Näin Venäjän ja lännen umpi­kujaan ajautuneet neuvottelut jatkuvat – ”Ukrainasta uhkaa tulla aikamme Berliinin muuri”

Viime viikolla usealla eri tasolla käydyt neuvottelut Venäjän, Naton ja länsivaltojen kanssa eivät näytä tuoneen ratkaisua Euroopan turvallisuutta uhkaavaan Ukrainan kriisiin, arvioivat suomalaiset asiantuntijat. Diplomatian superviikoksi nimetyn neuvottelusarjan jälkeen keskusteluja kuitenkin jatketaan eri kanavia pitkin.

Venäjä ja Yhdysvallat neuvottelivat viime viikon maanantaina Genevessä Ukrainasta ja Euroopan turvallisuustilanteesta. Keskusteluissa Venäjä vakuutti, ettei sillä ole aikomusta hyökätä Ukrainaan, vaikka se on jatkanut joukkojensa kasaamista Ukrainan-vastaiselle rajalleen.

Vuoropuhelua Venäjän ja lännen välillä jatkettiin keskiviikkona Nato-Venäjä-neuvoston tapaamisella sekä torstaina Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) kokouksessa. Loppuviikosta EU-maiden ulkoministerit puivat tilannetta vielä epävirallisessa tapaamisessa Ranskan Brestissä.

Viikon tapaamisten tuloksena ei syntynyt suurta läpimurtoa eikä Venäjä suostunut perääntymään vaatimuksistaan ”turvatakuista”, joihin lukeutuu esimerkiksi Naton itälaajentumisen pysäyttäminen.

Venäjä tehosti viestiään lähettämällä Itämerelle maihinnousualuksiaan, johon Ruotsi reagoi lennättämällä lisää sotilaita partioimaan Gotlannin saarelle. Myös Nato vahvisti läsnäoloaan Itämerellä komentamalla sinne Hollannin kuninkaallisen laivaston HNLMS Rotterdam -sotalaivan.

Lue lisää: Sotilaallinen läsnäolo Itämerellä vahvistuu – nyt Ruotsin rannikon tuntumaan on sijoitettu Naton sota-alus

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu näkee Venäjän olevan tyytymätön neuvottelujen lopputulokseen ja painostavan nyt vastapuolta toiminnallaan.

– Nyt näyttää siltä, että Venäjä haluaa edetä muita keinoja pitkin, eikä se diplomaattinen puoli toiminut ainakaan vielä. Jossain vaiheessa tämä keskusteluyhteys palaa, mutta vielä ei pystytä sanomaan, miten asiat kehittyvät.

Pesun mukaan molempien intressissä on riittävä läpinäkyvyys ja ymmärrys toisen tekemisistä.

– Vaikka tilanne on kireä, niin ei tässä kummallakaan osapuolella ole halua ajaa Eurooppaa totaalisen sodan partaalle.

Viime viikon kaltaisia sovittuja neuvotteluja Venäjän kanssa ei ole näköpiirissä, mutta tilanteesta keskusteleminen onnistuu tarvittaessa. Myös Naton ja Venäjän väliset yhteydet toimivat, vaikka Venäjä kertoi lokakuussa sulkevansa Nato-edustustonsa ja Naton toimistot Moskovassa.

– Venäjän ja Naton sotilasesikuntien välillä on varmasti vielä jonkinlainen kuuma linja, jonka kautta saadaan kyllä toinen kiinni, jos tarvitaan.

Myös yksittäisten Nato-maiden ja Venäjän välillä vuoropuhelu toimii eri tasoilla.

– Erityisesti Yhdysvalloilla poliittisella ja sotilaallisella tasolla ne kontaktit varmasti jatkuvat, riippuen siitä, miten tilanne etenee ja minkälainen tarve näitä yhteyksiä on käyttää. Sama pätee jossain määrin myös muihin yksittäisiin Nato-maihin, kuten Ranskaan ja Saksaan, mutta ne eivät ole samalla tavalla merkityksellisiä.

Lue lisää: NYT: Näin Venäjä voi ryhtyä sotilaallisiin toimiin muuallakin kuin Ukrainassa – vaikutus näkyisi koko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Yksi kanava Yhdysvaltojen ja Venäjän väliseen ajatuksenvaihtoon on strategisen vakauden dialogi, jonka puitteissa maiden ulkoministerit tapasivat viimeksi loppuvuonna Helsingissä. Keskustelujen pääaihe on ollut ydinaseiden valvonnan tulevaisuus, mutta viime aikoina on keskusteltu myös muista asioista sopimisesta.

– Se elää ikään kuin omaa elämäänsä, eikä kumpikaan osapuoli ole toistaiseksi viestittänyt, että nämä keskustelut olisivat ohitse. Mutta toki jos Venäjä esimerkiksi päättää käyttää sotilaallista voimaa Ukrainassa, niin tietenkin se vaikeuttaa poliittisesti näitä muita prosesseja.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu näkee Venäjän olevan tyytymätön neuvottelujen lopputulokseen ja painostavan nyt vastapuolta toiminnallaan. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Virkamiestasolla Venäjä ja Yhdysvallat ovat käyneet keskustelua myös kyberkysymyksistä. Yhdysvallat on esittänyt vakavan huolensa Venäjän toimista, esimerkiksi vaalivaikuttamisesta. Venäjä on tullut asiassa vastaan ja suostunut ainakin keskustelemaan aiheesta.

Yksi mahdollisuus on, että presidentti Joe Biden pyrkisi lieventämään jännitteitä omalla arvovallallaan keskustelemalla henkilökohtaisesti Vladimir Putinin kanssa. Pesun mukaan tapaaminen näyttäisi Bidenin kannalta huonolta, jos Venäjä pyrkii eskaloimaan nykyistä tilannetta voimakkaasti.

– Siinä pitäisi olla jokin prosessi tai kanava, jota pitkin pystyttäisiin etenemään. Nyt ne näyttävät olevan aika tukossa, koska Venäjällä on ollut niin ehdottomat vaatimukset, joihin länsi ei kerta kaikkiaan voi suostua. Aika epätodennäköistä, että tässä lähiaikoina olisi tulossa mitään, mutta totta kai se mahdollisuus on olemassa.

Venäjän tämänhetkisten sotilaallisten tavoitteiden Pesu näkee rajoittuvan Ukrainaan. Hän arvioi riskin laajemmasta sotilaallisesta kriisistä lännen ja Venäjän välillä pieneksi.

– Mutta kun jännitykset nousevat, niin lisääntyvät myös väärinymmärrysten riskit. Jos on vaikka enemmän sotilaallista liikennettä Mustallamerellä tai Itämerellä, niin se lisää vahinkojen mahdollisuutta. Tästä syystä on hyvä, että kontaktit ovat valmiina.

Huonoin vaihtoehto nykyisen tilanteen kehittymisessä olisi Ukrainassa olemassa olevan konfliktin kiihtyminen merkittävästi. Pesun mukaan tämä tarkoittaisi vaikutusten leviämistä Ukrainan ulkopuolelle ja laajemminkin lännen ja Venäjän suhteisiin.

Lue lisää: Niinistö ja Macron keskustelivat Ukrainan tilanteesta – ”Vuoro­puhelu Venäjän kanssa tärkeää”

Yhdysvaltojen ja EU:n Venäjälle asettamisen talouspakotteiden lisäksi Nato ja Yhdysvallat todennäköisesti lisäisivät sotilaallista läsnäoloaan Baltiassa ja Puolassa. Näin voisi tapahtua myös Venäjän päätyessä suorittamaan jonkin muun, rajatumman sotilaallisen aggression.

– On painavia syitä olettaa, että Venäjä ei suorita merkittävämpää sotilasoperaatiota. Toisaalta löytyy myös syitä siihen, miksi he voisivat olla valmiita niin tekemään. Me emme pääse Putinin pään sisälle tai siihen todennäköisesti pieneen piiriin, jossa ne päätökset tehdään, niin joudumme arvuuttelemaan ja lukemaan signaaleja, Pesu sanoo.

Tuoreiden tietojen mukaan Venäjä on jatkanut edelleen sotilaskaluston tuomista Ukrainan rajalle.

– Eihän se tietysti hyvä merkki ole, ja kertoo siitä, että he pitävät sen isommankin sotilasoperaation option auki.

Kokoomuksen EU- ja ulkopolitiikan asiantuntijana toimiva Henri Vanhanen sanoo tietynlaisen tavoitteisiin liittyvän epämääräisyyden kuuluvan venäläiseen diplomatiaan. Hänkin näkee Venäjän ja Yhdysvaltojen välisten keskustelujen voivan jatkua taustalla esimerkiksi ennalta sovitun strategisen dialogin puitteissa, kunnes tulee taas tarvetta reagoida tilanteeseen isommin.

– Tässä on nyt vähän odottava tunnelma. Venäjä punnitsee omia ratkaisujaan. Edellisviikosta jäi käteen se, että emme ole kovin paljon viisaampia kuin ennen viikon alkamista. Siellähän lähinnä vahvistettiin osapuolten olemassa olevat ja julkilausutut kannat. On myönteistä, että on istuttu alas, mutta tilanne ei ole vielä ohi tai solmut avautuneet, Vanhanen summaa diplomatian ”superviikon” lopputuloksen.

Venäjä on väläytellyt ”sotilasteknisiä keinoja”, jos neuvottelut lännen kanssa epäonnistuvat. Vanhasen mukaan myös tämä termi on tarkoituksellisesti epämääräinen.

– Venäjä jättää itselleen optioita eri keinoihin, pyrkii ottamaan itselleen pelitilaa tällaisilla lausunnoilla ja pelaa aikaa.

Sotilaallisen konfliktin uhka Euroopassa ei Vanhasen mukaan vähentynyt tai kasvanut merkittävästi viime viikon neuvottelujen seurauksena. Uhka on edelleen olemassa.

– Venäjän neuvottelutapa on yleensä sellainen, että tullaan pöytään isoilla vaatimuksilla, vaikka tavoite olisikin jotain muuta. Palloa ei kannata tässä vaiheessa pudottaa. Venäjälle kyse on nimenomaan Ukrainasta. Siitä uhkaa muodostua aikamme Berliinin muuriin verrattavissa oleva kriisipiste, jonka intensiteettiä säätelemällä Venäjä pyrkii ajamaan ulkopolitiikan tavoitteitaan.

Kokoomuksen EU- ja ulkopolitiikan asiantuntijana toimiva Henri Vanhanen sanoo tietynlaisen tavoitteisiin liittyvän epämääräisyyden kuuluvan venäläiseen diplomatiaan. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Toisaalta Venäjä on tehnyt vaatimuksillaan asiasta niin suuren arvovaltakysymyksen, että perääntyminen on hyvin vaikeaa ilman kasvojen menettämistä.

– Niin sanotusti paras vaihtoehto on, että Venäjä tyytyisi joukkojen siirtelyyn Ukrainaa ympäröiville alueille, ja se jäisi tällaiseksi tekniseksi signaloinniksi. Pahin vaihtoehto olisi, että Venäjä käynnistäisi sotilaallisen operaation, jossa esimerkiksi Donbassin alue pyrittäisiin ottamaan haltuun, Vanhanen maalailee.

– Ikävä kyllä ne parhaatkin vaihtoehdot ovat huonoja, sillä Venäjä on ajanut itsensä tilanteeseen, jossa sen on vähintäänkin arvovaltasyistä pakko tehdä jotain näkyviä siirtoja.