Vantaan äänestysprosentti oli maan heikoin – ”Todella nöyryyttävä uutinen”

Vantaan äänestysaktiivisuus on valitettavan alhainen sekä ehdokkaiden että tutkijoiden mielestä.

Sdp:n Kimmo Kiljunen ja Vasemmistoliiton Jussi Saramo kommentoivat Vantaan heikkoa äänestystulosta.

23.1. 23:44 | Päivitetty 24.1. 1:02

Vantaan äänestysprosentti jäi aluevaaleissa matalimmaksi koko maassa. Koko maassa aluevaalien äänestysprosentti oli 47,5 prosenttia. Vantaalla, Ilomantsissa ja Pukkilassa äänestysprosentti oli alhaisin, Vantaalla vain 38. Vantaa jäi myös viime kunnallisvaaleissa alle 50 prosentin.

– Aivan hirvittävä. Todella nöyryyttävä uutinen. Kertoo siitä, että ihmiset eivät mieltäneet vaalien merkitystä, sanoi Sdp:n ehdokas, kansanedustaja Kimmo Kiljunen IS:lle.

Kiljunen harmittelee erityisesti Hakunilan äänestysaktiivisuutta.

– Se näyttää jääneen alle 30 prosentin. Hakunila on pienituloisin ja siellä on maahanmuuttajia paljon. Kaupungin pitää ryhdistäytyä ja tiedottaa maahanmuuttajaväestöä, että heillä on oikeus äänestää, Kiljunen sanoi painokkaasti.

Kiljunen meni itse kirkkaasti läpi.

– En pysty iloitsemaan omasta tuloksestani lainkaan, hän synkisteli.

Jo vuoden 2021 kuntavaaleissa nähtiin historiallisen alhainen äänestysprosentti, kun 55,1 prosenttia äänioikeutetuista antoi äänensä. Vuoden 2019 EU-vaaleissa 40,8 prosenttia äänioikeutetuista kävi vaaliuurnilla.

– Valitettavasti tämä ei ole uusi ilmiö, vasemmistoliiton ehdokas, kansanedustaja Jussi Saramo myöntää.

Saramo näkee Vantaan heikkoon äänestysaktiivisuuteen kaksi syytä.

– Tämä on valtakunnallinen ongelma. Ei nähty tarpeeksi eroja puolueiden välillä. Kaikilla puolueilla on tässä peiliin katsomisen paikka, Saramo arvioi.

– Vantaalla taas ehkä koettiin, että mikään ei muutu. Ei koettu uhkaa, että oman kylän palvelut lähtisivät pois. Niitä ei ollut tarvetta lähteä puolustamaan, Saramo jatkaa.

Saramo miettii, että myös sillä saattoi olla vaikutusta Vantaan äänestysprosenttiin, että muut äänestysalueet olivat kuntamäärällä katsottuna laajempia.

Yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta arvioi, että äänestysaktiivisuus on ollut pidempään alamaissa menneisiin vuosikymmeniin verrattuna.

– Nämä olivat uudet vaalit, tammikuu hankala aika, ja korona-aika. Useampi asia yhdistyi. Kampanjointi oli haasteellista.

– Poliittisen osallistumisen eriytyminen, mikä on nostettu vaalitutkimuksissa esiin, on isompi kysymys. Tiedämme, että hyvin toimeentulevat, korkeasti koulutetut ja terveet ihmiset äänestävät keskimäärin muita aktiivisemmin, Karimäki sanoo.

– Näiden ihmisten, jotka muutenkin ovat jo hyvässä asemassa, ääni kuuluu vaalituloksessa kovimpaa.

Politiikan tutkija Claus Stolpe Åbo Akademista huomauttaa myös, että monen mielestä politiikka on vieraantunut tavallisen ihmisen elämästä, eikä äänestäminen kiinnosta, koska ’poliitikot eivät välitä’.

Tutkija Claus Stolpe pitää äänestystulosta valitettavan alhaisena.

– On tietysti ongelma, kun äänestysprosentti on hyvin alhainen. On ikävää, että asiat, joiden pitäisi olla tärkeitä kaikille, eivät innosta.

Äänestystulos osoitti, että aluevaalit olivat kolmen suurimman puolueen, kokoomuksen, Sdp:n ja keskustan juhlaa. Perussuomalaiset pärjäsivät huonommin, ja myös vihreillä kannatus jäi heikoksi. Vihreiden vahva kannatusalue Helsinki ei tosin äänestänyt vaaleissa.

Lue lisää: Katso tästä kuinka äänten­laskenta etenee ja miten valta sinun alueellasi jaetaan

Artikkelia korjattu 24.1.2021 kello 1.02: Täsmennetty, että Vantaalla, Ilomantsissa ja Pukkilassa äänestysprosentti oli alhaisin, Vantaalla vain 38. Alkuperäisessä versiossa annettiin ymmärtää, että Vantaalla, Ilomantsissa ja Pukkilassa äänestysprosentti olisi ollut kaikissa 38.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?