Nämä aluevaalien 8 keskeistä kysymystä erottavat puolueet

IS kävi läpi puheenjohtajien vaalikonevastaukset. Kokoomuksen Petteri Orpo ja vasemmistoliiton Li Andersson edustavat useissa kysymyksissä täysin vastakkaista linjaa.

22.1. 7:45

Vaalikoneväite: Jokaisessa kunnassa tulee sijaita vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema.

Tällä kannalla ovat IS:n aluevaalikoneessa keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja Rkp:n varapuheenjohtaja Henrik Wickström. Jokainen heistä oli vaalikoneen väitteen kanssa täysin samaa mieltä.

– Sote-asemien palvelut voivat vaihdella tarpeiden mukaan. Palveluita voi täydentää etäyhteyksin ja palveluauton käytöllä, Saarikko vastaa vaalikoneessa.

Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan jokaisessa kunnassa on oltava vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema. Tämä tarkoittaisi siis yli kolmeasataa sote-asemaa ympäri maata.

Jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa ovat perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, vihreiden sijaispuheenjohtaja Iiris Suomela ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

Purran mukaan palveluiden tulee olla ”alueellisesti riittävän yhdenvertaisesti saatavilla”.

– Perussuomalaiset on esittänyt vaihtoehdoksi terveyskeskuspalveluautoa, josta löytyvät paitsi lääkäri, myös laboratorio ja muut vastaavat palvelut.

Suomela katsoo, että palvelut voivat olla myös liikkuvia palveluita tai etäpalveluita.

Jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa ovat kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, Sdp:n varapuheenjohtaja Niina Malm ja Liike Nytin varapuheenjohtaja Karoliina Kähönen.

Vaalikoneväite: Hyvinvointialueen tulee mahdollistaa yksityiseen hoitoon pääsy palvelusetelillä, jotta hoitoon pääsyn määräajoista ei lipsuta.

Myönteisimmin palveluseteleihin suhtautuvat Orpo, Saarikko, Essayah, Wickström ja Kähönen, jotka ovat väitteen kanssa täysin samaa mieltä.

– Palvelusetelit ovat paras tapa saada ihmiset jonoista hoitoon, lisätä potilaan itsemääräämisoikeutta ja luoda kirittävää, tervettä kilpailua eri palveluntarjoajien välille, Orpo vastaa.

Kielteisimmin palveluseteleihin suhtautuvat Andersson ja Malm, jotka ovat väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä.

– En kannata palveluseteleiden lisäämistä yleisesti, sillä usein se lisää ihmisten pallottelua eri organisaatioiden välillä, koska yksityiset suorittavat vain palveluseteliin sisällytetyt rajatut toimenpiteet, Andersson kommentoi.

Essayahin mukaan palveluseteleitä tulee käyttää turvaamaan palveluiden saatavuutta alueilla ja purkamaan korona-aikana kasvaneita hoitojonoja. Näin onkin toimittu esimerkiksi Helsingissä.

Wickströmin mukaan yksityistä sektoria tulee hyödyntää, jotta ajatus ”leveämmistä hartioista” toteutuu.

Vihreiden sijaispuheenjohtajan Iiris Suomelan mukaan maakuntavero on tärkeä osa sote-uudistusta.

Purra ja Suomela ovat väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä.

– Esimerkiksi koronan aiheuttama mielenterveyden hoitovelka on valtava. Siksi palvelusetelin käyttöä voidaan lisätä silloin, kun julkinen palvelutuotanto ei ole riittävällä tasolla, Suomela näkee.

Vaalikoneväite: Hyvinvointialueiden tulee ulkoistaa sosiaali- ja terveyspalveluja nykyistä mallia enemmän yksityisille sote-firmoille.

Myönteisimmin ulkoistuksiin suhtautuvat Orpo ja Kähönen, jotka ovat väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä.

Kähösen mukaan yksityisellä puolella on panostettu paljon palvelumuotoiluun, asiakaskokemukseen, palveluprosessien kehittämiseen sekä sähköiseen asiointiin.

Andersson torjuu ulkoistukset täysin.

– Hyvinvointipalveluilla ei pidä tehdä bisnestä, vaan siihen osoitetut verovarat on käytettävä palveluihin. Aina kun palveluita ostetaan yrityksiltä, kanavoituu verovaroja myös yritysten voittojen rahoittamiseen.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson olisi valmis siirtämään myöhemmässä vaiheessa hyvinvointialueille lisää tehtäviä.

Saarikko, Suomela, Purra, Malm ja Wickström ovat väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä.

Suomelan mukaan markkinoiden avaaminen johtaa pahimmillaan ”vanhustenhoidon väärinkäytösten kaltaisiin järkyttäviin tilanteisiin”.

Vaalikoneväite: Hyvinvointialueen ei tule nostaa asiakaspalvelumaksuja sote-palvelujen rahoittamiseksi.

Puheenjohtajat torjuvat asiakasmaksujen korotukset Orpoa ja Purraa lukuun ottamatta. Jyrkimmin korotuksia vastustavat Suomela ja Andersson.

Andersson väläyttää jopa terveyskeskusmaksujen poistamista.

Essayahin mukaan asiakasmaksut eivät saisi eriytyä suuresti alueiden välillä, jotta kansalaisille voidaan taata yhdenvertaiset palvelut.

Orpo sen sijaan ilmoittaa pitävänsä järkevänä sitä, että palveluita käyttävä maksaa itse pienen omavastuun.

Purra mainitsee, että asiakasmaksuilla katetaan hyvin pieni osa sote-palveluiden menoista. Orpo ja Purra ovat väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä.

– En kannata asiakasmaksuista luopumista enkä täysin maksuttomia palveluita, Purra linjaa.

Vaalikoneväite: Vanhusten hoivassa painopistettä on entisestään siirrettävä tuettuun kotihoitoon.

Kotihoidon kannalla ovat etenkin Orpo, Saarikko, Suomela, Essayah ja Kähönen – kaikki olivat väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä.

Saarikon mukaan jokaiselle ikäihmiselle on turvattava hoiva, jolla turvataan ”hyvän loppuelämän vuodet”.

– Se voi olla kotiin annettuja ja tuotavia palveluja, uusia yhteisöllisiä asumismuotoja, perhehoitoa tai palvelukotiasumista.

Kriittisimmin kotihoidon painoarvon kasvattamiseen suhtautuu Andersson, joka on väitteen kanssa täysin eri mieltä.

– Liian monet todella huonossa kunnossa olevat ikäihmiset joutuvat sinnittelemään kotona aliresursoidun kotihoidon varassa, vaikka he huonon kuntonsa puolesta tarvitsisivat paikan ympärivuorokautisesta hoidosta.

Purra katsoo, että kotona asuminen on ihanteellista vain silloin, kun se on mahdollista eikä ”ainoastaan laillistettua heitteillejättöä”.

Wickström ja Malm ovat väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä.

– Eiköhän se painopiste ala olla jo tapissa. Sen sijaan yhteisöasuminen on mielenkiintoinen vaihtoehto, Malm näkee.

Vaalikoneväite: Jos hyvinvointialue ei selviydy jatkossa mahdollisen maakuntaveron tuotoilla, se on liitettävä toiseen hyvinvointialueeseen.

Liitoksiin myönteisimmin suhtautuu Orpo, joka oli väitteen kanssa täysin samaa mieltä.

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan sote-uudistukselle tulisi määritellä säästötavoite.

Essayah, Suomela, Wickström ja Kähönen olivat väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä.

– Osa hyvinvointialueista on joka tapauksessa varsin pieniä väestöpohjaltaan, ja on erittäin todennäköistä, että alueita joudutaan yhdistämään oli rahoituspohja mikä tahansa, Essayah ennustaa.

Wickströmin mukaan liitoksista voitaisiin keskustella, mutta hän ei näe liitoksia mahdollisena Uudellamaalla. Wickström on itse ehdolla Länsi-Uudellamaalla.

Kähösen mukaan hyvinvointialueita on jo nykymallissa liikaa, 21.

– Niiden maksukyky ei riitä ja ihmiset joutuvat eriarvoiseen asemaan. Oikeasti sote pitäisi rakentaa viiden yliopistosairaalan pohjalle ja liittää terveyskeskukset niihin.

Saarikko, Purra ja Malm eivät osanneet ottaa kantaa kysymykseen.

Sdp:n varapuheenjohtaja Niina Malm on jokseenkin eri mieltä vaalikoneväitteestä, jonka mukaan hyvinvointialueen tulee mahdollistaa yksityiseen hoitoon pääsy palvelusetelillä, jotta hoitoon pääsyn määräajoista ei lipsuta.

Andersson oli väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä. Anderssonin mukaan tarkoituksena ei ole, että alueiden pitäisi selvitä kokonaan maakuntaveron tuotoilla ja mikäli valtion rahoitus ei riitä palveluiden hoitamiseen, ”rahoitustasoa tulee korjata”.

IS kertoi aiemmin, että Andersson ja Suomela ovat vahvasti maakuntaveron säätämisen kannalla, kun Orpo, Saarikko, Purra, Essayah, Malm ja Wickström suhtautuvat veroon torjuvasti.

Vaalikoneväite: Sote-uudistukselle tulee määritellä selkeä säästötavoite, vaikka se tarkoittaisi palveluista leikkaamista.

Tässäkin kysymyksessä ääripäitä ovat kokoomus ja vasemmistoliitto.

– Suomi vanhenee nopeiten Euroopassa ja ikäsidonnaisten menojen kasvu on niin voimakasta, että se haastaa hyvinvointiyhteiskuntamme kantokykyä. Tästä syystä uudistuksen tulisi pystyä tehostamaan toimintoja niin, että palvelut voidaan turvata. Ellei uudistus tähän pysty, jää siltä paljon saavuttamatta, Orpo näkee.

Malm, Andersson, Suomela ovat täysin eri mieltä väitteen kanssa.

– Sote-uudistus ei ole säästöohjelma, vaan tarkoitus on saada ihmiset oikean hoidon piiriin ajoissa, Malm kommentoi.

– Suomi käyttää terveydenhuoltoon vähemmän rahaa kuin Tanska, Norja ja Ruotsi ja vanhuspalveluidenkin osalta olemme arviolta 1,6–1,8 miljardia euroa jäljessä Ruotsin tasosta. Meidän ei missään nimessä tule leikata sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, Andersson tyrmää.

Kähönen on väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä, Saarikko ei osaa ottaa kysymykseen kantaa. Essayah, Purra ja Wickström ovat väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on jokseenkin samaa mieltä sen vaalikoneväitteen kanssa, että hoitohenkilökunnan tulee saada muita suuremmat palkankorotukset työn kuormittavuuden vuoksi.

Vaalikoneväite: Hoitajapulan ratkaisuksi on tarjottu usein työperäistä maahanmuuttoa. Sote-palveluihin löytyy kuitenkin riittävästi henkilökuntaa ilman voimakasta maahanmuuttoa.

Työperäistä maahanmuuttoa koskevassa kysymyksessä perussuomalaiset erottuu muista.

Kun kaikki muut puheenjohtajat ovat jokseenkin eri mieltä väitteestä, on Purra väitteen kanssa täysin samaa mieltä.

– Ensisijainen ja tärkein toimi hoitoalan ongelmien korjaamiseksi on lisätä resursseja, Purra kommentoi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ei siirtäisi painopistettä tuettuun kotihoitoon vanhustenhoivassa.

Orpo viittaa laskelmiin, joiden mukaan 2030-lukuun mennessä tarvitaan 200 000 uutta hoitajaa.

– Eläköitymiset huomioiden tämä tarkoittaa 70 000 hoitajan lisäystä. Ei sellaista reserviä ole Suomessa. Lakikirjaukset eivät muutu hoivaksi, jos hoitajia ei ole. Työperäinen maahanmuutto on yksi keskeinen keino hoitajapulan ratkaisemiseksi.

Saarikon mukaan ”ulkomaalaisten osaajien pätevöityminen suomalaisiin tehtävänimikkeisiin on saatava kuntoon”.

Andersson katsoo, että työvoimapula pitää ratkaista työoloja ja palkkausta parantamalla, mutta lisää suhtautuvansa myönteisesti ”ulkomaalaisen työvoiman määrän lisäämiseen tässä ikääntyvässä maassa”.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?