Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr) kertoo muuttaneensa aiempaa kantaansa Suomen Nato-jäsenyyteen ja olevansa nyt ainakin puoliksi jäsenyyden kannalla.
– Oma harkintani on kääntynyt siihen, että näytän Nato-jäsenyydelle keltaista valoa, aiemmin jäsenyyteen kriittisesti suhtautunut Niinistö kirjoittaa blogissaan.
Niinistön puoluetoveri ja meppikollega Alviina Alametsä taas ilmoittaa kannattavansa yksiselitteisesti Suomen liittoutumista.
– Turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut. Tämä on selkeä riski Suomelle. Pitkän harkinnan jälkeen ajattelen, että Nato-jäsenyys olisi tie varmistaa Suomen itsenäisyys ja vahvistaa rauhaa Itämerellä, Alametsä toteaa tiedotteessa.
Hänen mukaansa Suomen puolustusbudjetti täyttää jo käytännössä Naton tavoitteet. Suomen olisi hänen mielestään syytä neuvotella omat Nato-sopimuksensa ehdot Norjan tapaan.
– Venäjän ja Putinin aggressiivinen toiminta on lisääntynyt, eikä muutosta parempaan ole näköpiirissä. Nato-jäsenyys on Suomelle pitkän tähtäimen ratkaisu. Emme voi jättää ratkaisua Nato-jäsenyydestä tilanteeseen, jossa Suomi on jo mukana konfliktissa. Se on tehtävä ennen sitä.
Alviina Alametsä on kääntynyt Nato-jäsenyyden kannalle.
Myös Niinistö perustelee pitkässä blogikirjoituksessaan kantaansa Suomen turvallisuuspoliittisen aseman muuttumisella, Venäjän viimeaikaisella toiminnalla ja Euroopan demokraattisen ja rauhanomaisen kehityksen yleisellä epävarmuudella. Niinistön mukaan Suomen kannattaa nykyisessä tilanteessa pohtia, onko sotilaallinen liittoutumattomuus enää vakautta ja rauhaa lisäävä tekijä.
Niinistön mielestä myös EU:n puolustusyhteistyön syventämistä on syytä jatkaa, mutta yhteistyö ei tule koskaan korvaamaan Naton puolustuskoneistoa. Hänen mukaansa brexit korostaa Nato-yhteistyön merkitystä läntisten valtioiden yhteistyössä.
Niinistö kirjoittaa presidentti Martti Ahtisaaren ajattelun vaikuttaneen hänen kantaansa.
– Presidentti Ahtisaari jo vuosia sitten perusteli Nato-jäsenyyttä sillä, että läntiseen arvoyhteisöön kuuluvana Suomen tulisi hakeutua myös sen jäseneksi. Tämä perustelu oli ensimmäinen, joka sai minut miettimään. Sitä ennen olin ajatellut asiaa enemmänkin sitä kautta, että sotilasliittojen painoarvon kasvaminen itsessään lisää sotilaallista varustautumista ja jännitteitä.
Niinistö huomauttaa Suomen olevan todellisuudessa jo syvällä Nato-yhteistyössä.
– Jos olemme jo tosiasiallisesti sitoutuneet yhteistyöhön, kannattaisiko edistää omia arvojaan myös Naton jäsenenä ja sitä kautta vaikuttaa läntisen arvoyhteisön vakaaseen kehitykseen myös tulevaisuudessa? Olemalla ulkopuolella emme käytä ääntämme. Suomen ääni Naton sisällä voisi olla maltillinen, vakautta ja rauhaa korostava ääni, hän pohtii.
Nato-optiosta ja jäsenyyden mahdollisuudesta joskus tulevaisuudessa puhuminen on Niinistön mukaan aika lopettaa.
– Vanha liturgia ei enää riitä. Nyt olemme tilanteessa, jossa Nato-jäsenyyden hyötyjä ja haittoja ja mahdollisen jäsenyyden hakemisen ajankohtaa on avoimesti käsiteltävä.
Päätöksen Nato-jäsenyydestä täytyy Niinistön mielestä perustua pitkän aikavälin harkintaan. Hän näkee, että Suomi voisi silti pyrkiä Naton jäseneksi jo lähivuosina.
– Kysymys ei ole viikoista tai kuukausista, mutta pidän mahdollisena että Suomi voisi halutessaan pyrkiä Naton jäseneksi jo seuraavan viiden vuoden kuluessa. Samalla se, että kansakuntana käymme tätä keskustelua korostaa sitä, että pidämme valintamme omissa käsissämme.
Juttua muokattu 3.1. klo 16:14: Lisätty Alviina Alametsän kommentteja tiedotteesta.