Viisi pointtia jokaiselta 21 hyvinvointi­alueelta – lue IS:n tiivistys alue­vaalien tuloksesta

105 asiaa, aluevaalit muutaman minuutin lukupaketissa.

Ex-pääministerit, 27-vuotias inkoolainen, eläkkeellä oleva lääkäri. äiti ja tytär sekä monet muut vaikuttivat vaalitulokseen – Rkp sai itselleen kaksi rannikokaistaletta, kokoomus ja Sdp jakoivat eteläisen Suomen, ja iso osa Suomea on keskustan vallan alla.

24.1. 19:38

Itä-Uusimaa

Rkp suurin puolue, 32,8 prosenttia äänistä.

59 valtuutettua, ja vain yksi kansanedustaja, Heikki Vestman (kok) Sipoosta.

Ääniharava viime eduskuntavaaleissa Arkadianmäeltä pudonnut Mikaela Nylander (r) Porvoosta.

Rkp voi saada eri kysymyksissä liittoutumalla kokoomuksen kanssa jo selvän enemmistön valtuustosta 33/59 ja yhden äänen enemmistön liittoutumalla Sdp:n kanssa 30/59.

Henkilöistä vahvimman nousun kohti eduskuntaa teki Sdp:n ääniharava Anette Karlsson.

Matti Vanhanen oli Keski-Uudenmaan ääniharava 1 611 äänellä. Antti Rinne ei ollut edes Sdp:n ykkönen alueella, edelle kiri seitsemän demaria ja Rinne sai 498 ääntä.

Keski-Uusimaa

Kokoomus suurin puolue (25,4%) ja Sdp jäi kakkoseksi (22,6%).

Keskusta ja perussuomalaiset saivat kumpikin kymmenen valtuutettua, perussuomalaisten kannatus (14,1%) oli kuitenkin keskustaa parempi (12,9%).

Ääniharava oli kansanedustaja, ex-pääministeri Matti Vanhanen (kesk) Nurmijärveltä.

Sdp:n ehdokkaista varapuhemies, ex-pääministeri Antti Rinne (sd) oli vasta listan kahdeksas. Demareiden ykkösnimi oli Eemeli Peltonen, 27, Järvenpäästä.

Perussuomalaisista eniten ääniä keräsi Jorma Piisinen Järvenpäästä, television taannoinen Remontti-Reiska.

Eniten ääniä Länsi-Uudellamaalla, kolmanneksi eniten ääniä koko maassa. Tältä näyttää 5 865 ääntä kerännyt Henrik Wickström, elinkeinopolitiikan asiantuntija Inkoosta.

Länsi-Uusimaa

Kokoomuksen vahvin alue, kokoomuksen äänisaalis 32,6 prosenttia.

Rkp menestyi hyvin (14,5%) ja kisasi kakkospaikasta demareiden kanssa (15,9%).

Henkilöistä vaalin yllättäjä oli koko alueen ääniharava, Rkp:n Henrik Wickström, 27. Wickström sai kolmanneksi eniten ääniä koko maassa.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran oma alue, mutta puolueen kannatus (8,0%) jäi alle valtakunnallisen kannatuksen (11,1%).

Kansanedustaja Antero Laukkanen (kd) jäi varaedustajaksi ja oli yksi kolmesta ehdolla olleesta kansanedustajasta, joka ei valtuustoon päässyt.

Sirkka-Liisa Kähärä oli Vantaa-Keravan äänestetyin aluevaaliehdokas. Kähärä sai 1 994 ääntä. Kuva muutaman vuoden takaa JHL:n edustajistosta.

Vantaa ja Kerava

Ylivoimaisesti surkein äänestysprosentti koko maassa, 39,2 prosenttia.

Kokoomus (26,9%) peittosi täälläkin Sdp:n (23,3%).

Vihreät (12,9%) voitti perussuomalaiset (11,8%), kuten myös kahdella muulla alueella, Itä- ja Länsi-Uudellamaalla.

Keskustan kannatus kaupunkialueella oli vain 4,5 prosenttia.

Alueen ääniharavaksi nousi aluepäällikkö, sairaanhoitaja Sirkka-Liisa Kähärä (sd).

Varsinais-Suomi

Kokoomus nousi taas alueen ykköspuolueeksi (23,6%) ja Sdp oli kakkonen (19,0%).

Eduskuntavaaleissa perussuomalaiset oli Varsinais-Suomen suurin puolue (19,1%), nyt puolue romahti viidenneksi (10,1%).

Valtakunnan suurimmat ääniharavat ovat täällä: puheenjohtaja Li Andersson (vas) 7 795 ääntä ja kansanedustaja ja lääkäri Aki Lindén (sd) 7 701 ääntä.

Puoluejohtajista Petteri Orpon (kok) äänisaalis oli 3 278 ääntä ja Annika Saarikko (kesk) keräsi 2 006 ääntä.

Aluevaltuuston julkkisehdokas on Jethro Rostedt (liik).

Satakunta

Sdp:n paras alue, demareille 28,1 prosenttia.

Kokoomus (19,6%) voitti täpärästi keskustan (19,5%).

Keskusta sai kuitenkin aluevaltuuston yhden paikan enemmän, 14 paikkaa. Kokoomus oli vaaliliitossa kristillisdemokraattien kanssa, kokoomukselle irtosi vaaliliitosta 13 ja kd:lle 3 paikkaa.

Porilainen peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) ei ollut ehdolla ja alueen ääniharava oli raumalainen kansanedustaja Kristiina Salonen (sd).

Perussuomalaiset kyykkäsi myös täällä eduskuntavaaleihin verrattuna rajusti. Eduskuntavaaleissa puolue oli alueella kakkonen (24,1%), nyt neljäs (13,5%).

Äiti, Erja Hirviniemi sai 957 ääntä. Tyttären, Aino-Kaisa Pekosen äänisaalis oli 635.

Kanta-Häme

Sdp (25,0%) piti kokoomuksen (22,9%) takanaan.

Ääniharava oli valtion lastensuojeluyksiköiden johtaja Kaisa Lepola (sd), joka peittosi vaalissa kansanedustajat Johannes Koskisen (sd) ja Tarja Filatovin (sd).

Keskusta pärjäsi nyt alueella hyvin, se sai alueelta 15,2 prosenttia äänistä.

Keskustan kaksi eniten ääniä kerännyttä olivat sairaanhoitajat Johanna Häggman ja Johanna Wiisak.

Vasemmistoliiton kansanedustaja, ex-ministeri ja lähihoitaja Aino-Kaisa Pekonen oli puolueensa listan kakkonen. Pekosen edellä oli oma äiti, sairaanhoitaja Erja Hirviniemi.

Pirkanmaa

Kokoomus oli täällä taas ykkönen (25,8%) ja Sdp kakkonen (22,1%).

Ääniharava oli Lauri Lyly (sd), SAK:n entinen puheenjohtaja ja Tampereen ex-pormestari.

Tampereen nykyinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) oli puolestaan kokoomuksen äänikuningatar ja alueen toiseksi suosituin ehdokas.

Pääministeri Sanna Marin (sd) jätti vaalit väliin, mutta pääministerin hyvä ystävä Ilmari Nurminen (sd) oli demarilistan hopeasijalla.

Sijaispuheenjohtaja Iiris Suomela (vihr) ei ollut omiensa ykkönen, vaan alueen ykkönen äänissä oli vastuullisuusasiantuntija Jaakko Mustakallio (vihr).

Päijät-Häme

Sdp (24,7%) taas otti täällä niukan voiton kokoomuksesta (24,5%). Eroa 148 ääntä.

Aluevaltuustoon kokoomus sai kuitenkin yhden paikan enemmän, Sdp:lle 17 ja kokoomukselle 18 paikkaa.

Kokoomus oli vaaliliitossa Rkp:n kanssa. Rkp keräsi 446 ääntä, se ei saanut ehdokastaan valtuustoon, mutta avitti paikkamäärissä kokoomuksen alueen suurimmaksi puolueeksi.

Ääniharava oli ex-kansanedustaja, lääkäri Martti Talja (kesk).

Sdp:ssä kansanedustaja Mika Kari oli vasta listansa kolmas, ja hänen edelleen kiilasivat sairaanhoitaja Kirsi Lehtimäki Heinolasta ja terveydenhoitaja Sirkku Hildén Lahdesta.

Kymenlaakso

Sdp:n perinteisiä alueita, Sdp suurin ja 27,2 prosenttia.

Kokoomus jäi vielä suhteellisen kauas taakse, 23,3 prosenttia.

Perussuomalaisten paras alue, 17,1 prosenttia. Puolue ei romahtanut niin paljon kuin muilla alueilla – niin kunta- kuin eduskuntavaaleihin pudotusta nelisen prosenttiyksikköä.

Ääniharava kansanedustaja ja sairaanhoitaja Paula Werning (sd) Kouvolasta.

Kokoomuksen kolmen eniten ääniä keränneiden ammatit olivat lääkäri, sairaanhoitaja ja paloesimies.

Etelä-Karjala

Vihreät on pieni puolue Etelä-Karjalassa, mutta alueen ääniharava oli vihreiden Marja Estola 1 624 äänellä.

Kolme suurta. Sdp suurin (25,1%), kokoomus toinen (23,5%) ja keskusta kolmas (21,8%).

Ääniharava oli eläkkeellä oleva lääketieteen tohtori Marja Estola (vihr), vaikka vihreät oli vasta viidenneksi suosituin puolue. Estola sai noin viisi kertaa enemmän ääniä kuin seuraavaksi suosituin vihreä, kansanedustaja Hanna Holopainen.

Sdp:n suosituin oli kansanedustaja Anneli Kiljunen, puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malm oli listansa neljäs.

Kokoomuksessa terveydenhoitaja Helena Puolakka peittosi kansanedustaja Jukka Kopran – keskustan listakärki oli lääkäri Vesa Örmark ja kansanedustaja Ari Torniainen jäi neljänneksi.

Pienten kuntien yhteislista keräsi kolmisen prosenttia äänistä ja sai kaksi valtuutettua.

Etelä-Savo

Työterveyslääkäri Oskari Valtola (kok) Mikkelistä ei jäänyt kauaksi puolueen perinteisen ääniharavan Antti Häkkäsen äänistä. Valtola keräsi 1 421 ääntä, ja Mäntyharjun Häkkänen 1 870 ääntä.

Nyt siirrytään keskustan Suomeen, keskustan kannatus 32,5 prosenttia.

Sinipunamittelössä Sdp (19,5%) vei voiton kokoomuksesta (17,9%).

Liike Nytin ehdottomasti paras alue, 8,3 prosentin kannatuksella. Selittyy ääniharava Panu Peitsarolla. Peitsaro on lääkäri, joka erosi taannoin Itä-Savon sairaanhoitopiirin johtajan paikalta.

Ykköspuolue keskustassa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä oli vasta viidenneksi suosituin.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen ei tällä kertaa ollut omiensa joukossa ylivoimainen, toiseksi suosituin kokoomuslainen, lääkäri Oskari Valtola oli Häkkästä vain noin 450 ääntä perässä.

Pohjois-Savo

Keskusta suurin, 28,5 prosenttia.

Sinipunataistossa Sdp (19,0%) kokoomusta (16,8%) edellä.

Selkeä ääniharava oli kansanedustaja, puheenjohtaja Sari Essayah (kd), 3 932 ääntä.

Myös Sdp:ssä oli ylivoimainen ykkönen äänisaaliissa, juuri eläköitynyt Varkauden ex-kaupunginjohtaja Hannu Tsupari, 67, ääniä 2 405.

Suurimman puolueen, keskustan, viisi suosituinta ehdokasta keräsi 1 063–1 351 ääntä.

Pohjois-Karjala

Keskusta ykkönen, 32,6 prosenttia.

Sdp roimasti kokoomusta suurempi, 21,8-13,7.

Ääniharavat lääkäreitä ja keskustalaisia, Juha Mustonen oli noin sata ääntä edellä Hilkka Tirkkosta.

Kolmanneksi suurimman äänipotin keräsi terveystieteen tohtori, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd).

Perussuomalaisia valtuustoon pääsi seitsemän, heistä ensimmäisenä sairaanhoitaja ja kansanedustaja Sanna Antikainen ja viimeisenä kansanedustaja Jussi Wihonen.

Keski-Suomi

Ei keskustan ylivoimaa, ykkönen kyllä ja 25,4 prosenttia.

Sdp selvästi (22,0%) kokoomusta (15,9%) suositumpi.

Ääniharava kuitenkin kokoomuksesta, kirurgi Ville Väyrynen (kok).

Keskustan suosituin oli ex-kansanedustaja Aila Paloniemi, istuvista kansanedustajista Joonas Könttä oli neljäs ja varapuheenjohtaja Petri Honkonen vasta seitsemäs.

Valtuustoon ei päässyt yhtään alle 25-vuotiasta ehdokasta.

Etelä-Pohjanmaa

Keskustan vankka alue, kannatus 37,3 prosenttia.

Kokoomuksella hyvä tulos (25,3%) ja alueen ääniharava kansanedustaja ja sotessa profiloitunut Paula Risikko (kok).

Perussuomalaiset jäi kauas kärjestä (13,8%) ja lakeuksilla Sdp:n kannatus (10,0%) alkaa hiipua kauas valtakunnallisista lukemista.

Keskustan ehdokkaista agrologi ja ex-kansanedustaja Lasse Hautala oli ykkönen ja ex-pääministeri Anneli Jäätteenmäki häntä runsaat sata ääntä perässä.

Valta kuuluu kansalle -puolueen paras alue, 2,4 prosenttia.

Kelpaa hymyillä. Pohjamaalla Rkp sai yli puolet äänistä ja yhden puolueen enemmistön aluevaltuustoon kansanedustaja Joakim Strandin ja Mikko Ollikaisen johdolla.

Pohjanmaa

RKP:n ylivalta ja yhden puoleen enemmistö: 50,2 prosenttia äänistä – 33 valtuutettua, valtuustossa 59 jäsentä.

Kansanedustajat Joakim Strand ja Mikko Ollikainen Rkp:n ykkösnimet.

Sdp (13,2%) ja kokoomus (10,2%) pääsivät kaksinumeroisille kannatusluvuille, muut puolueet eivät.

Vaikka Pohjanmaalla ollaan, keskustan kannatus vain 4,2 prosenttia ja perussuomalaisilla 7,6 prosenttia.

Vasemmistoliitolla (2,7%) ja vihreillä (2,4%) perin pieni suosio.

Keski-Pohjanmaa

Paluu keskusta-Suomeen, keskusta 38,0 prosenttia.

Kolme keskisuurta puoluetta: Sdp (14,3%), perussuomalaiset (12,5%) ja kokoomus (11,3%).

Ainoa perussuomalainen alueen ääniharava: kansanedustaja Mauri Peltokangas, titteliin riitti 715 ääntä.

Keskustan ehdokas, lakimies ja lehtori Sari Innanen (kesk) hävisi Peltokankaalle vain kuusi ääntä. Innasen jälkeen keskustan toiseksi suosituin ja maakunnan kolmanneksi suosituin oli elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).

Jos Vaasan seudulla Pohjanmaalla Rkp oli mammutti, Keski-Pohjanmaalla puolue sai 7,3 prosenttia äänistä.

Juha Sipilä 3 307 ääntä, Tapani Tölli 2 185 ääntä ja Niilo Keränen 2 028 ääntä Pohjois-Pohjanmaalta keskustalle.

Pohjois-Pohjanmaa

Keskustan paras alue, 39,6 prosenttia.

Ääniharava ex-pääministeri Juha Sipilä (kesk). Keskustan veteraaneilla muutenkin hyvä tulos. Alueen äänikakkonen oli ex-ministeri Tapani Tölli, 70, ja pronssisijalla ex-kansanedustaja ja lääkintöneuvos Niilo Keränen, 71.

Keskisarjassa kokoomus (15,5%) oli päässyt muiden edelle.

Kolme puoluetta liki tasoissa: Sdp (11,6%), perussuomalaiset (10,8%) ja vasemmistoliitto (10,3%).

Kansanedustaja Ville Vähämäelle (ps) kehno tulos, Vähämäki ei yltänyt edes varavaltuutetuksi. Ja tiukkaa oli kansanedustaja Olli Immosella (ps) myös, yhdeksän perussuomalaista pääsi valtuustoon ja Immonen oli toiseksi viimeinen.

Kainuu

Keskustan alue, 38,0 prosenttia.

Vasemmistoliitolle paras alue. Vasemmistoliitto toiseksi suurin ja kannatusprosentti 16,0.

Äänikuningatar oli kansanedustaja Merja Kyllönen (vas), ja ääniharavan titteli irtosi 738 äänellä.

Valtapuolue keskustan ääniharava oli ensihoitaja ja yrittäjä Heikki Huotari ennen kansanedustaja Tuomas Kettusta.

Kokoomus (13,7%) ja perussuomalaiset (13,1%) kisasivat pronssisijasta, ja Sdp jäi jo alle kymmenen prosentin.

Katri Kulmuni sai Lapissa 1 964 ääntä, Paavo Väyrysen äänisaalis oli 963.

Lappi

Keskustan alue, 34,7 prosenttia.

Äänikuningatar ex-puheenjohtaja Katri Kulmuni (kesk). Kulmuni sai noin kaksi kertaa enemmän ääniä kuin toinen ex-puheenjohtaja Paavo Väyrynen (kesk). Kulmuni oli runsaat 350 ääntä edellä myös listakakkosta, varapuheenjohtaja Markus Lohea (kesk).

Neljä puoluetta miltei tasoissa: Sdp (14,5%), vasemmistoliitto (13,5%), kokoomus (12,6%) ja perussuomalaiset (12,1%).

Puolueiden ykkösnimiksi nousivat ehdolla olleet kansanedustajat Johanna Ojala-Niemelä (sd), Heikki Autto (kok) ja Kaisa Juuso (ps).

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk) oli kolmas aluevaaleissa ehdolla ollut kansanedustaja, joka jäi vaaleissa rannalle. Kärnä ylsi varapaikkaan, keskusta sai valtuustoon 21 paikkaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?