THL: Korona­epidemiassa tapahtui oleellinen muutos – sisä­raja­valvonta ei enää perusteltua, testaa-eristä-jäljitä-hoida -malli remonttiin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi, että rokotteen kolmosannos ei näyttäisi oleellisesti vähentävän tartuntojen ilmaantuvuutta: ”Ei ole omikrontartuntojen leviämisen kannalta juurikaan merkitystä”

18.1. 13:16 | Päivitetty 18.1. 16:29

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi valtioneuvostolle antamassaan tuoreessa lausunnossa, että sisärajavalvontaa ei nykyisessä tilanteessa voida enää perustella kansanterveydellisin syin.

Syynä on THL:n mukaan matkustajien vähäinen määrä, joilla on laitoksen mukaan ”lähes olematon merkitys” epidemian kehittymiselle Suomessa.

Rajoilla suoritettavien terveysturvallisuustoimenpiteiden vaikuttavuus on THL:n mukaan heikko ja se sitoo testaus- ja tartunnanjäljityshenkilökuntaa ja muuta kapasiteettia.

– Maahantulopisteiden tartunnanjäljityksellä ei ole nykyisessä epidemiatilanteessa, omikron-virusmuunnoksen levitessä nopeasti maassamme, käytännössä juuri mitään merkitystä tartuntamäärien vähentämisen tai sairaalakuormituksen kannalta, THL toteaa lausunnossaan.

THL:n arvion mukaan myöskään hybridistrategian testaa-eristä-jäljitä-hoida -malli ei enää suuressa osassa maata pysty hidastamaan tartuntojen leviämistä.

Suomessa ollaan laitoksen mukaan vähitellen siirtymässä tilanteeseen, jossa painopisteen tulisi olla sairaalahoitoisen tautitaakan mahdollisimman hyvässä hoitamisessa ja kolmannen rokoteannosten antamisessa.

– Kaikki mahdollisuudet sairaalakapasiteetin nostolle tulisi käyttää, ja siirtää strategian painopistettä pois tartuntojen seuraamisesta, ja etenkin, vähintään kahdesti rokotettujen perusterveiden henkilöiden testaamisesta, THL toteaa.

Tartunnanjäljityksen vaikuttavuus on nykytilanteessa suuressa osassa maata hyvin heikko. Myös testaus on erittäin kuormittunutta ja sitä tulisi laitoksen mukaan priorisoida lääketieteellisin perustein.

– Kun terveydenhuoltohenkilöstöstä on pulaa, resurssien käyttö toimintaan joka ei enää ole vaikuttavaa vaikeuttaa lähiviikkoina sekä rokotusten että lisääntyvien korona-sairaalahoitojen toteuttamista, THL toteaa.

Testaa-eristä-jäljitä-hoida -malli tulisikin THL:n mukaan korvata lääketieteellisin perustein tehtävillä testeillä, väestön ohjaamisella omaehtoiseen eristäytymiseen heti oireiden ilmaantuessa sekä altistuneiden perheenjäsenten ulkopuolisten kontaktien mahdollisimman kattavalla välttämisellä, kunnes sairastumisen riski väistyy.

Kokonaisuutena THL arvioi että nykytilanteessa epidemian torjunnassa toiminnan strategisten painopisteiden olisi oltava rokotusten edistäminen ja toteuttaminen, väestön ohjeistaminen kotieristykseen oireiden perusteella ja aikuisväestön korkean riskin tilanteiden rajoittaminen tartunnan mahdollistamien kontaktien vähentämiseksi, kunnes ylikuormittumisen uhka sairaaloissa väistyy.

THL:n mukaan oleellinen muutos epidemiassa on se, että kun aiemmin rokotetuilla havaittujen tartuntojen ilmaantuvuus oli noin 80 prosenttia alhaisempaa kuin rokottamattomilla, nyt rokotetuillakin havaitaan tartuntoja lähes yhtä paljon kuin rokottamattomilla.

Rokotteen kolmosannoskaan ei näyttäisi THL:n mukaan oleellisesti vähentävän tartuntojen ilmaantuvuutta.

– Rokottamisella ei ole omikrontartuntojen väestötason leviämisen kannalta juurikaan merkitystä.

– Rokotetehon alhaisuus omikrontartuntaa vastaan tarkoittaa, että rokotetut ovat muutamien viikkojen kuluttua rokottamisesta suunnilleen yhtä alttiita omikrontartunnalle kuin rokottamattomatkin, eikä rokottamalla juurikaan voida vaikuttaa omikronin kohdalla tartuntojen leviämiseen väestötasolla, THL toteaa lausunnossaan.

Sairaalahoitojen estämisen kannalta väestön rokotussuojaa on THL:n mukaan kuitenkin merkittävämmin parannettavissa vielä rokottamattomien aikuisten rokottamisella ja ikääntyneiden ja riskiryhmiin kuuluvien kolmansien annosten antamisella.

THL on arvioinut, että tartunnat todennäköisesti nousevat edelleen ja käyvät väestön läpi nopeasti, ennemmin muutamissa viikoissa kuin muutamissa kuukausissa. Tartuntojen huippu saattaa THL:n mukaan olla edessä jo tammi-helmikuun taitteessa.

Laitos arvioi perjantaina, että virus käy rajoituksista ja suosituksista huolimatta läpi suuren osan Suomen väestöä. THL:n arviossa 10–69-vuotiaista jopa 80 prosenttia saisi omikron-aallossa koronatartunnan. Alle 10-vuotiaista ja yli 70-vuotiaista tartunnan saisi 60 prosenttia.

Tartuntojen todellista päivittäistä maksimiarvoa ei THL:n mukaan tultane saamaan selville, koska vain osa niistä tulee varmistetuiksi ja rekisteröidyksi.

Sairaalahoitokuormitus nousee, sillä sairaalaan saattaa päätyä joulukuun puolivälin tasoon verrattuna noin kaksin-kolminkertainen määrä uusia potilaita. THL:n mukaan voidaankin arvioida, että sairaalahoitoon joutuisi keskimäärin viikoittain 400–700 potilasta 12 viikon ajalla ja suurimmillaan 900–1 300. Se kuitenkin toteaa, että luvuissa on vielä suurta epävarmuutta.

Lue lisää: THL arvioi ministeri­työryhmälle omikron-aallon pyyhkäisevän väestön läpi: 10–69-vuotiaista 80 prosenttia saisi tartunnan

Sairaalakuormitus ei sen mukaan kuitenkaan nouse nykytasoon verrattuna yhtä paljon, sillä sairaalahoitojaksojen odotetaan olevan kestoltaan aikaisempaa lyhyempiä.

Sairaalahoitoon joutuvien potilaiden mahdolliseen lähiviikkoina tapahtuvaan kasvuun, erityisesti vuodeosastoilla, on THL:n mukaan kuitenkin varauduttava.

– Tehohoidon potilasmäärät eivät ole vertailumaissa omikronin myötä juurikaan kasvaneet, mutta niidenkin kasvu on kuitenkin yhä mahdollista, lausunnossa todetaan.

THL ottaa myös kantaa rajoitustoimiin. Sen mukaan väestön kontaktien rajoittaminen on edelleen tarpeen. Etenkin suurimman riskin tapahtumia on edelleen tarpeellista rajoittaa ainakin siihen asti että COVID-19 sairaalakuormitus lähtee selkeään laskuun.

Tartuntojen leviämisen hidastaminen merkittävästi vaatisi THL:n mukaan kuitenkin erittäin voimakasta väestötason kontaktien määrän rajoittamista, sillä omikron tarttuu helposti ja nopeasti. Laitos ei kuitenkaan kannata äärimmäisiä rajoitustoimia.

Laajamittaisella kontaktien rajoittamisella saattaisi THL:n mukaan olla mahdollista madaltaa sairaalahoitojen kuormituksen huippua. Laitos ei kuitenkaan usko tämän vaikuttavan sairaalassa olevien hoidettavien kokonaismäärään, vaan tapausten jakautumiseen pidemmälle ajalle.

THL:n mukaan äärimmäisillä toimilla viruskiertoa voitaisiin myös saada vähennettyä, mutta sulkutoimet todennäköisesti pitkittäisivät tilannetta nostaen samalla vakavien tautitapausten riskiä laskevan rokotevasteen myötä myöhemmässä vaiheessa.

– Mitä pidemmälle tartuntoja siirretään, sitä matalammalle jo rokotettujen rokotevasteet laskevat, mikä puolestaan voi epätarkoituksenmukaisesti lisätä sairaalahoidon tarvetta, THL toteaa.

Sulkutoimia ajateltaessa onkin THL:n mukaan punnittava, mikä merkitys sairaaloiden toiminnan kokonaisuuden ja kansanterveyden kannalta on lyhyemmällä, mutta intensiivisemmällä huipulla verrattuna pitkäaikaisempaan mutta matalampaan huippuun.

Vaihtoehtona laajoille rajoitustoimille THL ehdottaakin, että ihmisiä, joiden sairaalahoitoon joutumisen riski on vähintään kohtuullinen, tulisi kehottaa omaehtoiseen eristäytymiseen ja kontaktien välttämiseen siihen saakka, kunnes he ovat saaneet rokotussuojansa parannetuksi.

Sairaalahoitoon joutumisen riski on THL:n mukaan vähintään kohtuullinen alle kaksi rokotusannosta saaneilla aikuisilla ja alle kolme annosta saaneilla ikääntyneillä ja riskiryhmäläisillä.

Juttua päivitetty kello 13:54 ja 14:01

Juttua oikaistu kello 16:25. THL ei ehdota vaihtoehtona laajoille rajoitustoimille omaehtoista eristäytymistä ja kontaktien välttämistä ihmisille, jotka eivät vielä ole saaneet parannettua rokotesuojaansa ja joilla sairaalahoitoon joutumisen riski on pieni, kuten jutussa aikaisemmin kerrottiin. Ehdotus koskee vain niitä, joiden riski joutua sairaalahoitoon on vähintään kohtuullinen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?