Aluevaaleissa äänesti 47,5 prosenttia äänioikeutetuista

Vertailun vuoksi viime vuonna kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55,1.

Puoluejohtajat jännittivät vaalitulosta Kuntatalolla.

23.1. 21:19 | Päivitetty 23.1. 21:35

Historiallisten aluevaalien äänestysprosentti on ollut isoimpia kysymysmerkkejä ja huolenkin aihe. Reilusti alle 50 prosenttia on iso isku vaaleille, 50 prosenttia tai yli torjuntavoitto.

– Pakko sanoa, että se äänestysprosentti jännittää itseä hieman, pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi alkuillasta vaalivalvojaisissa ja toivoi sen nousevan yli 50:een.

Prosentti selvisi, ja se on todella huono, vain 47,5.

Vuoden 2021 kuntavaaleissa nähtiin historiallisen alhainen äänestysprosentti, kun vain 55,1 prosenttia äänioikeutetuista antoi äänensä.

Jos aluevaalien äänestysprosentti jää alle 50:n, eikö se tarkoita, että kaikkiaan hyvinvointialuemalli perustuu vähemmistön poliittisiin näkemyksiin?

Politiikan tutkija Claus Stolpe Åbo Akademista sanoi aiemmin viikolla Ylessä, että ei usko aluevaalien äänestysprosentin nousevan yli 50 prosentin.

Stolpe katsoi, että voisi olla hyvä asia yhdistää aluevaalit kunnallisvaaleihin vuodesta 2025 alkaen.

Vaalitutkija Sami Borg sen sijaan ennakoi aiemmin Ylelle, että aluevaaleissa on mahdollista ylittää 50 prosentin äänestysaktiivisuus, kun ennakkoäänestysprosentti nousi 26,4:ään.

Aluevaaleissa ennakkoäänestämässä kävi 26,4 prosenttia äänioikeutetuista. Kesän kunnallisvaaleissa ennakkoon äänesti 33,1 prosenttia.

Vaalien äänestysvilkkautta on ollut erityisen vaikea povata etukäteen, sillä hyvinvointialueiden sote- ja pelastustoimen palveluiden päättämisestä äänestettiin ensimmäistä kertaa historiassa.

Äänestäjien käyttäytymistä on ollut vaikea ennakoida.

Vaalikampanjoita on käyty myös koronapandemian varjossa. Moni äänestäjä on kokenut vaaliteemat ja valinnat vaikeiksi, ja alueiden vastuualueita on myös hämmennetty kampanjoinnissa.

Äänioikeutettuja on noin 3,9 miljoonaa. Helsingissä ja Ahvenanmaalla ei äänestetty.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?