Hallitus ryhtyy tiistaina päivittämään vanhentunutta korona­strategiaa – STM edustaa edelleen tiukkaa linjaa

Yksi hallituksen piirissä esillä ollut vaihtoehto on tehdä koronapassista puhtaasti rokotepassi. Tuolloin rajoituksia ei voisi kiertää negatiivisen testituloksen avulla.

Pääministeri Sanna Marinin mukaan hallitus ryhtyy päivittämään Suomen koronastrategiaa.

17.1. 20:54

Hallitus kokoontuu tiistaina aamusta Säätytalolle perinteisiin koronaneuvotteluihin. Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan tarkoituksena on ryhtyä päivittämään Suomen koronastrategiaa.

Syksyllä laadittua strategiaa ei osassa hallitusta nähdä enää toimivaksi omikronin ja nykyisen epidemiatilanteen vuoksi.

– Jos muutoksia ei tehdä, jäisivät kirjaukset niin yleisluontoisiksi, ettei niistä olisi mitään hyötyä, eräs hallituslähde kuvailee tilannetta.

Nykyinen koronastrategia on ehditty tuomita vanhentuneeksi myös useiden asiantuntijoiden suulla.

Lue lisää: Asiantuntija: Suomen strategia on vanhentunut – osa kunnista nousi koronakapinaan hallitusta vastaan

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kanta sen sijaan poikkeaa monelta osin edelleen valtaosan hallituksen kannasta.

Kansliapäällikkö Kirsi Varhila ei vielä viime viikolla nähnyt koko koronastrategian päivittämistä edes tarpeelliseksi.

IS:lle arvioidaan hallituksen sisältä, että valmista strategiaa tuskin saadaan vielä tiistaina aikaiseksi.

Lue lisää: Kommentti: Krista Kiuru pitää jäärä­päisesti kiinni korona­opeistaan – kentällä kuljetaan jo eri suuntaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan virus käy maaliskuun puoliväliin mennessä läpi suuren osan Suomen väestöstä. 10–69-vuotiaista jopa 80 prosenttia voisi saada omikronaallossa koronatartunnan.

Lue lisää: THL arvioi ministeri­työryhmälle omikron-aallon pyyhkäisevän väestön läpi: 10–69-vuotiaista 80 prosenttia saisi tartunnan

Rajoituksilla omikronia ei kyetäkään enää juuri torjumaan, vaan lähinnä hidastamaan terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi.

Hallituksen ennakoidaankin käyvän keskustelua siitä, tulisiko epidemianhoidon tavoitteeksi kirjata selkeämmin terveydenhuollon kantokyvyn turvaaminen sekä vakavien tautitapausten ja kuolemien estäminen. Etenkin THL on puhunut tämän puolesta.

Oma kysymyksensä on ylipäätään se, onko uusien tartuntojen estäminen enää mielekäs ja realistinen tavoite. STM on kuitenkin ajanut epidemianhoidossa pitkin matkaa myös tukahduttamislinjaksi kutsuttua strategiaa, jossa uusia tapauksia pyritään estämään viimeiseen asti.

Suomen koronahoidossa tärkeässä osassa on tähän asti ollut Testaa, jäljitä, eristä, hoida -strategia, jota tiistaina todennäköisesti tarkastellaan.

Helsinki ja 11 Uudenmaan kuntaa ilmoittivat viime viikolla lakkauttavansa suuren osan jäljityksestä ja karanteeniin asettamisesta. Koronaviruksen omikronmuunnos leviää nyt niin nopeasti, että resurssit yksinkertaisesti loppuivat kesken.

Helsingissä jonot koronatestiin olivat useiden päivien mittaisia, ja jäljityssoitoissa saattoi mennä viikkoja.

Myös THL:n johtaja Mika Salminen totesi viime viikolla Ylellä, että Suomen tulisi luopua koronan torjunnassa karanteeneista ja laajamittaisesta tartunnanjäljityksestä ja ehdotti karanteenien tilalle sairauslomia.

STM:n ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) kanta on IS:n tietojen mukaan kuitenkin edelleen ollut se, että jäljitystä tulisi pyrkiä jatkamaan.

Lue lisää: STM:n Varhila: Uudenmaan kuntien linjauksissa kyse tartunta­tautilain noudattamatta jättämisestä

Kolmas kokonaisuus, jota hallitus joutuu pohtimaan on se, miten Suomea ryhdytään jälleen avaamaan ja rajoituksia purkamaan.

Tanska ja Norja, joissa omikrontartunnat lähtivät jyrkkään kasvuun hieman Suomea aikaisemmin, lieventävät jo rajoituksiaan, vaikka uusia tartuntoja todetaan päivittäin edelleen tuhansia.

Vaikka tartuntojen määrä on yhä nousussa, on maiden sairaala- ja tehohoidon tarve viime viikkoina kääntynyt laskuun.

Lue lisää: Tanskasta ja Norjasta hyvin positiivisia merkkejä korona­tilanteesta – seuraako Suomi perässä?

Yksi kysymys, joka on viime aikoina puhuttanut hallituksen piirissä, koskee koronapassin jatkoa ja mahdollista roolia tulevaisuudessa. Etenkin osassa hallituspuolueita on kova tahto saada passi takaisin käyttöön.

Yksi esillä ollut vaihtoehto olisi tehdä koronapassista puhtaasti rokotepassi. Tuolloin rajoituksia ei voisi kiertää negatiivisen testituloksen avulla. Muutos voisi estää vakavia tautitapauksia, kun helposti tarttuva omikron ei pääsisi leviämään yhtä helposti rokotetuista rokottamattomiin.

Toinen vaihtoehto on vain odottaa, että tautimäärät laskevat ja sairaalakuormitus alkaa hellittämään, jolloin vanha koronapassi voitaisiin ottaa jälleen käyttöön.

Hallituksen piirissä on aloitettu myös valmistelut valmiuslain pykälien aktivoimiseksi, mikäli terveydenhuollon kantokyky nähtäisiin tarpeelliseksi turvata.

Tällä hetkellä asia ei kuitenkaan ole ajankohtainen, IS:lle arvioidaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?