Yhteensä 51 kuntaa ei saanut aluevaaleissa yhtään valtuutettua hyvinvointialueeseen. Vaaleissa oli mukana yhteensä 292 kuntaa.
Eniten valtuutettuja vaille jääviä kuntia löytyy Pirkanmaalta, jossa niitä on peräti yhdeksän. Myös Pohjois-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa ilman valtuutettua jäi lukuisia kuntia.
Ilman valtuutettua jääneet kunnat alueittain
Pirkanmaa (9): Akaa, Ikaalinen, Juupajoki, Kihniö, Kuhmoinen, Pälkäne, Ruovesi, Urjala, Virrat
Pohjois-Pohjanmaa (8): Hailuoto, Ii, Lumijoki, Merijärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Vaala, Utajärvi
Varsinais-Suomi (7): Aura, Koski Tl, Kustavi, Kemiönsaari, Pyhäranta, Rusko, Vehmaa
Keski-Suomi (7): Kannonkoski, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Luhanka, Multia, Toivakka
Satakunta (4): Jämijärvi, Karvia, Nakkila, Siikainen
Kanta-Häme (4): Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä
Lappi (4): Enontekiö, Muonio, Pelkosenniemi, Posio
Pohjois-Savo (3): Joroinen, Kaavi, Rautavaara
Länsi-Uusimaa (1): Siuntio
Päijät-Häme (1): Hartola
Kymenlaakso (1): Miehikkälä
Etelä-Pohjanmaa (1): Isojoki
Pohjanmaa (1): Kaskinen
Helsingin yliopiston yliopistotutkija Jenni Karimäki sanoo, että valtuutetun puuttuminen tulee näkymään ja vaikuttamaan eri tavoin eri osissa maata.
– Nythän ensimmäinen kolmivuotiskausi on hyvin erilainen eri alueissa suhteessa siihen, kuinka pitkällä ollaan (palveluiden järjestämisen) rakenteissa.
– Joissakin kunnissa on tehty jo pitkälle menevää yhteistyötä, ja voi olla että päästään keskustelemaan jo muustakin kuin rakenteista. Sitten on hyvinvointialueita, joilla ollaan hyvin alkutekijöissä.
Kuntalaisten oma kokemus siitä, miten he kokevat valtuutetun puuttumisen, riippuu paljolti aiemmista kokemuksista. Ovatko kuntayhtymän tai vastaavan palvelut toimineet ja kuullaanko kuntalaisia tasapuolisesti.
– Ja myös siitä, millaisia päätöksiä ja politiikkaa aluevaltuutetut pystyvät tekemään niin, että kuntalaiset aidosti kokevat että sitä tehdään kaikkien hyväksi. Kyllä valtuutettujen pitää pystyä ajattelemaan laajemmin kuin vain oman kuntansa asioita. Valtuutettuja on hyvin vähän suhteessa kunnallisvaltuutettuihin.
Aluevaaleissa valittiin 1 400 valtuutettua.
– Jos keskuskaupungeilla tulisi valtava yliedustus aluevaltuustoon, ja tämä yhdistyy alhaiseen äänestysaktiivisuuteen, varmasti se lisää todennäköisyyttä, että jännitteitä syntyy alueiden sisälle.