kaasukäyttöisten ajoneuvojen tarjonta on hyvin niukkaa, ei kaasun liikennekäyttö kasva Suomessa tavoitteiden mukaisesti.

– Suomen markkina on liian pieni ohjaamaan suurten ajoneuvovalmistajien käyttövoimavaihtoehtojen kehitystä. Kysymys on, mikä on marginaalinen uusiutuva polttoaine ja tällä hetkellä se on uusiutuva diesel. Nosto 30:stä 34:ään on perusteltua biokaasun mukaan ottamisella ja päästövähenemien säilyttämisellä, mutta se on monimutkaisempi kysymys, tulevatko lisäprosenttiyksiköt biokaasusta eikä siihen voida jakeluvelvoitteella vaikuttaa.

Polttoaineiden litrahinnat ovat nousseet kahden euron tietämille ja samaan aikaan korkeat sähkölaskut ovat koetelleet kansalaisten taloudellista kantokykyä.

Polttoaineiden litrahinta on ollut viime aikoina kahden euron tietämillä.

Karin mukaan on selvää, ettei ”tällaisessa tilanteessa kukaan tee esityksiä bensaveron lisäkiristyksistä”.

Kari painottaa, että hinnannousu johtuu maailmanmarkkinoista, eikä kotimaista toimista tai EU:n päätöksistä.

– Tässä yritetään korvata fossiilisia polttoaineita kotimaisilla biopolttoaineilla, jotta emme olisi niin riippuvaisia öljyntuottajavaltioista. Kriisi on iskenyt kovimmin niihin maihin, jotka ovat eniten kiinni tuontifossiilisissa polttoaineissa.

Karin johtopäätös energian hintapiikistä on siis se, että tarve fossiilisista polttoaineista irtautumiselle ja kotimaisen uusiutuvan tuotannon tukemiselle vahvistuu entisestään.

Hallitus saa pian eteensä asiantuntijalaitosten arviot viime syksynä tehdyistä ilmastotoimista.

Hallitus otti voimakkaasti yhteen ilmastopäätöksistä viime syksyn budjettiriihessä. Hallitus päätti tuolloin maaliskuussa tehtävästä välitarkastelusta, jonka kiistakumppaneiksi povataan jälleen keskustaa ja vihreitä.

Suomen ilmastopaneeli jätti jo kriittisen lausunnon hallituksen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta. Paneelin mukaan päästövähennyksiä taakanjakosektorilla ei juurikaan ole saavutettu ja uusia vähennystoimia tulisi osoittaa noin miljoonan tonnin edestä.

– Kyse on ihan ymmärrettävästä huolesta tutkijoiden puolelta, että päästövähennyksiä pitäisi katsoa sektorikohtaisesti, kun hallituksen asettama hiilineutraaliustavoite lähtee siitä, että katsotaan Suomen kokonaispäästöjä, Kari sanoo.

Karin mukaan päästövähennyksiä pitää katsoa vaikka teollisuuden, maatalouden tai maankäytön puolelta, jos esimerkiksi liikenteessä ei saada vähennettyä päästöjä.

Keskustan Sipilä pitää väliarviota turhana, sillä hänen mukaansa puolen vuoden tarkastelujakson perusteella ei voi arvioida hallituksen ilmastopäätösten vaikutuksia.

Kari vastaa tähän sanomalla, että asiantuntija-arviosta on ”mustaa valkoisella”.

– Lähtökohta nimenomaan oli se, että poliitikot eivät itse päätä, mikä vähentää päästöjä ja kuinka paljon vaan tässä nojataan ilmastoasiantuntijoiden työhön. Jos asiantuntijat toteavat, että paketti on tarpeeksi uskottava niin sillä mennään, mutta jos asiantuntijoiden näkemys on, että tämä ei vielä riitä, niin silloin hallituksella on vielä jumppaa edessä.

Karin mukaan on selvää, että päätöksiin liittyy epävarmuuksia, kun niiden aikajänne on 10–13 vuotta.

– Kyse on vain siitä, että arvioivatko tutkijat epävarmuudet liian suuriksi.

Juttua muokattu kello 17.50. Otsikkoa korjattu vastaamaan paremmin jutun sisältöä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?