Finland’s PM says Nato membership is “very unlikely” on her watch.
Näin otsikoi uutistoimisto Reuters pääministeri Sanna Marinin (sd) haastattelun eilen illalla.
Eli Marin sanoi, että Suomen Nato-jäsenyys on erittäin epätodennäköistä hänen kaudellaan.
Lue lisää: Pääministeri Marin pitää Suomen Nato-jäsenyyttä ”erittäin epätodennäköisenä” virkakautensa aikana
”Nyt Marinin puheet menivät suoraan Venäjän Vladimir Putininin lapaan.
Se ei ollut viisas lausunto.
Ei varsinkaan tässä tilanteessa. Erityisesti tässä tilanteessa.
Pääministerin olisi kannattanut pitää suunsa kiinni.
Nyt Marinin puheet menivät suoraan Venäjän ja presidentti Vladimir Putinin lapaan.
Putin on yrittänyt rakentaa uutta, Venäjän sanelemaa etupiirijakoa, jossa Naton itälaajentuminen yritetään estää.
Tällaisessa tilanteessa Marinin lausunnot sopivat Putinille hyvin.
Sanna Marin jätti äskettäin hallituksen koronaministeriryhmän vetohommat perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd). Hänen mukaansa kyse on ajankäytöstä.
Pääministeri sanoi varaavansa aikaa ulko- ja turvallisuuspolitiikalle Ukrainan kriisin eskaloitumisen varalta.
Tällaista jälkeäkö syntyy?
Olisikohan Marinin kannattanut kilauttaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtavalle Sauli Niinistölle ennen haastattelua, vaikka epäilemättä sellainen temppu presidentin suuntaan vaatisi Marinilta paljon.
Tietenkin sekin on mahdollista, että presidentti ja pääministeri ovat puhuneetkin, varsinkin kun Niinistö tuntuu keskustelevan viikoittain ellei päivittäin suurvaltajohtajien kanssa kriisiytyvästä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.
Marinin lausunto on aivan toisesta maailmasta kuin presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe, jossa hän paalutti, että Suomi tekee omat ratkaisunsa itsenäisesti.
– Ja todettakoon taas kerran: Suomen liikkumatilaan ja valinnanmahdollisuuksiin kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme. Naton asia on niin sanottu avoimien ovien politiikka, jonka jatkuminen on Suomelle toistuvasti julkisestikin vahvistettu, Niinistö sanoi puheessaan, Niinistö paalutti.
Mitä jos Niinistö olisi lisännyt puheeseensa, että Suomi hänen kaudellaan Suomi ei hae Naton jäsenyyttä?
Siitähän myrsky olisi alkanut.
Kannattaa muistaa, että Niinistö istuu Mäntyniemessä vain vuoden pitempään kuin Marin Kesärannassa, ellei hallitus hajoa ja tule uusia vaaleja.
Marin toisti samat pakolliset fraasit Suomen itsenäisestä päätöksenteosta, mutta antoi myös aseet tulkinnoille ja johtopäätösten vetämiselle Suomen ulkopuolelle, itään, että Suomi ei liikahdakaan tapahtuipa Ukrainassa kevään aikana mitä tahansa.
Ja leviäisipä kriisi minne tahansa.
Vastapainoksi Marin sanoi Suomen olevan valmis koviinkin Venäjä-vastaisiin pakotteisiin.
”Mutta nyt mennään sitten suoraan keskelle poliittista taistelukenttää, ja suusta tulee sammakoita.
Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa, presidentin johtamassa tp-utvassa Marinin kerrotaan olevan kuin kuunteluoppilas, puheet ovat vähissä.
Mutta nyt mennään sitten suoraan keskelle poliittista taistelukenttää, ja suusta tulee sammakoita.
Liekö kaukaa haettu arvio, että Marin arveli aluevaalien alla kalastelevansa myös ääniä lausunnoillaan. Tätä tukee Sdp:n yleisempikin Nato-keskustelu. Myös Marinin edeltäjä, varapuhemies Antti Rinne (sd) on antanut kryptisiä lausuntoja Nato-jäsenyyden järkevyydestä.
Enemmistö suomalaisista nimittäin vastustaa yhä Nato-jäsenyyttä.
Helsingin Sanomien tuore gallup kertoo kuitenkin, että Naton vastustus on vähentynyt merkittävästi: 28 prosenttia suomalaisista haluaa Suomen liittyvän Natoon ja 42 prosenttia vastustaa liittymistä sotilasliittoon. Epävarmojen osuus on kasvanut lähes kolmannekseen.
Toinen gallup tuli torstaiaamuna Yleltä.
Sen mukaan Sdp:n aluevaalikannatus on laskenut liki prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin ja jopa kepu on painamassa ohi 17,7 prosentin kannatuksella. Kokoomus johtaa 22,4 prosentilla.
Olisi pelottavaa ajatella, että vaalit ohjaisivat maan poliittisen johdon turvallisuuspoliittisia kannanottoja, mutta mistä tätäkään nykyään tietää.
Luultavasti enemmän on vaikutusta Ruotsin demarien Nato-kannoilla. Ruotsissakin kokoomus on menossa Natoon, demarit ei.
Tähän saakka Marin on pitänyt suunsa supussa. Iltalehden aluevaalitentissä viime viikolla Marinilta yritettiin kiskoa omaa Nato-kantaa, mutta vielä tuolloin Marin sanoi, ettei hän pääministerinä voi esittää asiasta henkilökohtaisia mielipiteitään.
Koska ne tulkittaisiin.
Niinpä. Niitä todellakin tulkitaan.
Marinilla saattoi olla myös hyvää tahtoa rauhoittaa omalta osaltaan turvallisuuspoliittista kuohuntaa.
Liittoutumattomat Suomi ja Ruotsi ovat osa Itämeren turvallisuuspoliittista arkkitehtuuria ja ne tasapainottavat alueen turvallisuuspoliittista tilannetta.
Juuri tätä Venäjäkin on korostanut. Se ei halua tilanteen muuttuvan eikä Natoa naapuriinsa.
Marinin pääministerikausi kestää kevääseen 2023, ellei siis hallitus kaadu alta pois.
Pyrkiiköhän Sdp:n puheenjohtaja seuraavalla vaalikaudella pääministeriksi?
Venäjältä saattaa tulla puoltoääni.
Lopuksi todettakoon, että tuskinpa Suomi Marinin kaudella Natoon olisi liittynyt muutenkaan, tuskin liittyy aivan pian Marinin kauden jälkeenkään.
Mutta omaa pelitilaa ei pidä kaventaa julkisesti, ei varsinkaan tällaisessa tilanteessa.
Edes itsestään selvältä tuntuvia lausuntoja ei kannata antaa, kun tilanne on päällä.
Eikä pääministerinkään kannata lähteä jakelemaan ulko-ja turvallisuuspoliittisia lausuntoja pelkästään sen takia, että hän koronajohtamiseen väsyttyään päättää yhtäkkiä keskittyä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja ilmaista olemassaolonsa.
