Timo Harakka: Kansallinen päästö­kauppa ei näytä olevan välttämätön toteuttaa

Liikenneministerin mukaan jakeluvelvoitteen noston vaikutus pumppuhintoihin olisi tuntuva.

25.1. 13:07

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd) mukaan kansallinen päästökauppa ei näytä näillä näkymin välttämättömältä toteuttaa.

– Tällä hetkellä ei näytä siltä, että se olisi välttämätöntä kansallisen puolittamistavoitteen osalta. Kovasti teemme työtä sen eteen, että kannusteilla ja porkkanoilla saataisiin päästöjen vähennys aikaan, Harakka sanoi tänään tiedotustilaisuudessa.

Harakan mukaan kansallisen päästökaupan valmistelua ei tulisi kuitenkaan lopettaa.

Myös EU-komissio on tehnyt oman ehdotuksensa EU:n laajuisesta päästökaupasta. Harakan mukaan kansallisen päästökaupan valmistelussa Suomi onkin saanut runsaasti tietoa ja ymmärrystä aiheesta, jota se voi käyttää eurooppalaisessa neuvottelussa hyväkseen.

– Uskallan sanoa, että olemme muihin maihin nähden etulyöntiasemassa, koska tunnemme syvällisesti päästökaupan hyödyt ja haasteet.

Komission arvioiden mukaan bensiinin hinta nousisi päästökaupan myötä noin 11 senttiä litralta ja dieselin 13 senttiä litralta.

Harakka käytti kuitenkin mahdollisuutta hyväkseen vedotakseen valtiovarainministeriöön, jotta fossiilittoman tiekartan hankkeiden rahoitus turvataan ja kannusteiden rahoitus hoidetaan kehysbudjetissa tuleville vuosille.

– Se on ihan ratkaisevaa, jotta emme joudu turvautumaan kansalliseen päästökauppaan.

Hänen mukaansa valtion rahoitus on nostettava fossiilittoman liikenteen tiekartassa sovitulle tasolle, jotta kaikki tuet ja kannustimet voidaan toteuttaa.

– Useiden kymmenien miljoonien rahoitus vielä puuttuu. Tämä tarkoittaa, että aiottuja ja toivottuja päästövähennyksiä ei saada kirjattua saavutuksiksi, ellei toimenpiteitä rahoiteta.

– Siksi käynnissä oleva kehysneuvottelu on ratkaiseva. Tässä terveiset valtiovarainministeriöön, Harakka sanoi.

LVM tiedotti tänään, että kansallinen tavoite liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä on saavutettavissa.

Tavoitteen toteutuminen edellyttää kuitenkin tiedotteen mukaan sitä, että fossiilittoman liikenteen tiekartan tuet ja kannustimet toteutetaan täysimääräisesti ja että erilaiset päästövähennyspotentiaalit toteutuvat odotetusti. Lisäksi tarvitaan EU-toimia ja korkeampi uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite.

Toiseksi EU-komission esitykset autonvalmistajien tiukemmista päästörajoista sekä kaikkia jäsenvaltioita koskevasta tieliikenteen päästökaupasta tulisi toteutua.

Kolmantena kokonaisuutena hallitus harkitsee uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostoa biokaasun tuotannon kasvua vastaavalla määrällä.

Jakeluvelvoite on tällä hetkellä 18 prosenttia ja nousee asteittain 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä.

Harakan mukaan joulukuussa julkaistiin arvio siitä, miten bio-osuuden lisääminen sekä sovittuun kolmeenkymmeneen että siitä ylöspäin 34:een prosenttiin tarkoittaisi polttonesteiden hinnoissa.

– Kyllä siitä kävi ilmi, että toisin kuin 2018, jolloin vaikutus arvioitiin varsin vähäiseksi niin kyllä se hinnan nousupaine on ihan tuntuva.

Nykyisen 30 prosentin jakeluvelvoitetason arvioidaan nostavan dieselin pumppuhintaa 12–22 senttiä/litra vuoteen 2030 mennessä. Yhteensä dieselin hinnan on mallinnettu nousevan samalla aikavälillä 30–40 senttiä/litra.

Velvoitetason nosto 30 prosentista 34 prosenttiin nostaisi dieselin pumppuhintaa arviolta vielä noin 5-10 senttiä/litra vuoteen 2030 mennessä.

Harakka ei ottanut kantaa siihen, kompensoitaisiinko polttoaineen nousua jotenkin.

– Kompensaatiokysymykset täytyy pohtia erikseen, hän sanoi.

Hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005 ja päästöjen poistaminen kokonaan vuoteen 2045 mennessä.

Uusia toimia päästöjen puolittamiseksi tarvitaan LVM:n mukaan noin 1,25 megatonnia.

– Kyseessä on siis loppukiri, Harakka muotoili.

Juttua täydennetty kello 15:12

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?