Sanna Marinin Nato-lausunto saa tukea ulkopolitiikan asiantuntijoilta – Matti Vanhanen nostaa esiin olennaisen kysymyksen: ”Se on vaikeasti vedettävä raja”

Kokoomuslaisten mielestä pääministeri Sanna Marinin Nato-haastattelu poikkesi Suomen yhteisestä linjasta. Eduskunnan ulkopolitiikan konkarit eivät näe lausunnossa ongelmaa.

Pääministeri Sanna Marin ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo väittelivät myös Marinin Nato-lausunnosta Ilta-Sanomien aluevaalitentissä.

20.1. 15:51

Pääministeri Sanna Marin (sd) joutui selittelemään Nato-lausuntoaan, joka päätyi erityisesti kokoomuksen hampaisiin. Marin totesi uutistoimisto Reutersin englanninkielisessä haastattelussa pitävänsä ”hyvin epätodennäköisenä” että Suomi hakisi Naton jäsenyyttä hänen pääministerikaudellaan.

Lue lisää: Pääministeri Marin pitää Suomen Nato-jäsenyyttä ”erittäin epätodennäköisenä” virkakautensa aikana

Sosiaalisen median kommenteissa Marinin ulostulon nähtiin poikkeavan Suomen ulkopoliittisen johdon tähänastisista lausunnoista ja hallituksen viime vuonna hyväksymän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon linjauksesta, joissa korostetaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä tilanteen mukaan.

Lue lisää: Marinin Nato-ulostulo hämmentää somessa

Pääministerin katsottiin jopa sulkevan Suomen Nato-ovea hetkellä, jolloin jännitteet lännen ja Venäjän välillä kasvavat huolestuttavasti.

– Toivon, että pääministeri ei sulje Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulmakiveä, Nato-optiota, omin käsin - edes määräajaksi, pohti kokoomuksen kansanedustaja Elina Valtonen Twitterissä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti viimeksi uudenvuodenpuheessaan Suomen mahdollisuutta liittoutua koska vain. Valtonen arvioi IS:lle, että Marin on tuskin koordinoinut kommenttiaan presidentin kanssa.

– Se on sen verran selvässä ristiriidassa sekä presidentin uudenvuodenpuheen että Suomen virallisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan kanssa.

Ilta-Sanomien aluevaalitenttiin torstaina osallistunut Marin vakuutti kommenttinsa olleen Suomen linjan mukainen. Hän sanoi, ettei ollut keskustellut Reutersin haastattelusta ennakkoon, koska piti lausuntoaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjan mukaisena.

– Haastattelusta on tehty ylitulkintoja. Haluan hyvin suoraan todeta sen, että Suomen Nato-kanta on muuttumaton. Meillä on mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä, mikäli niin katsomme, Marin sanoi.

Samaan vaaliväittelyyn osallistunut kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi tulkinneensa haastattelua toisin.

– Se näytti siltä, että Suomen Nato-optio ei ole aktiivinen ja että pääministeri otti hieman erilaisen kannan kuin meidän tuoreessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, jossa nimenomaan Nato-option aktiivisuutta korostetaan.

Lue lisää: Kiivas paini IS:n taisteluparissa - Petteri Orpo Sanna Marinin Nato-lausunnosta: ”Kiristyneessä ajassa option pitää olla aktiivinen”

Marin kuvaili lausuntoaan ”pikemminkin realistiseksi”, sillä enemmistö kansasta tai eduskunnasta ei edelleenkään kannata Nato-jäsenyyttä.

– Ehkä olisi ollut hyvä, että olisit Petteri lukenut sen haastattelun kokonaan, koska siinä hyvin suorasti totesin, että Suomella on mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä. Tätä kantaa olen hyvin johdonmukaisesti edustanut, Marin kuittasi.

Entinen pääministeri ja ulkopolitiikan konkari Matti Vanhanen (kesk) sanoo pitävänsä tärkeänä, ettei Suomi itse kavenna sitä turvallisuuspoliittista liikkumatilaa, jonka se on vuosien saatossa onnistunut hankkimaan. Marinin kommentteja hän ei silti pidä yhteisen ulkopoliittisen linjan vastaisina.

– En lähtisi erityisesti tuomitsemaan tätä lausuntoa. Pidän sitä aika realistisena arvioina tämän hetken tilanteesta.

Vanhanen myös huomauttaa, ettei Marin sulkenut pois Nato-jäsenyyden hakemista nopeastikin.

– Hän sanoi, ettei pidä sitä todennäköisenä. Tämä tietyllä tavalla lieventää sitä ja jätti liikkumatilaa.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon Nato-jäsenyyden hakemista koskevan kirjauksen mukaan ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioiden.

– Tähän asti on sanottu, että asiaan otetaan kantaa reaaliajassa. Esimerkiksi tällä hetkellä jäsenyyttä ei olla hakemassa. Kuinka pitkälle tätä sitten ajallisesti ennakoi, se on vaikeasti vedettävä raja, Vanhanen pohtii.

Lue lisää: Presidentti Niinistö selitti saksalaislehdessä Suomen Nato-kantaa: ”Meille on ensiarvoisen tärkeää korostaa valinnanvapauttamme”

Venäjän vuoden 2014 Krimin niemimaan valtauksen jälkeen Suomi on jyrkentänyt kantaansa Nato-jäsenyyden hakemiseen tilanteen sitä vaatiessa. Vielä vuonna 2011 Jyrki Kataisen (kok) hallitusohjelmaan kirjattiin, että Nato-jäsenyyttä ei tulla hakemaan kyseisen hallituskauden aikana.

– Tuolloin pidin sitä tämän mahdollisuuden vesittämisenä, että jo etukäteen suljetaan itse itseltämme liikkumatilaa. Mutta tätä vaalikautta on enää hyvin lyhyt aika enää jäljellä, Vanhanen vertaa.

Pitkäaikainen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) ihmettelee pääministerin lausunnosta noussutta kohua eikä näe kommenteissa ongelmaa.

– Toki olisin varmasti itse käyttänyt samoja sanamuotoja kuin eduskunnan vastauksessa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ja puolustuspoliittisesta selonteoista. Mitään muutosta tässä ei sinänsä ole tapahtumassa.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Tuomioja sanoo Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan olevan hyvin selkeä. Asiasta on eduskunnan yhtenäinen linjaus, jonka myös tasavallan presidentti on hyväksynyt.

Myös Tuomiojan mukaan Marin on varmasti oikeassa siinä, että liittoutuminen tällä hallituskaudella on epätodennäköistä.

– Mutta sellainen mahdollisuus on aina olemassa. Suomi pitää siitä kiinni suvereenina valtiona. Eri asia on, onko siihen aihetta ja milloin tällaista mahdollisuutta voitaisiin käyttää.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps) kiistää Marinin sulkeneen mitään ovia Suomelta lausunnollaan.

– Sitä ei pidä ylidramatisoida, koska se ei tarkoita etteikö Suomi voi hakea Nato-jäsenyyttä myös tällä vaalikaudella, Niikko sanoo.

– Mainitsihan pääministeri senkin, että Suomella on suvereenina maana oikeus hakea Nato-jäsenyyttä tai olla hakematta.

Niikko huomauttaa, että Nato-jäsenyyden hakemisesta päättää viime kädessä eduskunta, ei hallitus.

– Eduskunnassa ei ole käyty lainkaan keskustelua Nato-jäsenyydestä tällä vaalikaudella, koska siihen ei ole nähty tarvetta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?