Rkp oli ylivoimainen ykkönen Pohjanmaalla ja Itä-Uudella­maalla – puolueen ääniharava Henrik Wickström, 27, haluaa terapiatakuun käyttöön

Länsi-Uudellamaalla Rkp oli kolmanneksi suurin puolue. Sdp jäi vain 1,4 prosenttiyksikön päähän.

Rkp:n puheenjohtaja, Anna-Maja Henriksson (oik.), Rkp:n varapuheenjohtaja Henrik Wickström ja Rkp:n kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi olivat juhlatunnelmissa aluevaali-iltana.

24.1. 19:14

Hallituspuolue Rkp:n leirissä hyristiin tyytyväisyyttä aluevaalien jälkeen.

Rkp oli ylivoimainen ykkönen Pohjanmaan hyvinvointialueella: Rkp sai alueella 50,2 prosenttia äänistä.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella Rkp otti niin ikään ylivoimaisen ykköspaikan 32,8 prosentin kannatuksella. Kuntavaaleihin nähden Rkp paransi alueella kannatustaan lähes viisi prosenttiyksikköä.

Länsi-Uudellamaalla Rkp oli kolmanneksi suurin puolue 14,5 prosentin kannatuksella. Alueen toiseksi suurin puolue Sdp jäi vain 1,4 prosenttiyksikön päähän.

– Olemme tosi tyytyväisiä tähän tulokseen, saavutimme paikkatavoitteet kaikilla pääkannatusalueillamme. Saimme pari paikkaa kaavailtua enemmän myös Varsinais-Suomessa, Vantaa-Keravalla ja Keski-Pohjanmaalla, Rkp:n puoluesihteeri Fredrik Guseff kommentoi.

Rkp:n ehdokkaat saivat myötätuulta vaalityöhön Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland -säätiön jakamista vaalituista.

Suomen Kuvalehden mukaan kaksinkielistä Suomea edistävä säätiö tuki aluevaaliehdokkaita yli 300 000 eurolla, ja Rkp:n ehdokkaat saivat tukirahoista 72,5 prosenttia.

– Tuki ei tule puolueelle vaan ehdokkaille, varmasti se on edesauttanut sitä, että ehdokkailla on ollut paremmat edellytykset käydä kampanjaa. Kun on uudet vaalit, on tärkeätä, että ehdokkailla on ollut mahdollisuus ostaa näkyvyyttä esimerkiksi lehdistössä.

Valtakunnallisesti Rkp:n kannatus oli silti totutunlaisella tasolla, 4,9 prosenttia. Esimerkiksi viime kesäkuun kuntavaaleissa Rkp:n kannatus oli tasan viisi prosenttia.

Guseff viittaa laskelmiin, joiden mukaan Rkp:n kannatus olisi ollut 5,2–5,3 prosenttia, jos myös Helsingissä olisi äänestetty.

Puolueen valtakunnallisen kannatuksen nostaminen ja suomenkielisille alueille murtautuminen vaatii Guseffin mukaan yhä paljon työtä.

– Näen tämän enemmän organisatorisena kysymyksenä, koska puolueen politiikkaa kohtaan on mielenkiintoa. Se vaikeuttaa asiaa, ettei meillä ole perustason organisaatiota ympäri Suomea. Nyt meillä oli ehdokkaita 16:lla alueella, olemme laajentaneet toimintaamme pienin askelin.

Puheenjohtaja Henriksson puhui kampanjassaan paljon pienten sairaaloiden puolesta. Rkp:n puoluesihteerin Fredrik Guseffin mukaan pienten sairaaloiden olemassaolo oli yksi tärkeä paikallinen kysymys aluevaaleissa.

Rkp:n varapuheenjohtaja Henrik Wickström, 27, oli yksi vaalien ääniharavista – Wickström sai Länsi-Uudellamalla 5865 ääntä. Enemmän ääniä aluevaaleissa saivat vain Li Andersson (vas) ja Aki Lindén (sd).

– Meille tulee jatkuvasti viestejä, että halutaan liberaalia puoluetta ja Rkp:n linja koetaan oikeaksi, mutta ehdokkaita ei ole aina löytynyt vaalipiiristä. Panostamme tosi vahvasti siihen, että meillä olisi mahdollisimman monessa vaalipiirissä ehdokkaita eduskuntavaaleissa. Liikkuvat äänestäjät ovat ehkä se ryhmä, johon pyrimme kohdentamaan voimavaramme, Wickström sanoo.

Wickströmin mukaan vahvasti kaksinkielisillä alueilla on oltu huolissaan palveluiden saatavuudesta omalla äidinkielellä.

Tärkein vaaliteema oli hänen mukaansa juuri lähipalveluiden saatavuus, ja ääniä ropisi niin ruotsinkielisiltä kuin suomenkielisiltäkin.

Palveluiden saatavuuden tärkeydestä ovat puhuneet käytännössä kaikki puolueet. Esimerkiksi keskusta kampanjoi lupauksella sote-aseman järjestämisestä jokaiseen kuntaan.

Riittävätkö rahat palveluiden parantamiseen alueilla?

– Lähdemme Rkp:n kanssa siitä, että meidän täytyy tehdä asioita uudella tavalla, löytyy paljon asioita, joissa voi tehostaa. Yksi hyvä mahdollisuus on siinä, kun yhdistämme perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon, jolloin saamme integraation toimimaan mahdollisimman hyvin. Panostuksia pitäisi laittaa ennen kaikkea perusterveydenhoitoon, liki 40 prosenttia kustannuksista on erikoissairaanhoidon puolelta, painopistettä pitäisi saada enemmän ennaltaehkäisyyn ja perusterveydenhuoltoon.

Perusterveydenhuollossa pitäisi parantaa Wickströmin mukaan esimerkiksi mielenterveyspalveluiden saatavuutta.

– Perusterveydenhuollossa ei ole laajasti mielenterveyspalveluita, jolloin joutuu helposti erikoissairaanhoidon puolelle. Silloin tilanne on muuttunut ihmisen näkökulmasta niin haastavaksi, että tarvitaan moniammatillista tukea. Meidän täytyisi saada terapiatakuu käyttöön, että ensimmäisen keskustelutuen saisi seitsemän päivän sisällä myös perusterveydenhuollon tasolla.

Mielenterveystyön ammattilaiset ovat katsoneet, ettei hallituksen esitys hoitotakuusta toteuta terapiatakuu-kansalaisaloitteen vaatimuksia perustason mielenterveyspalvelujen parantamisesta.

– Tähän tarvitaan hoitajia, joilla on tietty koulutus. Se linkittyy hoitotakuuseen, ja tätä eduskunta tulee käsittelemään vielä tämän hallituskauden aikana. Olemme sitoutuneita Rkp:n vahvoilla alueilla siihen, että lähdemme edistämään tätä aktiivisesti, koska mielenterveyspalvelut ovat kasvava ongelma ja tilanne on pahentunut koronakriisin myötä, Wickström näkee.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?