EU reagoisi Venäjän hyökkäykseen pakottein, koska sotilasvoimaa ei ole – kaasu­putki ja maksu­järjestelmä liipaisimella

Suomen suurlähettilään mukaan Venäjän hyökkäystä Ukrainaan pidetään tällä hetkellä mahdollisena ja siihen varaudutaan.

Suomen suurlähettilään Hanna Lehtisen mukaan sanktiopaketit alkanevat laueta asteittain siinä vaiheessa, kun viimeisetkin mahdollisuudet diplomaattiselle neuvotteluratkaisulle ovat menneet.

29.1. 6:00

Venäjä on koonnut 100 000 sotilasta Ukrainan rajalle. Jos Venäjän joukot ylittävät rajan ja tunkeutuvat Ukrainaan, mitä Euroopan unioni tekee?

EU:n ulkoministerit totesivat maanantaina yhteisessä lausunnossaan, että Venäjän uudella sotilaallisella hyökkäyksellä Ukrainaa vastaan on massiivisia seurauksia ja kova hinta.

– Diplomaattisen ratkaisun toivotaan vielä löytyvän, mutta toisaalta hyökkäyksen toteutumistakin pidetään ihan mahdollisena ja siihen varaudutaan, Suomen edustaja EU:n poliittisessa ja turvallisuuskomiteassa, suurlähettiläs Hanna Lehtinen sanoo IS:lle.

EU on koordinoinut toimia transatlanttisesti ja muiden samanmielisten maiden kanssa, vaihtanut tiedustelutietoa ja tehnyt yhteistä analyysiä sotilaallisesta tilanteesta.

– EU:n pääasiallinen reaktio hyökkäystoimiin olisivat pakotteet, koska EU:lla ei ole varsinaista sotilasvoimaa käytettävissään, Lehtinen toteaa.

EU-komissio on tehnyt tiekarttatyyppistä rekisteriä siitä, minkä tyyppisiä sanktioita tilanteessa voitaisiin harkita.

Lehtisen käsityksen mukaan sanktioita on valmisteltu komissiossa tiiviisti viimeisten viikkojen ja kuukausien aikana ja niitä on koordinoitu yhdessä amerikkalaisten sekä EU:n jäsenmaiden kanssa.

– Koska vielä eletään hypoteettisessa tilanteessa, mitään virallista komission esitystä ei ole.

Lehtisen ymmärryksen mukaan komissiolla on valmius tehdä esitys ”hyvinkin pikaisesti”, jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaan. Sen jälkeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kutsuisi neuvoston koolle, ja EU-maiden päämiehet päättäisivät sanktioista poliittisella tasolla.

Saksa saattaa estää Nord Stream 2 -kaasuputken käyttöönoton, mikäli Venäjä hyökkää Ukrainaan.

Julkisuudessa on ollut esillä mahdollisina sanktioina Nord Stream 2 -kaasuputken käyttöönoton estäminen ja kansainvälisen maksujärjestelmän SWIFTin katkaiseminen Venäjältä.

– Varmasti ne ovat luettelossa mukana, sillä sekä EU:n että Yhdysvaltojen johto ovat lausuneet julkisuudessa, että mitään pakotteita ei suljeta pois. Itse olen ymmärtänyt, että Washingtonissa, Lontoossa, Brysselissä ja muissa läntisissä pääkaupungeissa tehdään luetteloita eriasteisista vastatoimista hyökkäyksen varalle ja sen laajuudesta riippuen, Lehtinen sanoo.

– Se siis tarkoittaa sitä, että mikäli tilanne oikein pahaksi käy, niin kaikki on pöydällä, mukaan lukien SWIFT.

Hän korostaa, että keskustelua käydään hypoteettisesta tilanteesta ja SWIFTin ja Nord Streamin kaltaiset sanktiot olisi tarkoitettu ääritilanteeseen, jossa Venäjä on ryhtynyt laajamittaiseen hyökkäykseen.

– Se merkitsisi jonkinasteista suursotaa Euroopassa.

Suurlähettilään käsityksen mukaan harkinnassa on laaja paletti muitakin sanktioita, joilla olisi taloudellista merkitystä. Pakotteita on kahdentyyppisiä: taloudellisia sektoripakotteita koskien esimerkiksi pankkisektoria sekä henkilöpakotteita.

– Siinä saatetaan tähdätä presidentti (Vladimir) Putinin lähimpäänkin piiriin eli heidän matkustusrajoitteisiin ja varojen jäädyttämiseen.

Lehtisen mukaan Venäjän uhka koetaan sen verran vakavaksi, että keskustelu kovimman luokan sanktioista on katsottu aiheelliseksi aloittaa julkisuudessa.

– Kyllähän se jotain kertoo tilanteen vakavuudesta.

Vaikka sanktiota valmistellaan, EU:n ensisijaisena tavoitteena on ehkäistä konflikti ja sota Ukrainassa.

Keskusteluprosessin julkiseen luonteeseen vaikutti Lehtisen mielestä se, kun Venäjän ulkoministeriö julkisti verkkosivuillaan 10. joulukuuta amerikkalaisille luovuttamansa kolmikohtaisen "sopimusesityksen”. Vaatimukset koskivat puolustusliitto Natoa ja Yhdysvaltoja.

– Tämä on hyvin epätyypillistä diplomatiassa. Jos halutaan neuvottelutuloksia, ei omia ehdotuksia mennä minnekään internetiin laittamaan.

Hän huomauttaa, että Brysselin, Washingtonin ja Lontoon tiedotustilaisuuksissakin viitataan tiedustelutietoon, mikä ei ole tavanomaista.

– Toistaiseksi on meneillään diplomaattinen vaihe. Keskustelut sekä Venäjän että Yhdysvaltojen että Venäjän ja Naton välillä ovat vielä jatkumassa. Vaikka sanktioista puhutaan, pääpaino on konfliktin ja sodan ehkäisemisessä.

Lehtinen sanoo, että EU:n ulkoministereidenkin yhteinen toive viime maanantaina oli, että tilanteeseen yritettäisiin etsiä neuvotteluratkaisua.

– Toinen raide on se, että valmistaudutaan siihen, että neuvotteluratkaisua ei tule.

Julkisuudessa on epäilty, että EU:n on vaikea löytää yksimielisyyttä pakotteista.

– 27 maan välillä on aina vaikea löytää yksimielisyyttä ja päätöksissä toki vaaditaan yksimielisyyttä. Mutta kyllä mielestäni esimerkiksi maanantain ulkoministereiden kokous ja hyväksytyt päätelmät olivat osoitus yksimielisyydestä.

Hän toteaa, että kuin ihmeen kautta EU-maat löytävät toisensa kriiseissä.

– Kaikkien 27 maan tilanneanalyysi ja poliittinen tahtotila on yhteinen.

EU:n, Yhdysvaltojen ja muiden läntisten toimijoiden laatimat sanktiopaketit alkanevat Lehtisen mukaan laueta asteittain siinä vaiheessa, kun viimeisetkin mahdollisuudet diplomaattiselle neuvotteluratkaisulle ovat menneet.

– Toisaalta niin kauan kuin ratkaisua kriisin laukaisemiseksi etsitään neuvotteluteitä, sanktioiden asettaminen ei tule kyseeseen, Lehtinen sanoo.

Hänen mukaansa EU:n ensisijainen vaihtoehto on aina vuoropuhelun ja diplomatian tie.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?